Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. (32.01, osa) Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. (32.20, osa ja 01, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Olennaista on varmistaa, että Suomi on vetovoimainen toimintaympäristö kasvua hakeville yrityksille, korkeatasoiselle osaamiselle ja ulkomaisille investoinneille. Toimenpiteillä tuetaan myös yritysten jatkuvaa uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla. Nämä yhdessä luovat perustan talouskasvulle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja hyvinvoinnille.

Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla sekä uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla.

Toimenpiteillä edistetään toimialojen uudistumista ja uusien kärkien syntyä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uusia arvonluonnin lähteitä ja digitalisaatiota. Uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Alueiden uudistumista edistetään ennakoivilla rakennemuutoksen toimilla ja kannustamalla niitä erikoistumiseen ja kokeiluihin. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi vahvistetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä parannetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamisen edellytyksiä.

Suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla tuetaan auttamalla yrityksiä tunnistamaan globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia, rakentamalla globaaleja verkostoja sekä kannustamalla yrityksiä tuottamaan suomalaisiin vahvuuksiin perustuvia ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin ja kanavoimaan niistä lisäarvoa kotimaahan. Tähän pyritään luomalla kilpailuetua uusista arvonluonnin lähteistä ja edelläkävijämarkkinoista sekä kehittämällä ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin strategisesti merkittävillä kasvualoilla, kuten bio-, digi-, cleantech- ja terveysaloilla. Uutta kasvua haetaan myös arktisen liiketoiminnan mahdollisuuksista.

Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on kasvurahoitus ja yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistaminen. Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys, jotta Suomeen saadaan lisää kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Yleinen periaate on markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä vienninrahoituksessa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimintatapoja ja yhteistyötä uudistetaan hyödyntämällä digitalisaatiota ja kokeiluja.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017:

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
tavoite
           
Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle          
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä, milj. euroa 135 124 116 > 120 > 120
— Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrän kasvu Suomessa, % -2,2 4,1 4 > 4 > 4
Yritykset uudistuvat ja elinkeinorakenne monipuolistuu          
— Yritysten t&k-menojen kehitys, % -2,0 -4,2 -4 > 0 > 2
— Pk-yritysten osuus kaikkien yritysten henkilömäärästä, % 65,9 66,3 > 66 > 67 > 67
Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla          
— Suomen osuus vientimarkkinoista, vuosimuutos % 0,14 -2,51 > 0 > 0 > 0

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Tekes Pääomasijoitus Oy, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä useat valtionapuyhteisöt.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.

GTK edistää investointeja ja elinkeinotoimintaa osana kestävän kehityksen taloutta. Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä tavoitteita ja kasvun kärkialueita.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus
  • — Mineraalitalous luo kestävää kasvua: mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämisen ja jatkojalostuksen kautta syntyy ratkaisuja kehittyviin materiaalitarpeisiin
  • — Uusia luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistäviä cleantech-ratkaisuja syntyy
  • — Geologia yhdyskuntien kestävän rakentamisen tehostajana: geologisen tiedon hyödyntäminen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä parantuvat.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %      
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 57,2 57 56
— energiahuolto ja ympäristö 22,0 21 22
— maankäyttö ja rakentaminen 20,8 22 22
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— kustannusvastaavuus, % 55,5 50 50
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 18,7 18 20
— hankkeiden lukumäärä, kpl 98 95 95
Maksullinen toiminta      
— tulot, milj. euroa 8,7 6,5 7,8
— ylijäämä, 1 000 euroa 842 455 550
— ylijäämä, % tuotoista 9,7 7 7
— htv-kertymät 46,3 60 60

Tuotokset ja laadunhallinta

  • — Digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt sovelletaan viraston kaikkiin prosesseihin, innovatiivisiin tietopääoman kasvattamisen toimintamalleihin ja asiakasratkaisuihin
  • — Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista valmistuu kokonaisarvio ja mineraalivarantojen kartoituksen uudistetut lopputuotteet ovat asiakkaiden käytössä
  • — Materiaalitutkimuksen infrastruktuuria ja yhteistoimintamalleja kehitetään aktiivisesti kohti laajempia kansainvälisen tason osaamiskeskittymiä ja osaamista tuotteistetaan vastaamaan kiertotalouden haasteisiin
  • — Innovaatiohakuista yhteistyötä tiivistetään Cleantech-teeman alueella: tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa lisätään koskien energiaratkaisuja, materiaalitehokkuutta ja teollisuuden tuotantoympäristöjen hallintaratkaisuja
  • — Tiedontuotantoprosessien digitalisointi, yhtenäiset karttatietokantaratkaisut, palvelukonseptointi ja niihin perustuvat käyttäjälähtöiset palvelut parantavat tuottavuutta, kartuttavat tietopääomaa ja lisäävät geologisen tutkimustiedon ja aineistojen monipuolista käyttöä
  • — Yhdyskuntarakentamisen yhteistoiminta- ja tietotuotantomallin (suunnittelua ja rakentamista palvelevat 3D-mallit) määrittely edistyy kohti tavoitetilaksi asetettua yhtenäistä kansallista geomallia. Maankäytön painopistealueilla pohjatutkimustiedon käytettävyys ja kattavuus parantuu merkittävästi.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 530 472 430
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,5 3,60 3,65

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
Bruttomenot 48 410 41 890 42 557
Bruttotulot 12 579 9 000 11 000
Nettomenot 35 831 32 890 31 557
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 553    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 832    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 8 563 6 500 7 800
— muut tuotot 95 - -
Tuotot yhteensä 8 658 6 500 7 800
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 604 4 600 5 550
— osuus yhteiskustannuksista 2 212 1 445 1 700
Kustannukset yhteensä 7 816 6 045 7 250
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 842 455 550
Kustannusvastaavuus, % 111 108 108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentille 32.01.01) -40
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -16
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -392
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 20
Palkkaliukumasäästö -173
Palkkausten tarkistukset 1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -182
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -785
Säästöpäätös 1 000
Toimintamenojen tuottavuussäästö -168
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Työajan pidentäminen (Kiky) -256
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -39
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -245
Yhteensä -1 333

2017 talousarvio 31 557 000
2016 II lisätalousarvio -225 000
2016 talousarvio 32 890 000
2015 tilinpäätös 36 110 000

06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.

Selvitysosa:Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,1 < 7,0 < 6,5
Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1—5) 4,3 > 4,3 > 4,3
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Suoritteet      
Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 70 > 70 > 70

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 285,3 285 280
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,7 - -
Team Finland -kumppanuusorganisaatioiden yhteinen henkilöstökysely (1—5) - Otetaan käyttöön > 3,5

Tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien (32.20.40, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89) sekä momentin 32.20.42 määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2017—2020.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Hanke- ja ohjelmatoiminta 5 340 000
Toimintamenot 31 217 000
Yhteensä 36 557 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
Bruttomenot 40 818 38 548 36 657
Bruttotulot 531 100 100
Nettomenot 40 287 38 448 36 557
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 18 383    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 668    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20) 250
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.01.21) 250
EU:n Horisontti 2020 -ohjeman kansallisen koordinoinnin vahvistaminen (siirto momentille 32.01.01) (-1 htv) -70
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -8
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -360
Palkkaliukumasäästö -85
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -168
Toimintamenojen tuottavuussäästö -198
Toimintamenosäästö (HO 2015) -1 000
Työajan pidentäminen (Kiky) -236
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -36
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -226
Yhteensä -1 891

2017 talousarvio 36 557 000
2016 II lisätalousarvio -296 000
2016 talousarvio 38 448 000
2015 tilinpäätös 40 572 000

28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

— Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määrärahatason alentaminen -100
Yhteensä -100

2017 talousarvio 400 000
2016 talousarvio 500 000
2015 tilinpäätös 500 000

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 274 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 240 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionosuuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin
  • — audiovisuaalisen tuotannon tekemiseen Suomessa.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Suomeen kehittyy paljon kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia toimijoita kumppaniverkostoineen. Uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markkinoille ja onnistuneet läpimurrot kasvattavat vientiä nopeasti.      
Alkavat ja pk-yritykset      
Tekes tukee alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistumista ja kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla sekä kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille.      
— Pk-yritysten uusi vienti/Tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon), kerroin 19,2 > 20 > 22
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Tekesin rahoitus, kerroin 17,8 > 10 > 10
2. Houkutteleva innovaatioympäristö: Suomalainen huippuosaaminen, kokeilualustat ja verkostot kutsuvat ja innostavat läpimurtoihin. Maailman tuloksellisin palvelukokonaisuus ja toimiva Team Finland -yhteistyö mahdollistavat innovatiivisten yritysten menestymisen Suomessa.      
Suuret yritykset      
Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön      
— Suurten yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/Tekesin rahoitus, % 83 > 90 > 90
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi      
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % - > 65 > 70

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 159 650 161 515
— alkaville yrityksille   53 000
— pk-yrityksille   54 015
— suuryrityksille   53 500
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 98 050 63 800
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 800 16 200
Yhteensä 274 500 240 515

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
             
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 241 640 109 600 37 120 10 750 2 970 402 080
Vuoden 2017 sitoumukset 32 860 107 885 67 950 24 880 7 440 240 515
Menot yhteensä 274 500 217 485 105 070 35 630 10 410 642 595

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20) 500
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.20.88) 500
Maksatusten tarkistukset -11 070
Säästöpäätökset -45 800
Yhteensä -55 870

2017 talousarvio 274 500 000
2016 talousarvio 330 370 000
2015 tilinpäätös 367 194 625

41. (32.01.41) Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Strategisesti erityisen tärkeissä pilot- ja tutkimusinfrastruktuuri-investoinneissa valtion tuki on 100 %.

Arviomääräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
       
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 2 500 1 500 4 000
Menot yhteensä 2 500 1 500 4 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Bioruukki -1 000
Yhteensä -1 000

2017 talousarvio 2 500 000
2016 II lisätalousarvio 972 000
2016 talousarvio 3 500 000
2015 tilinpäätös 1 102 000

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet

2) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin

3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla lisätään suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä vetovoimaisten innovaatiokeskittymien aikaansaamiseksi Suomeen sekä luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, jotka ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita. Yhteistyö näkyy kansallisten linjausten ja paikallisten kehittämisstrategioiden yhdensuuntaisuutena sekä voimavarojen suuntaamisessa valituille temaattisille painopistealueille.

Tärkein toimenpide on Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA), johon on valittu viisi kansallisesti tärkeää temaattista painopistettä: Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Kyberturvallisuus, Tulevaisuuden terveys sekä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 kaupunkiseutua. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti INKA-ohjelma päättyy vuonna 2017. Vähenevien määrärahojen vuoksi ohjelman toimenpiteitä uudelleen suunnataan kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin.

INKA-ohjelmassa määrärahaa käytetään alueen eri toimijoiden yhteistyöhön lisäämiseen, yritysten aktivointiin, laajojen hankekokonaisuuksien valmisteluun sekä yritysten, korkeakoulujen, kuntien, kuntayhtymien sekä yleishyödyllisten yhteisöjen, valtionvirastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeilla edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen pilotoinnin uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa
  • — Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle
  • — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja liiketoimintaverkostoihin vahvistuvat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (meriteollisuus) -2 724
Säästöpäätös -2 000
Yhteensä -4 724

2017 talousarvio 2 300 000
2016 talousarvio 7 024 000
2015 tilinpäätös 9 800 000

43. (32.01.42) Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 43 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla vuosina 2016—2018. Painopistealueiden kilpailukyky ja työllisyys, osaaminen ja koulutus sekä biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 43 000 000 euroa kohdennetaan cleantech- ja biotalouden ratkaisujen kehittämiseen, pilotointiin ja demonstrointiin sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi vuonna 2017. Biotalouden ja cleantechin uusien innovaatioiden käyttöönottoa vauhditetaan kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla.

Tavoitteet
  • — Uusia työpaikkoja syntyy kestävän luonnonvarojen käytön ja cleantech-yritysten kasvun myötä
  • — Biotalous- ja cleantech-ratkaisuja kehittävien pk-yritysten vienti kasvaa
  • — Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimustulosten kaupallistaminen 20 000 000
Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisut 8 000 000
Biotalouden uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit 12 000 000
Cleantech-pilotit 2 000 000
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisen demonstraatiot 1 000 000
Yhteensä 43 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit 5 000
Kilpailukyky ja työllisyys: Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen 2 000
Osaaminen ja koulutus: Tutkimustulosten kaupallistaminen 6 000
Yhteensä 13 000

2017 talousarvio 43 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 30 000 000

47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 64 643 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö on myöntänyt 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen Kera Oy:n myöntämistä luotoista ja takauksista korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Valtion luotto- ja takaustappiositoumuksiin perustuva korvausosuus Finnveran Oyj:n luottotappioista on 35—80 % riippuen tukialueesta, yritystyypistä ja käytetystä rahoitusinstrumentista.

Finnvera Oyj korjaa yritysrahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita sekä suuntaa rahoitustaan edistämään yritystoiminnan alkua sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Vuonna 2017 Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 9 000 rahoituspäätöstä ja myöntävän luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevia lainoja ja takauksia yritystoimintaan noin 1,1 mrd. euroa noin 2,2 mrd. euron kokonaishankkeisiin, josta Finnvera Oyj:n osuus on hieman alle 50 % sekä pankkien ja muun rahoituksen osuus hieman yli 50 %. Asiakkaita Finnvera Oyj:llä on noin 29 000, josta alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %. Finnvera Oyj rahoitti vuonna 2015 yli 2 100 kasvavaa yritystä, minkä määrä arvioidaan vuonna 2017 säilyvän samalla tasolla.

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Aloittavien yritysten määrä, kpl 3 556 3 500 3 500
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl 8 624 8 000 8 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusten kasvu: Tukialueiden ulkopuolisen tappiokorvausprosentin nostaminen 55 %:iin 306
Maksatusten tarkistus -452
Rahoitusvaltuuksien lisääminen ja laajentaminen 5 454
Säästöpäätös (korkotuet) -400
Työllisyys ja kilpailukyky: Juniorilainaohjelma 3 000
Yhteensä 7 908

2017 talousarvio 64 643 000
2016 talousarvio 56 735 000
2015 tilinpäätös 90 497 129

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen avulla varmistetaan, että suomalaisilla vientiyrityksillä on käytössään vastaavanlainen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita ja alihankkijoita työllistämään.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia ja -päätöksiä enintään 13 000 milj. euron pääomalle sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteäkorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 13 000 milj. euron pääomalle.

Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten ja -päätösten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääomasta 50 %.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -päätöksiä (milj. euroa) 684 700 1 000
Myönnettyjen korontasaussopimusten ja -päätösten kanta vuoden lopussa (milj. euroa) 3 700 4 400 5 400

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
           
Vientiluottojen korkotuki 15 800 21 200 20 300 17 800 75 100
Suojausmenot 24 500 21 100 20 000 16 400 82 000
Menot yhteensä 40 300 42 300 40 300 34 200 157 100

Korontasaus­sopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle tuloutuu korkohyvityksiä ja suojaustuloja, jotka tuloutuvat momentille 12.32.99. Vuonna 2015 valtio sai korko­hyvi­tyksiä yhteensä 26,3 milj. euroa ja korontasaus­toiminnan ylijäämä oli 16,4 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 21,5 milj. euroa vuonna 2016 ja 27,9 milj. euroa vuonna 2017.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valuuttakurssimuutokset, lainakannan kasvu ja muutokset suojauskustannuksissa 20 100
Yhteensä 20 100

2017 talousarvio 40 300 000
2016 talousarvio 20 200 000
2015 tilinpäätös 9 885 589

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 87 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan käsittäen muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n (VTT) tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhtiö harjoittaa teknologian soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa (strateginen tutkimus), tuottaa teknologiaan ja innovaatioihin perustuvia tutkimus- ja asiantuntijapalveluja (liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus), toimii kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

Alv-kompensaatiota tarkistetaan vuosittain yhtiön viimeksi toteutuneen arvonlisäkertymän perusteella. Korvaus on euromääräinen ja perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärkiohjelmat ja iBET-ohjelma (innovative Business from Emerging Technologies)) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen rahoitus ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on iBET-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5—10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla.

Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (%)

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Kärkiohjelmat 54 50—60 50—60
Osaamisen kehittäminen 41 35—55 35—55
Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma) 5 5 5

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
VTT on visionäärinen toimija ja sen maailmaluokan tutkimuksellisella osaamisella luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille      
— Yritysten rahoitusosuus VTT:n kärkiohjelmissa, (%) 21 23—28 23—28
VTT on merkittävin suomalainen EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kotiuttaja ja suomalaisten yritysten verkottaja EU-hankkeisiin      
— EU:n tutkimusrahoituksen tuotot, (milj. euroa) 28 30—32 30—35
VTT:n asiakasyritykset kasvavat ja kansainvälistyvät hyödyntämällä ja kaupallistamalla VTT:n tutkimustuloksia ja innovaatio-osaamista      
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt/hyödynnettävät tutkimustulokset kun se on ollut hankkeen tavoitteena, (asiakasvaikuttavuuskysely, % vastaajista) 79 85—95 85—95
VTT tukee uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa elinkeinoelämässä strategisen yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyön avulla valituilla kärkialueilla      
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, (asiakasvaikuttavuuskysely, 1—5), keskiarvo 3,8 3,8—4,0 3,8—4,0

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleisavustus perusrahoitukseen 70 768
Arvonlisäverokompensaatio 16 300
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160
Yleisavustukset jäsenmaksuihin 75
Yhteensä 87 303

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen vähennyksen poistuminen 2 000
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -6 467
Yhteensä -4 467

2017 talousarvio 87 303 000
2016 talousarvio 91 770 000
2015 tilinpäätös 130 188 000

(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio 1 000 000
2015 tilinpäätös

51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 110 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Naisille suunnattu innovaatiopalkinto on vuosina 2017—2019 myönnettävä 110 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto. Palkinto on perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi.

Palkinto on tarkoitus myöntää naiselle tai naisista koostuvalle ryhmittymälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Uusi naisten innovaatiopalkinto 110
Yhteensä 110

2017 talousarvio 110 000

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 82 462 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuosina 2009—2015 myönnettyjen jälleenrahoituslainojen korko- ja valuuttariskien suojauksesta Valtiokonttorille aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Viennin jälleenrahoitusmalli oli käytössä vuosina 2009—2015, jonka jälkeen valtiolle koituu luottojen kuolettamiseen saakka suojaustuloja/-menoja arviolta vuoteen 2026 saakka.

Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoitti koti- tai ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutettiin Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.

Lainan takaisinmaksu luottolaitokselle tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen takaisinmaksun kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj on antanut Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämälle luotolle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Tilapäinen viennin jälleenrahoitusjärjestelmä on korvattu luottomuotoisella viennin rahoitusjärjestelmällä.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Lainojen nostot, milj. euroa 385,3 - -

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 Yhteensä
           
Suojausmenot 82 462 73 217 67 332 60 094 283 105
Yhteensä 82 462 73 217 67 332 60 094 283 105

Valtio saa jälleenrahoitustoiminnan kautta rahoitetuista ostajaluotoista tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle voi kertyä suojaustuloja tai aiheutua suojausmenoja. Talousarviovuoden aikana toteutuneiden suojaustulojen ja suojausmenojen yhteenlaskettu nettomäärä kirjataan vuoden päättyessä joko suojaustulona momentille 12.32.99 tai suojausmenona momentille 32.20.80. Vuonna 2015 suojaustuloja kirjattiin 892 202 euroa momentille 12.32.99.

Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05. Vuonna 2015 lainojen lyhennykset olivat 402,2 milj. euroa ja korkotulot 76,3 milj. euroa.

Jälleenrahoituksen arvioidut lainan lyhennykset, korkotulot ja suojaustulot ovat yhteensä 406,7 milj. euroa vuonna 2016 ja 383,9 milj. euroa vuonna 2017.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muutokset suojauskustannuksissa -8 188
Valuuttakurssi- ja korkotasomuutokset -15 754
Yhteensä -23 942

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 82 462 000
2016 talousarvio 106 404 000
2015 tilinpäätös 505 067 841

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.

Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja sitä kautta myös samalla autetaan vientiyrityksiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 10 000
2016 talousarvio 10 000
2015 tilinpäätös

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 139 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 50 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

  • — yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista
  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen
  • — markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys-, pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
             
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 81 350 24 925 8 020 1 900 475 116 670
Vuoden 2017 sitoumukset 58 550 52 760 19 980 11 133 4 400 146 823
Menot yhteensä 139 900 77 685 28 000 13 033 4 875 263 493

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainojen lainakanta

  2013 2014 2015
       
Valtiokonttorin hoidossa vuoden lopussa oleva lainakanta, milj. euroa 683,5 721,7 751,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusmäärärahojen tarkistukset -1 800
Yhteensä -1 800

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 139 900 000
2016 talousarvio 141 700 000
2015 tilinpäätös 132 219 373

87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

Selvitysosa: Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee jatkosijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä.

Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 5 000 000
2016 talousarvio 5 000 000
2015 tilinpäätös 5 000 000

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 29 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseen ja monipuolistamiseen tekemällä markkinaehtoisia sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitustoimintaa kohdistetaan erityisesti venture-vaiheen rahoitukseen pääpainon ollessa aikaisessa kasvuvaiheessa (myöhempi venture). Keskeisimpinä sijoitustoiminnan painopisteinä ovat Suomeen sijoittavien venture-rahastojen koon kasvattaminen ja uusien hallinnointiyhtiöiden ja -tiimien perustamat venture-rahastot. Lisäksi varoja voidaan kohdistaa kasvurahastoihin (esimerkiksi välirahoitusrahastot ja kooltaan pienet pk-yritysten yritysjärjestelyrahastot) sekä rahastoihin tai sijoitusohjelmiin, joiden tavoitteena on kanavoida Suomeen kasvua edistävää EU:n rahoitusta (erityisesti Euroopan strategisten investointien rahasto, Euroopan investointirahasto). Sijoitustoiminnan tavoitteena on olla taloudellisesti kannattavaa ja siihen kohdistuneet varat ovat sijoituksista palautuessaan käytettävissä uusiin kasvuyrityssijoituksiin.

Määräraha on tarkoitus kohdistaa 3—6 rahastosijoitukseen vuosien 2017—2019 aikana. Sijoitustoiminnan vaikuttavuutta seurataan vuosittain muun muassa kohdeyhtiöiden kasvun ja työpaikkakertymän muodossa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— Määrärahan avulla kohderahastojen arvioidaan keräävän julkisen rahoituksen lisäksi yhteensä vähintään 100—200 milj. euroa yksityistä ja kansainvälistä pääomaa, mikä mahdollistaa uuden riskisijoituspääoman kanavoitumisen suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) -500
Yhteensä -500

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 29 500 000
2016 talousarvio 30 000 000
2015 tilinpäätös 105 000 000

89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

Selvitysosa:Tekes Pääomasijoitus Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joiden sijoitustoiminnan painopiste on alkavissa suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Sijoituksia voidaan tehdä pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suoraan tai soveltuvan rahastorakenteen kautta alkaviin yrityksiin.

Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina sekä entistä suurempi yksityisten sijoitusten osuus alkavien yrityksien kokonaisrahoituksesta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— 2—4 uutta rahastosijoitusta, joissa yksityisen pääoman osuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %. Yksityisen pääoman osuus voidaan toteuttaa myös rahaston sijoituskohteen tasolla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työllisyys ja kilpailukyky: Tutkimusten kaupallistaminen -10 000
Yhteensä -10 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 20 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 30 000 000
2015 tilinpäätös 20 000 000