Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

6. PeruspalvelubudjettitarkasteluPDF-versio

6.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä

Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisistaopetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista,verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä yleisestävaltionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustustilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa olevillekunnille. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiinja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen.

Valtionosuusprosentti kuvaa tehtäväkohtaisten valtionosuuksienvaltion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttion 34,64, eli kunnan rahoitusosuus on 65,36 %. Opetustoimessaja kirjastotoimessa valtionosuusprosentti on 41,82, jolloin kunnanrahoitusosuus on 58,18 %, sekä muussa kulttuuritoimessa29,70, jolloin kunnan rahoitusosuus on 70,30 %.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet määräytyvät siten, että laskennallistenkustannusten (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja yksikköhintojen (opetus-ja kulttuuritoimi) perusteella kummallekin hallinnonalalle erikseenlasketusta valtionosuuden perusteesta vähennetään kunnan rahoitusosuus.Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet maksetaan kunnille,mutta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta maksetaan myös kuntayhtymilleja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Kunnan rahoitusosuuson valtionosuustehtävissä kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri.Sen sijaan valtionosuuden määräytymisperusteissa otetaan huomioonkuntien erilaista palvelutarvetta kuvaavat tekijät sekä olosuhdetekijät,mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevatkunnittain. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta myönnettäessä otetaanasukaskohtainen rahoitusosuus vähentävänä tekijänä huomioon kuntienosalta, mutta kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjienvaltionosuus myönnetään täyden rahoitusperusteen mukaisesti.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntienverotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Valtionosuuksientasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukastakohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maankeskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisestitasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuudentasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyksenmäärä on 37,0 % tasausrajan ylittävästä osasta. Tasaustenmäärä muuttuu vuosittain verotustietojen perusteella.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä perustamis- ja kehittämishankkeidenvaltionosuudet ja -avustukset on budjetoitu asianomaisille hallinnonaloille.Valtionosuuksien tasaus jakautuu opetusministeriön, sosiaali- jaterveysministeriön sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloille myönnettyjenlaskennallisten valtionosuuksien suhteessa.

Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntienmahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissamaata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohjaon riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Kunnanperimillä maksuilla ei ole vaikutusta verotuloihin tai valtionosuuksiin.

6.2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan 23.2.2007 voimaan tulleenja vuoden 2012 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksestaannetun lain (puitelaki) ja lain perusteella annettujen valtioneuvostonasetusten mukaisesti.

Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämälläosia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinensekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymistä tuetaan kuntajakolainmukaisesti. Avustus on porrastettu siten, että erityisesti vuonna 2009toteutettavia yhdistymisiä kannustetaan.

Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana99 kuntaa. Kuntien lukumäärä vähenee 67:llä ja ensi vuoden alussakuntien määrä on 348. Useissa kunnissa suunnitellaan kuntaliitoksia.

Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaaedellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteenaon varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevatpalvelut.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain väestöpohjavelvoitteitakoskevien tavoitteiden toteutuminen on edennyt kunnissa hyvin. Kesän2008 tietojen perusteella lähes 80 prosenttia maan väestöstä asuukunnissa, jotka tulevat täyttämään puitelain 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoitteenperusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimentehtävin osalta. Kuntien päätöksentekoa puitelain tavoitteiden saavuttamisestaseurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tavoitteena on, että kaikissakunnissa on tehty tarvittavat päätökset maaliskuun 15. päivään mennessäv 2009.

Kunnista, jotka eivät vielä täytä väestöpohjavelvoitetta, 20vetoaa puitelaissa säädettyihin poikkeusperusteisiin. Noin 30 kunnassaei elokuuhun 2008 mennessä ole tehty päätöksiä puitelain tavoitteidensaavuttamiseksi. Näiden kuntien kanssa käydään neuvotteluja.

Puitelain 9 §:n mukainen arviointimenettely, jossa kunta javaltio ovat yhdessä selvittäneet kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleenlainsäädännön mukaiset palvelut, on toteutettu 19 kunnassa. Vuosien2006—2007 kuntien tilinpäätöstietojen perusteella arviointimenettelykäynnistetään kahdessa uudessa kunnassa. Arviointimenettely on johtanutkuntaliitoksiin, kunnan talouden tervehdyttämisohjelmiin sekä kuntajakoselvittäjänasettamiseen. Kahdessa tapauksessa kunnanvaltuustot ovat hylänneetkuntajakoselvittäjän ehdottaman kuntaliitoksen.

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi jaläpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaansuuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon.Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamatongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä oleviakuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muutavaltion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.

Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttäminpoikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisenkoulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta. Valtionosuuksien yhdistäminenkoskee ainakin kuntien yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaavaltionosuuksien tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisialaskennallisia valtionosuuksia sekä esiopetuksen perusopetuksen,kirjaston, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksenvaltionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden korkeampi valtionosuussäilytetään, kun ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvattarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntienveropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuuson vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunniltavaltiolle siirrettävien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjentehtävien osalta. Menettely otetaan käyttöön vuoden 2010 alustaosana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta.

Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaapalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudunja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujentoimintaedellytyksiä. Puitelain mukaisten toimenpiteiden toteutumisenarvioinnissa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kaupunkiseutujen suunnitelmiensisältöön ja niiden toteuttamiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheytymiseen.

Kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamista, yhteistyön edistymistäkaupunkiseuduilla ja yhdyskuntarakenteen eheytymistä seurataan.Kaupunkiseutuja tuetaan suunnitelmien toteuttamisessa järjestämällävuorovaikutteisia palautetilaisuuksia, kehittämällä yhteistyön edistämistä tukeviatyökaluja ja arvioimalla yhteistyön etenemistä ja suunnitelmientoteuttamista puitelain tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta.

Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeella täydennetään javauhditetaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Sillä edistetäänkuntien palvelutuotannon uudistamista, tuottavuuden ja tehokkuudenlisäämistä sekä parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden leviämistä.

Kehitetään peruspalvelujen tuottavuuden arviointia ja pyritäänsopimaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa otetaan huomioon mekaanisentuottavuuden lisäksi myös palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.

Uusia palveluiden järjestämis- ja tuottamistapoja, kuten julkisen,yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta edistetään. Kannustetaantilaaja-tuottaja -mallien käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmänja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edesautetaan toimivienpalvelumarkkinoiden syntyä. Yhteispalvelua, sähköistä asiointiaja puhelinpalveluita kehitetään voimakkaasti ja niiden avulla edistetäänpaikkariippumatonta palveluiden saatavuutta koko maassa. Edistetäänkansalaisten vapaata hakeutumisoikeutta palveluihin yli kuntarajojen.

6.3. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2012

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli v. 20072,4 mrd. euroa ja parani vuoteen 2006 verrattuna noin 300 milj.eurolla. Vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuudenpoistot mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkäänjatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrälisääntyi edelleen, ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneetsuurina.

Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu v. 2008. Vuosikatekohoaa 700 milj. eurolla 3,1 mrd. euroon, kun sekä kunnallisvero-että yhteisöverotulot kasvavat edelleen nopeasti. Verotulojen kasvunohella valtionosuuksien merkittävä lisäys kohentaa kuntataloutta.Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassasamalla kun talouskasvu on heikkenemässä. Suurten palkankorotusten,yleisen hintatason voimakkaan nousun ja palvelujen ostojen nopean kasvunseurauksena toimintamenot kasvavat yli 6 % eli selvästinopeammin kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös investointien odotetaanedelleen lisääntyvän.

Kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimattahyvänä v. 2009. Yleisen ansiotason nousu pitää edelleenyllä veropohjaa, mutta kunnallisverotulojen kasvu kuitenkin hidastuu,kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaanosittain kunnallisverotuksen kautta. Kuntien yhteisöverotuottojenodotetaan hieman vähenevän vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta kuntienmuut tulot lisääntyvät selvästi, kun verokevennykset kompensoidaanlisäämällä valtionosuuksia ja kuntien toimintatuotot kasvavat nopeastimm. kuntien yhdistymisavustusten lisääntymisen ja asiakasmaksujenkorotusten myötä.

Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 2009. Kasvuon hieman hitaampaa kuin v. 2008, mutta edelleen yhtä nopeaakuin vuosina 2002—2007 keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineitakeventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotustenajoituksesta johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajansosiaalivakuutusmaksut kevenevät selvästi, kun kunta-alan palkkojennopea kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen.Kuntien menoja pienentää myös useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtionhoidettavaksi. Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä nostaneesiirtymävaiheessa kuntien menoja. Myös ostot kasvavat nopeasti mm.palkkojen ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Jos talouskasvuei hidastu ennakoitua enempää, vuosikate on hieman vuoden 2008 tasoaparempi ja riittää kattamaan nettoinvestoinnit.

Vuosina 2010—2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojenarvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 %. Menojen nopea kasvujohtuu suurelta osin palkkausmenojen ja erityisesti kunta-alan ansiotasonnoususta. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensäkeskimäärin 4,5 % vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikateylittää selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin vuosikatealkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnitpysyvät oletetussa 3,0 mrd. eurossa, vuosikate ei v. 2010jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Vuosien 2010—2012kuntatalouden kehitysarvio perustuu keskipitkän aikavälin laskentaoletuksiin,joihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Täten myös kuntatalouslaskelmiinnäiden vuosien osalta tulee suhtautua osin varauksella.

Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselleovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet.Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voihidastua yllättävänkin nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissayhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu pysyynopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- jaostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvunrinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusteninfrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekärakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi.Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointienkestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleenheikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi, ja varautuminentulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisiolennaisesti.

Taulukko 20. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2007—2012, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa(käyvin hinnoin)

  2007 2008 2009 2010 2011 2012
             
Tuloksen muodostuminen            
1. Toimintakate -19 781 -21 019 -21 978 -23 298 -24 491 -25 800
2. Verotulot 16 296 17 450 17 956 18 886 19 736 20 606
3. Valtionosuudet,käyttötalous 5 757 6 601 7 146 7 404 7 656 8 013
4. Rahoitustuototja -kulut, netto 114 107 103 94 92 85
5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) 2 387 3 138 3 219 3 086 2 993 2 903
6. Poistot -1 839 -1 894 -1 951 -2 010 -2 070 -2 132
7. Satunnaiseterät, netto 234 250 250 250 250 250
8. Tilikaudentulos 782 1 494 1 519 1 326 1 173 1 021
             
Rahoitus            
9. Vuosikate 2 387 3 138 3 219 3 086 2 993 2 903
10. Satunnaiseterät 234 250 250 250 250 250
11. Tulorahoituksenkorjauserät -528 -450 -450 -450 -450 -450
12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) 2 093 2 938 3 019 2 886 2 793 2 703
13. Käyttöomaisuusinvestoinnit -3 787 -4 000 -3 900 -3 900 -3 900 -3 900
14. Rahoitusosuudetja myyntitulot 1 104 900 900 900 900 900
15. Investoinnit,netto (=13.+14.) -2 683 -3 100 -3 000 -3 000 -3 000 -3 000
             
Rahoitusjäämä(=12.+15.) -590 -162 19 -114 -207 -297
             
17. Lainakanta 9 007 9 357 9 457 9 657 9 957 10 357
18. Kassavarat 4 302 4 390 4 410 4 396 4 388 4 392
19. Nettovelka(=17.-18.) 4 705 4 967 5 047 5 261 5 569 5 965

Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin

Vuodesta 2007 vuoteen 2009 kuntien vuosikate paranee valtiovarainministeriönkuntaosaston ennakointimallin mukaan kaikissa kuntakokoryhmissä.Kaikissa ryhmissä vuosikate riittää poistojen kattamiseen. Ennakointimallissakuntatalouden kehitysarvion oletukset siirretään kuntatasolle. Kuntakokoryhmittäiseterot eivät vuosikatteella tarkastellen kasva, tosin tarkasteluavaikeuttaa v. 2009 toteutuvat kuntaliitokset. Niissä tapahtuu siirtymiäeri kuntaryhmien välillä.

Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan vuodesta 2007 vuoteen2009, tosin kasvu hidastuu v. 2009 johtuen suurten kuntienhyvästä taloudellisesta tilanteesta. Asukasta kohti laskettu lainakantaalenee 2 001—6 000 ja 6 001—10 000asukkaan kuntaryhmissä. Kuntaliitokset vaikuttavat kuitenkin enitenjuuri näiden kuntaryhmien lukuihin. Laskelmissa ei ole voitu ottaa huomioonvuoden 2009 verokevennysten ja niiden kompensoinnista johtuvienmuutosten vaikutuksia kuntatasolla.

Taulukko 21. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2007—2009 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin1)

Asukasluku Vuosikate 2007 Vuosikate 2008 Vuosikate 2009 Lainakanta 2007 Lainakanta 2008 Lainakanta 2009
             
alle 2 000 173 258 346 1 672 1 913 1 937
2 000—6 000 188 293 286 1 504 1 654 1 595
6 001—10 000 226 367 393 1 579 1 722 1 660
10 001—20 000 244 373 425 1 544 1 831 1 800
20 001—40 000 315 418 452 1 529 1 698 1 786
40 001—100 000 284 411 452 1 919 2 111 1 896
yli 100 000 692 734 785 1 347 1 598 1 542
             
Koko maa 382 479 530 1 545 1 752 1 705

1) Vuodet 2008 ja 2009 eivät sisällä harkinnanvaraistarahoitusavustusta ja toimintakatteen kasvu on arvioitu peruspalveluohjelmanmukaisesti.

Vuoden 2007 tilinpäätöstietojen mukaan negatiivisen vuosikatteenkuntia oli 52 (vuoden 2009 ennuste 16), yhteenlaskettu euromäärä  –19 milj. euroa. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä179 kunnassa. Kumulatiivista, taseeseen kertynyttä alijäämää oli154 kunnassa yhteensä 423 milj. euroa. Kumulatiivista kertynyttäylijäämää oli 246 kunnassa, yhteensä 4 mrd. euroa.


Kuvio 7. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2007 tilinpäätöksessä

Taulukko 20. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2007—2012, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa(käyvin hinnoin) -19 781 -21 019 -21 978 -23 298 -24 491 -25 800 2 387 3 219 3 086 2 993 2 903 782 1 494 1 519 1 326 1 173 1 021 2 387 3 138 3 219 3 086 2 993 2 903 2 093 2 938 3 019 2 886 2 793 2 703 -2 683 -3 100 -3 000 -3 000 -3 000 -3 000 -590 -162 19 -114 -207 -297 Taulukko 21. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2007—2009 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin1) Kuvio 7. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2007 tilinpäätöksessä Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2007—2012,mrd. euroa (käyvin hinnoin) 28,904 30,661 32,208 34,034 35,776 37,604 9,124 9,642 10,231 10,736 11,285 11,803 -19,781 -21,019 -21,978 -23,298 -24,491 -25,800 33,055 35,059 36,510 38,339 40,094 41,939 Taulukko 23. Kuntien verotulot vuosina 2007—2012,milj. euroa 16 296 17 450 17 956 18 886 19 736 20 606 7,4 7,1 2,9 5,2 4,5 4,4 Taulukko 24. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2007—2009 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2008—2009, % Taulukko 25. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2008 vuoteen 2009 Taulukko 26. Indeksikorotukset v. 2009, milj. euroa Taulukko 27. Oppilasmäärän, väestön määrän ja ikärakenteenmuutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2009,milj. euroa Taulukko 28. Valtionosuuksien tasaukset 2007—2009,milj. euroa Taulukko 29. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 30. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimenkäyttökustannuksiin, milj. euroa

6.4. Kuntien menot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat 5 %v. 2007. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi 4,2 %,ja ostot lisääntyivät lähes 7 %. Käyttöomaisuusinvestoinnitnousivat 3,8 mrd. euroon.

Vuonna 2008 toimintamenojen kasvun arvioidaan nopeutuvan yli6 prosenttiin, kun kunta-alan ansiotaso kasvaa sopimuspalkkojenvoimakkaan nousun seurauksena runsaat 5 %. Palkkojen jakuluttajahintojen voimakas nousu pitää myös kuntien ostojen kasvunnopeana. Investointitarpeiden suuri määrä ja suurten kaupunkieninvestointihankkeiden mittavuus nostavat bruttoinvestoinnit 4 mrd.euroon.

Vuonna 2009 toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 %eli hieman hitaammin kuin v. 2008. Kuntien menopaineitahelpottaa moni tekijä, joista merkittävin on kunta-alan ansiotasonnousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 2008vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut laskevat0,9 prosenttiyksiköllä, kun kunta-alan palkkojen nopea kasvu mahdollistaakuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun keventämisen ja työttömyysvakuutusmaksuavoidaan alentaa hyvän työllisyyskehityksen vuoksi. Kuntien menopaineitakeventää myös elatustuen, holhoustoimen edunvalvonnan, ulkomaalaisten sairaanhoitokorvausten,kuluttajaneuvonnan sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen selvitystensiirto kunnilta valtion hoidettavaksi.

Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä yhdistettynä tähänliittyvien valtionapujen määrän kasvuun lisää siirtymävaiheessakuntien menoja. Kuntien ostojen kasvun arvioidaan edelleen pysyvännopeana mm. hintatason noususta johtuen. Kuntien käyttöomaisuusinvestointien onarvioitu hieman laskevan edellisvuodesta, kun mm. rahoituskustannuksetovat nousseet ja eräiden suurten kaupunkien mittavat infra-hankkeetovat valmistumassa.

Valtion toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan kunnille menojav. 2009 nettomääräisesti noin 30 milj. euroa. Kuntien sosiaali-ja terveystoimen menoja lisäävät mm. vanhusten ja vammaisten palvelujenkehittämistoimenpiteet sekä lasten kotihoidon tuen ja yksityisenhoidon tuen hoitorahojen korotukset. Kuntien opetustoimen menojalisää mm. perusopetuksen laadun sekä ammatillisen koulutuksen kehittäminen.

Ikärakenteen ja väestön määrän muutokset lisäävät kuntien menojanettomääräisesti 77 milj. euroa v. 2009. Menojen arvioidaankasvavan sosiaali- ja terveydenhuollossa väestön kasvun ja ikääntymisenvuoksi n. 145 milj. euroa. Opetustoimessa menojen arvioidaanpuolestaan laskevan opiskelijamäärien vähenemisen vuoksi n. 68milj. euroa.

Vuosina 2010—2012 toimintamenojen arvioidaan kasvavankeskimäärin 5,3 % vuodessa. Kuntien ansiotason ennakoidaannousevan v. 2010 5 % ja sen jälkeen muun taloudentavoin 4 % vuodessa. Laskelmissa on oletettu, että kuntienvälillisten työnantajamaksujen aleneminen jatkuu vuosina 2009—20120,8 prosenttiyksiköllä. Oletus perustuu Kuntien eläkevakuutuksen näkemykseenmaksujen kehittymisestä. Ostojen arvioidaan lisääntyvän 6,5 %vuodessa. Bruttoinvestointien ennakoidaan pysyvän 3,9 mrd. eurossakoko tarkastelukauden ajan.

Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali-ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä.Etenkin ensi vuosikymmenellä ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkiensiirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaali- jaterveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutoslisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2009 vuoteen2012 kokonaisuudessaan 1,8 % vuosittain. Terveyspalveluissaarvioidaan vastaavaksi kasvuksi 1 % vuodessa. Vuosina 2009—2012sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön nettolisätarpeen on arvioituolevan 4 000 henkilöä vuodessa. Koulutuspalveluissa kysynnänarvioidaan vähenevän 0,7 % vuosittain. Kuntatalouden kehitysarviossaopetuksen, yleisen hallinnon ja muiden palveluiden henkilöstön määränon oletettu pysyvän v. 2007 tasolla. Kunta-alan kokonaishenkilöstömääränon oletettu kohoavan 476 000 henkilöön v. 2012.

Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2007—2012,mrd. euroa (käyvin hinnoin)

  2007 2008 2009 2010 2011 2012
             
1. Toimintamenot 28,904 30,661 32,208 34,034 35,776 37,604
Palkkausmenot 17,550 18,586 19,399 20,486 21,473 22,504
Palkat 13,331 14,161 14,871 15,771 16,542 17,349
Muut henkilöstömenot 4,219 4,426 4,527 4,715 4,931 5,155
Ostot 9,086 9,726 10,459 11,143 11,862 12,627
Avustukset 1,824 1,870 1,830 1,845 1,862 1,873
Muut toimintamenot 0,444 0,480 0,520 0,560 0,580 0,600
2. Toimintatulot 9,124 9,642 10,231 10,736 11,285 11,803
             
3. Toimintakate -19,781 -21,019 -21,978 -23,298 -24,491 -25,800
4. Korkomenot,brutto 0,364 0,398 0,402 0,406 0,418 0,435
5. Investoinnit,brutto 3,787 4,000 3,900 3,900 3,900 3,900
6. Menotyhteensä (1+4+5) 33,055 35,059 36,510 38,339 40,094 41,939
             
7. Bruttokansantuote 179,7 191,5 200,1 208,6 216,8 225,1
8. Bruttomenot,% BKT:sta 18,4 18,3 18,2 18,4 18,5 18,6
9. Kokonaistulot,% toimintamenoista 17,7 17,9 17,9 18,0 18,1 18,2
10. Toimintatulot,% toimintamenoista 31,6 31,4 31,8 31,5 31,5 31,4
Työlliset,1 000 henkilöä 456,4 460,4 464,4 468,4 472,4 476,4

6.5. Kuntien verotulot

Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla.Verotuloja arvioidaan kertyvän v. 2009 n. 18,0 mrd. euroa.

Taulukko 23. Kuntien verotulot vuosina 2007—2012,milj. euroa

  2007 2008 2009 2010 2011 2012
             
Kunnallisvero 13 965 14 940 15 426 16 266 17 016 17 796
Yhteisövero 1 472 1 620 1 600 1 650 1 720 1 780
Kiinteistövero 859 890 930 970 1 000 1 030
Verotulotyht. 16 296 17 450 17 956 18 886 19 736 20 606
Verotulot,% BKT:sta 9,1 9,1 9,0 9,1 9,1 9,2
             
Muutos,%            
Kunnallisvero 6,4 7,0 3,3 5,4 4,6 4,6
Yhteisövero 17,8 10,0 -1,2 3,1 4,2 3,5
Kiinteistövero 8,9 3,6 4,5 4,3 3,1 3,0
Verotulotyht. 7,4 7,1 2,9 5,2 4,5 4,4
             
Kunnallisveroprosentti,keskimäär. 18,45 18,55 18,55 18,55 18,55 18,55
Yhteisöveroprosentti 26 26 26 26 26 26
Kuntienosuus yhteisöverosta, % 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03

Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 2,9 % v. 2009.Verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten vuoksi. Eläketulojenverotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla,mikä vähentää kuntien verotuloa 131 milj. euroa. Lisäksi valtionverotuksen ansiotulovähennyskumotaan ja otetaan käyttöön työtulovähennys, joka tehdään ensisijaisesti valtionverosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loputvähennetään mm. kunnallisverosta. Jo voimassa olevan vähennyksenmuuttamisesta aiheutuu 93 milj. euron verotuottomenetykset kunnille.Lisäksi työn verotuksen keventäminen vähentää kuntien verotuloja 143milj. eurolla. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 3 000euroon, mikä vähentää kuntien verotuloja 24 milj. euroa. Matkavähennyksenomavastuun korottaminen 600 euroon lisää kuntien verotuottoja 17milj. euroa. Nämä yhteensä 374 milj. euron verotulomenetykset kompensoidaankunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla.

Keskimääräisen kunnallisveroprosentin oletetaan rahoituslaskelmassapysyvän vuosina 2009—2012 vuoden 2008 tasolla. Yhteisöverontuoton arvioidaan vähenevän 1,2 % ja kiinteistöveron kasvavan4,5 % v. 2009. Kuntien verotulot suhteessa bruttokansantuotteeseenlaskevat hieman.

6.6. Valtionavut

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kauttayhteensä 9,3 mrd. eurolla v. 2009. Kuntien valtionavutovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiinehdotetaan 8,5 mrd. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan vajaat800 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 683 milj. eurollav. 2009.

Valtionapujen muutosta vuoteen 2008 verrattaessa on syytä ottaahuomioon kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset kutenverokevennysten kompensaatioon liittyvä 374 milj. euron lisäys jatehtävien siirtoihin liittyvä 107 milj. euron vähennys, jotka lisäävätvaltionosuuksia nettomääräisesti 267 milj. euroa.

Päätösperäisten valtiontoimenpiteiden lisäksi valtioavut muuttuvatautomaattisesti valtionosuusperusteissa kuten ikä- ja väestörakenteessatapahtuvien muutosten johdosta.

Taulukko 24. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2007—2009 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2008—2009, %

  2007 2008 2009 esitys 2008—2009,%
         
Valtionosuusjärjestelmänpiirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen        
   VM1) 185 176 160 -9,1
   OPM 2 501 2 664 2 791 4,8
   siitäkuntayhtymien yksikköhintarahoitus 1 125 1 199 1 256 4,7
   STM 4 307 5 075 5 570 9,8
Laskennallisetvaltionosuudet yhteensä 6 993 7 915 8 521 7,7
         
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut        
   SM,maahanmuuttajien korvaukset2) 51 46 46  
VM, harkinnanvarainenrahoitusavustus1) 19 20 13  
   VM,kuntien yhdistymisavustukset1) 55 44 142  
   OPM,harkinnanvaraiset avustukset 46 60 62  
   OPM,kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö 29 30 32  
   OPM,perustamishankkeet 54 63 61  
TEM, työllistämistukikunnille2) 69 57 50  
   STM,erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) 49 49 40  
   STM,lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) 89 94 100  
   STM,perustamis- ja kehittämishankkeet 45 25 26  
   STM,perustoimeentulotuki 201 211 205  
   STM,kuntouttava työtoiminta2) 7 8 8  
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavutyhteensä 709 707 784 10,9
         
Peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä 7 702 8 622 9 305 7,9

1) Ennen vuotta 2008 kuuluneet sisäasiainministeriönhallinnonalalle.

2) Ennen vuotta2008 kuuluneet työministeriön hallinnonalalle.

Valtion toimenpiteet

Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muidennormien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin.

Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja33 milj. euroa ja tulojen 57 milj. euroa v. 2009. Talousarvioesitykseensisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen javeroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen2008 verrattuna nettomääräisesti 24 milj. euroa.

Valtion vuoteen 2009 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksikuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseenvaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteidenmäärän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannustenja kustannustason kehitys.

Vuonna 2009 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavankuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2008 verrattuna seuraavasti:

Taulukko 25. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2008 vuoteen 2009

  menot tulot
     
1. Toiminnanmuutokset ja budjettipäätökset    
VM, harkinnanvarainenrahoitusavustus   -5
VM, kuntien yhdistymisavustuksetja investointituki   +98
OPM, perusopetuksenlaadun kehittäminen +22 +22
OPM, ammatillisenperuskoulutuksen laajentaminen +31 +13
OPM, vuoden2006 valtionosuusuudistukseen liittyvä lisäys (teatterit, orkesterit,museot)   +10
OPM, oppisopimuskoulutus -2 -2
OPM, työpajatoiminta   +1
OPM, ammatillisenkoulutuksen näytöt +1 +1
OPM, perustamishankkeet   -2
OPM, ammatillinenlisäkoulutus +3 +3
OPM, ammattikorkeakoulujenhankerahoitus +3 +3
TEM, työllistämistukikunnille -7 -7
STM, laskennallinenvaltionosuus:    
— vanhustenja vammaisten palvelut +66 +21
— hallitusohjelmansisäisiin siirtoihin liittyvä valtionosuuksien vähennys (vuositasolla-60)   -35
— kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki +20 +7
— kuntienverotulomenetysten kompensaatio   +374
STM, pitkäaikaisasunnottomientukipalvelut +1 +1
STM, EVO-tutkimus   -9
STM, EVO-koulutus   +5
STM, mammografiaseulonnat +2 +1
Yhteensä +140 +500
     
2. Hallitusohjelmanmukaiset tehtävien siirrot valtiolle    
VM/OM, holhoustoimenedunvalvonnan siirto -14 -14
VM/TEM, kuluttajaneuvonnansiirto -5 -5
STM, elatustuensiirto -72 -72
VM/STM, elatustuenhallintomenojen siirto -5 -5
STM, ulkomaalaistensairaanhoitokustannusten siirto -7 -7
STM, lastenja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten siirto -4 -4
Yhteensä -107 -107
     
3. Verotuksenja maksujen muutokset    
Asiakasmaksujenmuuttaminen 1.8.2008 alkaen (vuositasolla +65)   +38
Ansio-ja eläketulojen verotuksen keventämiseen, työtulovähennyksen käyttöönottoonsekä kotitalousvähennyksen ja matkakuluvähennyksen muutoksiin liittyväverotulojen menetys   -374
Yhteensä   -336
     
Valtiontoimenpiteiden vaikutukset yhteensä +33 +57
Netto   +24

Vuonna 2009 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 142 milj.euroa, jossa on lisäystä 98 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisenrahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 15 milj. euroa, mikä on 5milj. euroa vuotta 2008 vähemmän.

Holhoustoimen edunvalvonnan siirto kunnilta valtiolle vähentäävaltionosuuksia ja kuntien menoja 13,6 milj. euroa, kuluttajaneuvonnansiirto 5 milj. euroa ja elatustuen hallintomenojen siirto 5 milj.euroa.

Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiinja -avustuksiin ehdotetaan 3 791 milj. euroa, jossa onlisäystä 161 milj. euroa vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioonverrattuna.

Maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavaa opetusta laajennetaan.Valtionosuuksia lisätään 9,5 milj. euroa. Laajennus ei vaikuta kuntienrahoitusosuuteen.

Perusopetuksen opetusryhmien pienentämistä varten lisätään valtionosuutta16 milj. euroa. Rahoituslakiin säädetään poikkeus, jonka mukaanlisäys ei vaikuta kuntien rahoitusosuuteen.

Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään osaksimuita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä. Ammatillisen perusopetuksenopiskelijamäärä kasvaa 1 195 opiskelijalla. Vaikutus ammatillisenperuskoulutuksen yksikköhintoihin on n. 23 milj. euroa, mistä valtionosuus onn. 9,5 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus n. 13,5 milj. euroa.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksenyksikköhinnan määräytymistä suhteessa muun ammatillisen peruskoulutuksenhintaan muutetaan. Valtionosuus pienenee n. 9 milj. euroa ja kuntienrahoitusosuus pienenee n. 13,5 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädettyäkuntien rahoitusosuusprosenttia korotetaan 0,07 prosenttiyksikölläkuntaliitosten aiheuttamien valtionosuuden kompensaatioiden rahoittamiseksi.

Osana työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmienratkaisemista esitetään ammatillisen peruskoulutuksen laajentamistakeskimäärin 3 000 opiskelijalla. Perustamishankkeiden valtionosuuksiinehdotetaan 56 milj. euroa kouluhankkeille ja 5 milj. euroa kirjastohankkeille.

Kuntien työllistämistuki vähenee 7 milj. euroa v. 2009, koskapainopistettä siirretään yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseentyövoimakoulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen.Kuntien menot vähenevät vastaavasti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat nettomääräisestin. 494 milj. euroa vuoden 2008 talousarvion tasoon verrattuna.Valtionosuuksiin sisältyy kuntatalouden näkökulmasta kustannusneutraalejamuutoksia. Valtion veroperustemuutoksista aiheutuvien kuntien verotulomenetystenkompensoiminen lisää valtionosuuksia 374 milj. euroa. Toisaaltakunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät tehtävien siirrotvähentävät sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia 83 milj. euroa.

Valtionosuuksien lisäyksestä 21,3 milj. euroa liittyy hallitusohjelmanmukaisiin kehittämistoimenpiteisiin kuten ikäihmisten palvelujenlaatusuositusten mukaiseen toiminnan käynnistämiseen, sosiaalihuollonpalvelutarpeen arvioinnin ikärajan alentamiseen 75 vuotta täyttäneisiin sekävammaislainsäädännön uudistamiseen säätämällä vaikeavammaisilleoikeus henkilökohtaiseen apuun ja tukeen.

Tehtävien siirrot vähentävät sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiavuonna 2009 yhteensä 83 milj. euroa, josta suurimman osan muodostaaelatustukeen liittyvä 72 milj. euron valtionosuuden vähennys. Ulkomaalaistensairaanhoitokorvauksiin liittyvä vähennys on 7 milj. euroa ja lastenja nuorten oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin liittyvä vähennys on4 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisiin sisäisiin siirtoihin liittyenvaltionosuuksia vähennetään 35 milj. euroa.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiinesitetään 25,8 milj. euroa. Valtion avustuksella tuettavien hankkeidenpainoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessakehittämisohjelmassa. Valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri-ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin osoitetaan99,2 milj. euroa, jossa on korotusta 5 milj. euroa vuoteen 2008verrattuna. Terveystieteelliseen tutkimustoimintaan esitetään 40milj. euroa, mikä on 8,7 milj. euroa vähemmän kuin v. 2008.Valtionavustukseksi sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään3,5 milj. euroa, jossa on lisäystä 0,5 milj. euroa vuoden 2008 talousarvioonverrattuna.

Indeksikorotukset

Vuonna 2009 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaanolevan 3,2 %, mikä lisää peruspalvelujen järjestämisenkustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 606 milj. euroa sekäopetus- ja kulttuuritoimessa 106 milj. euroa, eli yhteensä 712 milj.euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävienindeksikorotusten kautta. Vuonna 2009 valtionosuuksiin tehdään 3,9prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 75 % vuoden2007 tason 1,0 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotuslisää valtionosuuksia 333 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymienosuus on 303 milj. euroa.

Taulukko 26. Indeksikorotukset v. 2009, milj. euroa

  tulot
VM 5
OPM 130
— jostakunnat 100
STM 199
Yhteensä 333
— jostakunnat 303

Väestön ja oppilasmäärän muutokset

Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen ja väestönmäärän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollonvaltionosuudet lisääntyvät n. 47 milj. eurolla v. 2009. Laskennallisetkustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa n. 145milj. euroa. Perusopetuksessa ja lukiossa opiskelijamäärät vähenevät.Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvasta valtionosuuksienlaskennallinen säästöstä kohdennetaan 25.5.2007 kehyspäätöksen mukaanv. 2009 22 milj. euroa koulutuksen laadun kehittämiseen.Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää lisätään 3 000opiskelijalla vuoden 2009 alusta. Lisäksi ammatillista erityisopetustavahvistetaan 1 195 opiskelupaikalla.

Taulukko 27. Oppilasmäärän, väestön määrän ja ikärakenteenmuutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2009,milj. euroa

  menot tulot
OPM -61 -25
STM 145 47
Yhteensä 84 22
Netto   -62

Valtionosuuksien tasaukset

Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetäänkuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkinkunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2009 tasaus perustuuverovuoden 2007 tietoihin. Tasaus jaetaan kolmelle hallinnonalalle suhteessa:STM 57 %, OPM 37 % ja VM 6 %.

Taulukko 28. Valtionosuuksien tasaukset 2007—2009,milj. euroa

  2007 2008 2009
       
Tasauslisät 722 764 780
Tasausvähennykset -698 -742 -784
Erotus /netto 24 22 -4

Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määräon n. 780 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteenon n. 16 milj. euroa. Tasauslisää saa 273 kuntaa. Valtionosuuksientasausvähennys tehdään 59 kunnalle, määrältään n. 784 milj.euroa.

Kuntien rahoitusosuudet

Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus-ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissakuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta,joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna2009 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa2 000 euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 805 euroaasukasta kohti.

Laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat nousivat vuoden2008 kustannustenjaon tarkistuksessa, jolloin ne määrättiin toteutuneidenkustannusten mukaan. Aiempien vuosien vajaat indeksikorotukset otettiinhuomioon valtionosuusprosenttia alentavana tekijänä. Lisäksi valtionosuusprosenttiaalensi edellisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän kompensoiminen kunnillevaltionosuuden sijaan verojärjestelmän kautta vuodesta 2007 lukien.Näin ollen kuntien omarahoitusosuudet kasvoivat voimakkaasti v. 2008.Koska kuntien lisäksi myös yksityisten ja kuntayhtymien yksikköhinnatnousevat, ylläpitäjämallin takia kuntien rahoitusosuudet kasvoivatopetustoimessa ja kirjastossa prosentuaalisesti yksikköhintoja enemmän.Valtion ja kuntien välinen kustannusten jako säilyi vuoden 2007tasolla.

Taulukossa 29 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisetkustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntienja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 30 esitettävätopetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavatkuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudetkattavat mainittujen palvelujen lisäksi rahoitusosuudet myös yksityistenja valtion järjestämään koulutukseen.

Taulukko 29. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannuksiin, milj. euroa

  2007 2008 2009 2008—2009,%
         
Sosiaali-ja terveydenhuolto        
   laskennallisetkustannukset 12 684 15 404 16 086 4,4
   kuntienomarahoitusosuudet 8 387 10 361 10 514 1,5
   valtionosuudet(ilman tasauseriä) 4 297 5 043 5 572 10,5

Taulukko 30. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimenkäyttökustannuksiin, milj. euroa

  2006 2007 2008 2007—2008,%
         
Opetus- jakulttuuritoimi        
   laskennallisetkustannukset1) 6 082 6 972 7 285 4,5
— jostakuntien ja kuntayhtymien osuus 5 534 6 344 6 629 4,5
   kuntienrahoitusosuudet2) 3 331 4 054 4 242 4,6
   valtionosuudet3) (ilman tasauseriä) 2 485 2 656 2 792 5,1

1) Sisältää kuntien osuuden kuntien,kuntayhtymien, valtion ja yksityisten järjestämään toimintaan. Vuodesta2008 laskennalliset kustannukset ja kuntien rahoitusosuudet ovatmuuttuneet valtion ja kuntien välisen kustannustentarkistuksen vuoksi.

2) Sisältää kuntien osuudenkuntien, kuntayhtymien, valtion ja yksityisten järjestämään toimintaan.Vuonna 2008 kuntien rahoitusosuus on muuttunut valtion ja kuntienvälisen kustannustenjaon tarkistuksen vuoksi.

3) Sisältää myös kunnan rahoitusosuuden piiriinkuulumattomat kuntien valtionosuudet.

6.7. Tuottavuuden parantaminen

Peruspalvelujen kysynnän kasvun ja lisääntyvien menopaineidenhallinta on tärkeää kuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaamisenkannalta. Tuottavuutta parantamalla voidaan lievittää kunnallistenperuspalvelujen menopaineita. Tuottavuudessa on kysymys muun muassa siitä,kuinka työt kuntien palvelupisteissä organisoidaan, kuinka niitäjohdetaan ja kuinka osataan hyödyntää uutta teknologiaa ja yhteistyötämuiden toimijoiden kanssa. Oikein toteutettuna tuottavuuden paraneminenkeventää myös työpaineita.

Eri tavoilla tehdyt tuottavuusarviot osoittavat, että kuntienpalvelutuotannossa on huomattavan suuria tuottavuuseroja olosuhdetekijöidenhuomioimisen jälkeenkin. Tämä näkyy suurina kuntien välisinä eroinahenkilöstömäärissä ja palvelujen tuotantokustannuksissa. Nämä erot viittaavatvahvasti siihen, että palveluja voitaisiin järjestää ja tuottaanykyistä taloudellisemmin.

Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritääntehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksella,jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaisetjärjestämis- sekä tuottamistavat.