Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. (32.01, osa) Hallinto
              20. Siviilipalvelus
              89. Osakehankinnat
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

01. (32.01, osa) HallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutavoitetta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Työ- ja elinkeinoministeriö      
Hallituksen esitykset (kpl) 14 20 25
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 62 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,4 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 41 30 35
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,3 < 1,0 < 1,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 463 443 440
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,50 > 3,50 > 3,50

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
Bruttomenot 49 189 41 845 41 850
Bruttotulot 8 625 8 200 8 200
Nettomenot 40 564 33 645 33 650
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 192    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 216    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erityisasiantuntijan palkkaaminen (siirto momentilta 24.01.01) 52
ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentilta 32.01.21) 400
EU:n horisontti 2020 -ohjelman kansallisen koordinoinnin vahvistaminen (siirto momentilta 32.20.06) (1 htv) 70
Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentilta 32.20.01) 40
Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) 352
TEM Aleksanterinkatu 4-10 peruskorjaus (siirto momentilta 23.01.01) 350
VNHY:n siirtojen täsmennys Bulevardi 6:n vuokrat ja ruokalatuki (siirto momentilta 23.01.01) 125
YK:n Oslon ryhmän puheenjohtajuus (siirto momentilta 28.30.01) 60
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -15
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -376
Palkkaliukumasäästö -88
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -175
Toimintamenojen tuottavuussäästö -244
Työajan pidentäminen (Kiky) -247
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -37
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -254
Yhteensä 5

2017 talousarvio 33 650 000
2016 II lisätalousarvio -86 000
2016 talousarvio 33 645 000
2015 tilinpäätös 40 588 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 558 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).

Vähennys 92 000 euroa talousarvioesityksen 33 650 000 euroon nähden on siirtoa momentille 23.01.01, mistä 78 000 euroa aiheutuu valtioneuvoston yhteisen verkkojulkaisualustan palvelun menoista ja 14 000 euroa palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistuksesta.


2017 talousarvio 33 558 000
2016 II lisätalousarvio -86 000
2016 talousarvio 33 645 000
2015 tilinpäätös 40 588 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 558 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 33 558 000
2016 tilinpäätös 33 559 000
2015 tilinpäätös 40 588 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös ohjelmakauden 2007—2013 EAKR-osarahoitteisten lainojen ja takausten ylimääräisten hallintokulujen korvaamiseen Finnvera Oyj:lle vuosien 2012—2017 osalta.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 045 000 euroa ohjelmakauden 2007—2013 EAKR-osarahoitteisten lainojen ja takausten ylimääräisten hallintokulujen korvaamiseen Finnvera Oyj:lle vuosien 2012—2017 osalta sekä vähennyksenä 150 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.


2017 III lisätalousarvio 895 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 33 558 000
2016 tilinpäätös 33 559 000
2015 tilinpäätös 40 588 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös ohjelmakauden 2007—2013 EAKR-osarahoitteisten lainojen ja takausten ylimääräisten hallintokulujen korvaamiseen Finnvera Oyj:lle vuosien 2012—2017 osalta.

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 179 626 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Ihmiset ja ympäristö      
Virta yli 3 kk työttömyyteen, % 48 < 35 < 35
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, % 37 < 25 < 25
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) 2,9 > 3,0 > 3,1
     
Yritykset ja elinkeinot      
Uudet yritykset (lkm) 7 301 9 300 10 000
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm) - 1 650 1 750
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) 2,6 2,6 2,7
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa) 1 390 > 1 600 > 1 600
       
Ympäristö ja luonnonvarat      
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha) 8 767 5 200 5 020
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne (%) (väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä) 64 64 64
Maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,8 5 < 5
Maatalouden typpitase (kg/ha) 47 46 < 46

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) - 4,0 -
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) 3,6 - > 3,6
Ympäristösuojelun valvontatarkastukset (kpl) 1 587 1 800 1 850
Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonnat (%) 100 100 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 3 285 3 279 2 944
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla 2 883 2 679 2 544
— henkilötyövuodet muilla momenteilla 402 600 400
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,3 > 3,4 > 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 237 356 223 120 209 626
Bruttotulot 33 888 30 000 30 000
Nettomenot 203 468 193 120 179 626
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 010    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 29 977    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 10 319 12 000 10 000
— muut tuotot -18 - -
Tuotot yhteensä 10 301 12 000 10 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 8 190 9 300 8 200
— osuus yhteiskustannuksista 2 865 4 000 2 800
Kustannukset yhteensä 11 055 13 300 11 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -754 -1 300 -1 000
Kustannusvastaavuus, % 93 90 91

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 820 25 000 6 000
— EU:lta saatava rahoitus - - -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 838 1 000 1 500
Tuotot yhteensä 7 658 26 000 7 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 209 30 000 9 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 551 -4 000 -1 500
Omarahoitusosuus, % 17 13 17

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.41, 51, 64, 30.20.43, 30.40.20, 31, 51 ja 62, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.30.51, 32.50.42, 43, 64 ja 65, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Koulutusporttijärjestelmän ja ALPO-rekisterin rahoitus (siirto momentilta 32.70.03) 155
Maatalouden tukivalvonta (17 htv) (kertaluonteinen meno) 1 000
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntasijoituspaikkoihin liittyvät tehtävät (-8 htv) -600
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -260
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -130
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -2 215
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 67
Palkkaliukumasäästö -521
Säästöpäätös -6 000
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1 029
Toimintamenojen tuottavuussäästö -925
Työajan pidentäminen (Kiky) -1 445
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -219
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -1 372
Yhteensä -13 494

2017 talousarvio 179 626 000
2016 II lisätalousarvio -190 000
2016 talousarvio 193 120 000
2015 tilinpäätös 214 435 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 172 660 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

6) kahden valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivan osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6).

Vähennys 6 966 000 euroa talousarvioesityksen 179 626 000 euroon nähden aiheutuu 93 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 32.20.06.

KEHA-keskus oikeutettaisiin perustamaan valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivat osakeyhtiöt, joista toisen tehtävänä olisi järjestää ja tuottaa maakuntien tieto- ja viestintäteknisiä palveluja sekä toisen järjestää ja tuottaa maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja.


2017 talousarvio 172 660 000
2016 III lisätalousarvio 225 000
2016 II lisätalousarvio -190 000
2016 talousarvio 193 120 000
2015 tilinpäätös 214 435 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

ELY-keskukset ovat selviytyneet kohtuullisen hyvin useita vuosia jatkuneista sopeuttamistoimista. Vuosina 2010—2016 henkilöstömäärän vähennys on noin 30 prosenttia eli 1 264 htv (4 306 htv:sta 3 042 htv:een). Vuosina 2017—2018 henkilöstöä vähennetään edelleen 210 htv, koska sopeuttamistoimien lisäksi ELY-keskuksista siirretään ennen maakuntauudistusta tehtäviä ja henkilöstöä muihin valtion virastoihin. ELY-keskusten sopeuttamistoimien haasteet ovat liittyneet mm. osaamisen turvaamiseen, asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun eri puolilla maata sekä toiminnan suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Vuoden 2019 alusta voimaan tuleva maakuntauudistus merkitsee suurta muutosta myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävien hoitamiseen. Lähes kaikki ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät uusille maakunnille. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksessa kiinnitetään riittävästi huomiota elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan tehtävien vaatimiin resursseihin ja palvelujen korkeaan laatuun. Tärkeänä lähtökohtana tulee olla kansalaisten ja yritysten nykyistä parempi palveleminen sekä palvelujen ja toimintatapojen uudistaminen toiminnan tuloksellisuuden lisäämiseksi. Riskikohtina valiokunta näkee asiakkaiden epätasa-arvoisen kohtelun eri puolilla maata sekä palvelujen tason heikkenemisen siirtymävaiheessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 172 660 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin

6) kahden valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivan osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentilta vähennetään 630 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 32.20.06 ja aiheutuu vuoden 2017 talousarviossa siirrettyjen palkkaus- ja muiden menojen tarkentumisesta.


2017 I lisätalousarvio -630 000
2017 talousarvio 172 660 000
2016 tilinpäätös 193 011 672
2015 tilinpäätös 214 435 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentilta vähennetään 630 000 euroa.

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan pysyvän korkeana ollen noin 800 täydennyspalvelusvelvollista vuodessa.

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 2 045 2 200 2 200
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 601 1 450 1 450
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä) 300 200 200
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 20 25 25
Täydennyskoulutukseen hakeutuneet (hlöä) 985 800 800
— koulutetut (hlöt) 441 780 780

2017 talousarvio 4 939 000
2016 talousarvio 4 939 000
2015 tilinpäätös 4 191 670

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 526 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentille 32.50.43) -780
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.06) -250
ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentille 32.01.01) -400
Tasokorotus 2 500
Tekijänoikeuden yhteishallinnoinnin valvonta (siirto momentille 32.40.03) -60
Toimintamenosäästö (HO 2015) -1 100
Yhteensä -90

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2017 talousarvio 526 000
2016 II lisätalousarvio 1 700 000
2016 talousarvio 616 000
2015 tilinpäätös 538 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 2 326 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräraikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).

Lisäys 1 800 000 euroa talousarvioesityksen 526 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 28.70.22 kemikaalitiedon digitalisoinnin (Kemidigi-hanke) rahoitukseen. Hankkeesta aiheutuvien ylläpitomenojen rahoitus ei edellytä lisämäärärahatarpeita.


2017 talousarvio 2 326 000
2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio 1 700 000
2016 talousarvio 616 000
2015 tilinpäätös 538 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 2 326 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräraikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.22 Luvat ja valvonta -hankkeeseen.

Määrärahalla rahoitettavan hankkeen mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita.


2017 III lisätalousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 2 326 000
2016 tilinpäätös 2 316 000
2015 tilinpäätös 538 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 30 854 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40, 32.20.42 ja 32.20.43 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 232
Yhteensä 232

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 30 854 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 30 622 000
2015 tilinpäätös 92 388 027

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 35 854 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 30 854 000 euroon nähden aiheutuu arvioitua suuremmista arvonlisäveromenoista ja työvoimapalvelukokonaisuuden tehostamiseen liittyvistä arvonlisäveromenoista.


2017 talousarvio 35 854 000
2016 III lisätalousarvio 3 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 30 622 000
2015 tilinpäätös 92 388 027

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 35 854 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40, 32.20.42 ja 32.20.43 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 13 251 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen

3) yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.

Yritysten uudistumiseen ja aineettoman tuotannon edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös Team Finland -kasvuohjelmissa voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä. Lisäksi erityisavustusta voidaan käyttää Suomen kansallisena vastinrahoituksena Euroopan komission Enterprise Europe Network -verkoston toimintaan.

Yleis- ja erityisavustusta voidaan käyttää myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävien Team Finland -kasvuohjelmien rahoittamiseen erityisesti puhtaiden ratkaisujen (cleantech) ja digitalisaation sektoreilla. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen.

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Yritykset uudistavat liiketoimintaansa, verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee    
— Pk-yritysten tietoisuus uudistumisen keinoista - - kasvaa
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista      
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 186 1 200 1 250
Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä - - kasvaa

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut 3 421 000
Standardisointitoiminta 1 330 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland 8 500 000
Yhteensä 13 251 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisten lisäysten poisto (Finnish Business HuB, Viexpo) -320
Yhteensä -320

2017 talousarvio 13 251 000
2016 II lisätalousarvio -200 000
2016 talousarvio 13 571 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 13,251 milj. euron määrärahaa.

Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yrityksen tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä sekä kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä. Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Kainuun Etu Oy:n toiminnan tukemiseen idänkaupan ja Kainuun kasvun edistämisessä.

BusinessOulu on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksesta ja yritysten tarvitsemista kehityspalveluista. Esimerkiksi BusinessOulun kehittämän toimintamallin (Finnish Business HuB) avulla on kyetty lisäämään vientiä paikalliseen asiantuntemukseen perustuvan verkostomaisen toiminnan avulla, johon voidaan tarpeen vaatiessa kytkeä myös toimitila (Suomi-talot Astanassa, Jällivaarassa ja Tromsassa). Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa arktisten alueiden hankkeiden ja Kazakstanin viennin edistämiseen.

Hermia Yrityskehitys Oy on teknologia- ja kasvuyritysten kehittämiseen erikoistunut yritys. Toiminta keskittyy liiketoiminnan kehittämiseen, kasvurahoitukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja teknologiasiirtoon. Yrityksen merkittävän Kiina-projektin tarkoituksena on palvella suomalaisia yrityksiä Kiinan liiketoimintojen käynnistämisessä ja laajentamisessa sekä esitellä suomalaista osaamista ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Suomessa suomalaisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja sitä kautta edistää kiinalaisten yritysten investointeja ja sijoittumista Suomeen. Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Kiina-projektin laajennukseen.

Viexpo on osuuskuntapohjalla toimiva yritys, joka tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistymistä edistäviä palveluja. Valiokunta lisää momentille 110 000 euroa Viexpon Eurooppaan suuntautuvien vientihankkeiden edistämiseen.

Koulutus Nord on yhteispohjoismainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa ammattikoulutusta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa asuville työnhakijoille. Valiokunta pitää kyseistä rajaa ylittävää koulutusmuotoa hyvänä ja lisää Nord-koulutukseen 32 000 euroa.

Pirkanmaalainen ECO3-hanke on uudenlainen, monialaiseen bio- ja kiertotalouden liiketoimintaan pohjautuva ja sitä synnyttävä teollinen toimintaympäristö ja bio- ja kierto- sekä vesitalouden yritysalue. Tavoitteena on luoda ECO3-alueesta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä bio- ja kiertotalouden liiketoimintaympäristö. Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa ECO3-hankkeen kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 14 143 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen

3) yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.

Yritysten uudistumiseen ja aineettoman tuotannon edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös Team Finland -kasvuohjelmissa voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määrärahaa saa käyttää myös kunnille ja kuntayhtymille maksettaviin valtionavustuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtion virastojen ja laitosten hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 III lisätalousarvio
2017 talousarvio 14 143 000
2016 tilinpäätös 13 371 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtion virastojen ja laitosten hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2017 talousarvio 20 000
2016 talousarvio 20 000
2015 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 350 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 340 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 797 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 400 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista 2 829 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 2 000 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 120 000
Ydinvoimalaitosten tarkistukset 226 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 401 000
Yhteensä 8 507 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen säästön palautus 500
Yhteensä 500

2017 talousarvio 8 507 000
2016 talousarvio 8 007 000
2015 tilinpäätös 9 507 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Valtio omistaa Terrafame Group Oy:n kautta kaivos- ja metallienjalostustoiminnan, jota Terrafame Oy harjoittaa. Toimintaa varten Terrafame Oy:n pääomittamiseen on myönnetty vuodelle 2016 yhteensä 182 500 000 euroa, jotka riittävät ylläpitämään kaivostoimintaa tammikuun 2017 loppuun saakka.

Toiminta kaivoksella ja metallien jalostuslaitoksessa on edennyt vuoden 2016 aikana hyvin ja ympäristöturvallisuus on saatu varmistettua valtio-omistajan tavoitteen mukaisesti. Ehdotettavalla 100 000 000 euron määrärahalla arvioidaan katettavan toiminnan kustannukset kesään 2017 saakka ja sen turvin voidaan jatkaa neuvotteluja kaivostoiminnan omistuspohjan laajentamiseksi.


2017 talousarvio 100 000 000
2016 II lisätalousarvio 144 000 000
2016 I lisätalousarvio 38 500 000
2015 tilinpäätös 209 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 100 milj. euron määrärahaa, jota saa käyttää Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen. Valtio omistaa Terrafame Group Oy:n kautta kaivos- ja metallienjalostustoiminnan, jota Terrafame Oy harjoittaa. Toimintaa varten Terrafame Oy:n pääomittamiseen on myönnetty vuodelle 2016 yhteensä 182,5 milj. euroa, jotka riittävät ylläpitämään kaivostoimintaa tammikuun 2017 loppuun saakka. Ehdotettavalla 100 milj. euron määrärahalla arvioidaan katettavan toiminnan kustannukset kesään 2017 saakka. Yhtiön mukaan ensimmäiset kassavirtapositiiviset kuukaudet ovat maalis- ja huhtikuu 2018 ja ensimmäinen kassavirtapositiivinen vuosineljännes on Q3/2018. Nykyisen liiketoimintamallin mukaan vuoden 2018 kassavirran arvioidaan olevan kokonaisuudessaan lievästi positiivinen ja tämän jälkeen muun muassa investointeihin liittyvät vuosittaiset vaihtelut huomioiden pysyvästi 50—100 milj. euroa positiivinen vuositasolla.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja kiinnittää huomiota siihen, että saadun selvityksen mukaan kaivoksen ylösajon edetessä suunnitellusti ympäristöturvallisuus on parantunut, operatiiviseen toimintaan liittyvät epävarmuudet ovat olennaisesti pienentyneet ja edellytykset kannattavalle kaivostoiminnalle ovat parantuneet. Marraskuussa 2016 valmistuneen selvityksen mukaan Terrafame Oy:n työllisyysvaikutus Kainuuseen on noin 1 500 ja muualle Suomeen noin 2 800 henkilötyövuotta. Valiokunta pitää hyvänä, että kaivostoiminnan omistuspohjan laajentamista koskevat neuvottelut voivat nyt tarvittaessa jatkua vuodenvaihteen yli, jos tämä on tarkoituksenmukaista valtio-omistajan kannalta edullisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi, kuten valiokunta mietinnössään (VaVM 11/2016 vp) harkittavaksi esitti. Valiokunta toistaa mainitun mietinnön kantansa, että valtio voi mahdollisesti jäädä yhtiöön omistajaksi. Valiokunta painottaa sitä, että Terrafame Oy:n ympäristöturvallisuus tulee varmistaa kaikissa vaihtoehdoissa.

Talousarvioesityksessä (luku 28.01) esitetään enintään 107 milj. euron suuruisen valtiontakauksen myöntämistä Terrafame Oy:lle jätteen käsittelytoiminnan osalta asetettavien ympäristövakuuksien vastavakuudeksi. Valtiontakauksen tavoitteena on mahdollistaa ympäristönsuojelulain mukaisten vakuuksien asettaminen ympäristöluvan mukaisesti. Valiokunta viittaa valtiontakauksen osalta edellä luvun 28.01 kohdalla lausuttuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä.