Talousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.
Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.
Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta, valtionperinnöt ja kansalaisten neuvontapalvelut.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviossa annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu, Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.
Palkeiden rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien keskittämisestä Palkeisiin sekä Kieku- ja Rondo-järjestelmien omistajuuden siirrosta.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtori kehittää palvelujaan ja toimintaansa yhdessä asiakkaidensa kanssa. Valtorin keskeisin tavoite on tuottaa selkeitä hyötyjä asiakkailleen.
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.
Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.
Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.
Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä.
Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.
Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.
HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana.
HAUSin toimintaa uudistetaan keväällä 2016 valmistuneen selvityshankkeen raportin pohjalta tavoitteina yhtiön strategisen suunnan kirkastaminen, yhtiön palveluportfolion uudistaminen, yhtiön strategisten kumppanuuksien rakentaminen, yhtiön osaamisen vahvistaminen sekä yleisten liiketoimintaedellytysten turvaaminen.
HAUS liitetään nykyistä tiiviimmin osaksi valtion johtamisen, henkilöstön ja toiminnan kehittämistä. HAUS uudistaa strategiansa ja palveluportfolionsa, jotta yhtiö pystyy jatkossa paremmin vastaamaan valtionhallinnon uudistamistyön haasteisiin ja toimimaan hallituksen tukena hallinnon reformien toteuttajana.
- — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
- — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
- — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
- — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
- — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 487 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
|
Vaikuttavuus | |||
Velanhallinnan tulos | > 0 | > 0 | > 0 |
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % | > 91 | > 92 | |
Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin | 0,026 | 0,025 | |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 85,4 | > 90 | > 90 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 | 8,0 | 7,7 | 8,0 |
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv | 27 | 18 | 18 |
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % | 12 | 35 | |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro kokonaisindeksi, asteikko 1—5) | 3,4 | 3,6 | 3,6 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 8,6 | 9 | 8 |
Johtajuusindeksi (VMBaro kokonaisindeksi, asteikko 1—5) | 3,5 | 3,6 | 3,7 |
Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 46 396 | 44 925 | 30 401 |
Bruttotulot | 16 706 | 19 672 | 7 914 |
Nettomenot | 29 690 | 25 253 | 22 487 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 10 249 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 648 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 5 154 | 4 553 | 5 594 |
— muut tuotot | 11 515 | 15 119 | 2 320 |
Tuotot yhteensä | 16 669 | 19 672 | 7 914 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 12 408 | 16 191 | 4 005 |
— osuus yhteiskustannuksista | 7 101 | 6 555 | 3 871 |
Kustannukset yhteensä | 19 509 | 22 746 | 7 876 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 841 | -3 074 | 38 |
Kustannusvastaavuus, % | 85 | 86 | 100 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 17 070 | 7 560 | 6 998 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 12 649 | 5 685 | 7 251 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | 4 421 | 1 875 | -253 |
---|---|---|---|
Omarahoitusosuus, % | 35 | 33 | -3 |
Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 2015 8,1 milj. euroa, vuonna 2016 3,3 milj. euroa ja vuonna 2017 1,1 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Suomi.fi -palvelu (siirto momentille 28.30.03) | -1 075 |
Toiminnan sopeuttaminen (kehyspäätös 2014-2017) | -1 000 |
Verkkomaksamispalvelu (siirto momentilta 28.20.06) | 500 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -28 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -14 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -225 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | 83 |
Palkkaliukumasäästö | -55 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -109 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -121 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -427 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -152 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -23 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -120 |
Yhteensä | -2 766 |
2017 talousarvio | 22 487 000 |
2016 II lisätalousarvio | -37 000 |
2016 talousarvio | 25 253 000 |
2015 tilinpäätös | 28 089 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 837 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 350 000 euroa talousarvioesityksen 22 487 000 euroon nähden aiheutuu sotilastapaturmalain muutoksen aiheuttamista tietojärjestelmän muutosmenoista.
2017 talousarvio | 22 837 000 |
2016 III lisätalousarvio | 3 400 000 |
2016 II lisätalousarvio | -37 000 |
2016 talousarvio | 25 253 000 |
2015 tilinpäätös | 28 089 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 837 000 euroa.
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 1 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.
Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.
2017 talousarvio | 1 000 |
2016 talousarvio | 1 000 |
2015 tilinpäätös | 6 499 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 1 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.
06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.
Selvitysosa:Määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), kansalaisen asiointitili ja avoimen datan portaali.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Menosäästö | -1 235 |
Verkkomaksamispalvelu (siirto momentille 28.20.01) | -500 |
Tasomuutos | 2 |
Yhteensä | -1 733 |
2017 talousarvio | 1 000 000 |
2016 talousarvio | 2 733 000 |
2015 tilinpäätös | 3 804 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
|
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Ostolaskut, kpl | 1 245 498 | 1 180 000 | 1 150 000 |
Myyntilaskut (kaikki), kpl | 573 040 | 565 000 | 565 000 |
Palkkalaskelmat, kpl | 1 145 326 | 1 110 000 | 1 085 000 |
Asiakastyytyväisyys | 3,8 | 3,9 | 3,9 |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
Ostolaskut, kpl/htv | 12 471 | 13 100 | 14 000 |
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv | 20 332 | 24 800 | 25 200 |
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku | 6 523 | 7 000 | 7 200 |
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Prima, Personec | 7 601 | 8 900 | 13 000 |
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2011=100) | 105,56 | 107 | 111 |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
Henkilötyövuodet | 707 | 677 | 6841) |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 11,2 | < 10 | < 10 |
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,4 | 3,4 | 3,4 |
1) Digitalisaation vaikutus -25 htv, kirjanpitotehtävien siirto virastoista +58 htv, Kiekun ja Rondon omistajuuden siirto Palkeisiin +15 htv
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 56 233 | 62 504 | 56 109 |
Bruttotulot | 55 185 | 60 504 | 54 109 |
Nettomenot | 1 048 | 2 000 | 2 000 |
Siirtyvät erät | |||
---|---|---|---|
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 000 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 000 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 55 168 | 60 504 | 54 109 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 54 102 | 62 504 | 56 109 |
---|---|---|---|
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 066 | -2 000 | -2 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 102 | 97 | 96 |
2017 talousarvio | 2 000 000 |
2016 talousarvio | 2 000 000 |
2015 tilinpäätös | 1 047 905 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.
(08.) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2016 I lisätalousarvio | 920 000 |
2016 talousarvio | 1 942 000 |
2015 tilinpäätös | 4 241 000 |
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitetaan palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Määrärahaa on tarkoitus käyttää ennalta arvaamattomiin liiketoimintariskeihin.
Palvelukeskuksen palveluksessa arvioidaan vuoden 2017 lopussa olevan 1 050 henkilöä. Valtorin toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 266 milj. euroon vuonna 2017 kulujen ollessa noin 269 milj. euroa.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
|
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Asiakastyytyväisyys, 1—5 | 2,6 | 3,5 | 3,7 |
Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky | |||
Virkamiehen/loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelu | Tuotteistus viimeistelyvaiheessa. Käytössä Valtorissa 483 työasemaa | 15 000 työasemaa | 35 000 työasemaa |
Videoneuvottelupalvelu | Tuotteistus käynnissä | 5 asiakasta ottanut käyttöön | 10 asiakasta ottanut käyttöön |
Kapasiteettipalvelu (Vaka+oma) | Tuotteistus valmis. Käytössä Valtti keskitetyssä infrassa, IdM:ssä ja ITSM:ssä yht. 27 palvelinta | 400 palvelinta | 800 palvelinta |
Toimipisteen tietoliikenneratkaisu (LAN, WLAN ja WAN) | Tuotteistus käynnissä | 25 % toimipisteistä palvelun piirissä | 50 % toimipisteistä palvelun piirissä |
Identiteetin ja käyttövaltuuksien hallinta (IdM) | Tuotteistus käynnissä | 4 asiakasta ottanut käyttöön | 10 asiakasta ottanut käyttöön |
Yleinen julkaisualusta | Tuotteistus viimeistelyvaiheessa. 4 asiakasta | 20 asiakasta ottanut käyttöön | 40 asiakasta ottanut käyttöön |
Konesalistrategia, alasajetut konesalit | Määrittelyvaihe lähes valmis | 20 alasajettua konesalia | 40 alasajettua konesalia |
Käytettävyys | |||
VY-verkko (KYTKY) käytettävyys | 100,00 | 98,98 | 98,98 |
VyVi — käytettävyys | 99,37 | 99,90 | 99,90 |
Sähköiset palvelut käytettävyys | 99,90 | 99,90 | 99,90 |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
Sairauspoissaolot, pv/htv | 8,5 | 8,0 | 7,5 |
Työtyytyväisyys, 1—5 | 3,2 | 3,6 | 3,6 |
Henkilötyövuodet | 619 | 1 000 | 1 050 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 169 725 | 173 260 | 269 246 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 166 063 | 170 260 | 266 246 |
Nettomenot | 3 662 | 3 000 | 3 000 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 263 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 601 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 166 063 | 170 260 | 266 246 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 169 725 | 173 260 | 269 246 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 662 | -3 000 | -3 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 98 | 98 | 99 |
2017 talousarvio | 3 000 000 |
2016 talousarvio | 3 000 000 |
2015 tilinpäätös | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.
Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.
2017 talousarvio | 10 000 000 |
2016 talousarvio | 10 000 000 |
2015 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
88. Senaatti-kiinteistöt
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2017 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2017 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.
Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 54 milj. euroa vuodelle 2017.
Vuonna 2017 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 180,3 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2016 voiton tuloutuksena. Vuoden 2017 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 77,4 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 95 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7,9 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.
Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvä kassavirta on epävarmaa ja maksuajat ovat pitkiä.
Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2017 (milj. euroa)
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit | 210 |
Uudisrakennusinvestoinnit | 90 |
Yhteensä | 300 |
Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)
2015 toteutuma liikelaitos |
konserni | 2016 ennakoitu liikelaitos |
konserni | 2017 arvio liikelaitos |
konserni | |
Liikevaihto, milj. € | 622 | 631 | 572 | 580 | 583 | 591 |
— Vuokraus | 606 | 615 | 555 | 563 | 566 | 574 |
— Palvelut | 16 | 16 | 17 | 17 | 17 | 17 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 51 | 51 | 50 | 50 | 50 | 50 |
Vuokraustoiminnan vuokrakate, milj. € | 359 | 296 | 297 | |||
— % liikevaihdosta | 59,2 | 53,3 | 52,5 | |||
Poistot (sis. arvonalentumiset) | 230 | 196 | 196 | |||
Liikevoitto, milj. € | 162 | 162 | 145 | 141 | 141 | 137 |
— % liikevaihdosta | 26,1 | 25,6 | 25,4 | 24,3 | 24,2 | 23,2 |
Tilikauden tulos, milj. € | 199 | 189 | 103 | 110 | 98 | 100 |
— % liikevaihdosta | 32,0 | 30,0 | 18,0 | 19,0 | 16,8 | 16,9 |
Taseen loppusumma | 4 606 | 4 660 | 4 582 | 4 636 | 4 639 | 4 693 |
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € | 370 | 100 | 95 | |||
Investoinnit, milj. € | 268 | 300 | 300 | |||
Investoinnit % liikevaihdosta | 43,1 | 52,5 | 51,5 | |||
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta | 5,4 | 5,0 | 3,4 | 3,2 | 3,3 | 3,1 |
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta | 2,9 | 2,3 | 2,3 | |||
Oman pääoman tuotto, % | 6,8 | 6,4 | 3,6 | 3,4 | 3,4 | 3,2 |
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta in-house | 2,5 | 1,5 | 1,5 | |||
Omavaraisuusaste, % | 61,9 | 61,2 | 62,3 | 62,0 | 61,8 | 61,6 |
Henkilöstömäärä | 309 | 311 | 314 | 316 | 320 | 322 |
Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)
2015 toteutuma |
2016 ennakoitu |
2017 arvio |
|
Tuloutus tulomomenteille | |||
12.28.99 Takausmaksut | 6,2 | 7,8 | 7,9 |
13.01.04 Korot valtion lainoista | 16,2 | 12,5 | 9,1 |
13.05.01 Voiton tuloutus | 370,0 | 100,0 | 95,0 |
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille | 81,2 | 68,8 | 68,3 |
Yhteensä | 473,6 | 189,1 | 180,3 |
2017 talousarvio | — |
2016 II lisätalousarvio | — |
2016 talousarvio | — |
2015 talousarvio | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2017 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2017 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Mikju Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön (91-5-94-14) sillä sijaitsevine rakennuksineen 14 050 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.
Selvitysosa:Valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungin Punavuoren kaupunginosan korttelissa 94 tontilla 14 (91-5-94-14) osoitteessa Ratakatu 3. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut 14 050 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | — |
2016 tilinpäätös | — |
2015 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Mikju Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön (91-5-94-14) sillä sijaitsevine rakennuksineen 14 050 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.
III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan
- — JM Suomi Oy:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa korttelissa 17105 sijaitsevat kiinteistöistä 91-17-105-1 ja 91-17-105-2 muodostettavat kaksi tonttia yhteensä noin 2 500 m2 vähintään 11,44 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
- — Lumo Kodit Oy:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa korttelissa 17105 sijaitsevat kiinteistöistä 91-17-105-1 ja 91-17-105-2 muodostettavat kolme tonttia yhteensä noin 5 400 m2 vähintään 19,81 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.
Selvitysosa:Valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungissa, Keski-Pasilan kaupunginosassa. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa omistusasuntotuotantoon ja vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tarkoitetusta kiinteistövarallisuudesta saatu ja hyväksytyksi tullut tarjous on ollut ensimmäisen myyntivaltuuskohdan mukaisten kahden tontin osalta yhteensä 11 446 050 euroa ja toisen myyntivaltuuskohdan mukaisten kolmen tontin osalta yhteensä 19 812 000 euroa. Myyntihinnat vastaavat omaisuuden käypää arvoa. Myyntihinta on sidottu kuluttajahintaindeksiin ja sitä tarkistetaan toteutuneen indeksin perusteella lopullisen kaupan toteutuessa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2017 III lisätalousarvio | — |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | — |
2016 tilinpäätös | — |
2015 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan
- — JM Suomi Oy:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa korttelissa 17105 sijaitsevat kiinteistöistä 91-17-105-1 ja 91-17-105-2 muodostettavat kaksi tonttia yhteensä noin 2 500 m2 vähintään 11,44 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
- — Lumo Kodit Oy:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa korttelissa 17105 sijaitsevat kiinteistöistä 91-17-105-1 ja 91-17-105-2 muodostettavat kolme tonttia yhteensä noin 5 400 m2 vähintään 19,81 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.