Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Hallinnonalan toiminta vastaa rakennemuutoksen ja talouden haasteisiin, huomioi liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä luo kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Toimintaympäristö

Hallinnonalan toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Innovaatio- ja palvelualustoihin perustuva liiketoiminta yleistyy. Globaali kilpailu, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus haastavat palvelukehityksen edellyttäen uudistumista ja innovaatioita. Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen.

Hallinnonala joutuu vastaamaan digitalisaation toimialalle tuomien muutosten ja liikenneverkon huonontuneen kunnon haasteisiin. Liikenneverkon korjausvelka on suuri, ja teiden ja ratojen kunto on heikentynyt viime vuosina nopeasti. Digitaalinen asiointi korvaa ja täydentää fyysistä liikkumista. Tiedon hyödyntäminen, edistykselliset tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut sekä langattomat teknologiat parantavat liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä ja mahdollistavat uusien liiketoimintamallien ja palvelujen syntymisen. Asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja niitä toteuttavat painopisteet

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet tukevat digitalisaatiota, vastaavat rakennemuutoksen ja kestävän talouden vaatimuksiin ja huomioivat liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä viestinnässä että liikenteessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja painopisteet:

  • — Innovatiiviset viestintä- ja liikennepalvelut ylläpitävät hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua sekä kansallista kilpailuetua. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut, liikenteen energiareformi sekä elinvoimainen media-ala
  • — Tiedon hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa sekä käyttäjälähtöisiä ja luotettavia palveluita. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet sekä luottamus digitaalisiin palveluihin
  • — Liikenne- ja viestintäverkot muodostavat edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle ja uudistumiselle. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat liikenne- ja viestintäverkot sekä liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus.

Hallinnonala luo toimivan markkinaympäristön erilaisten liikenne-, viestintä- ja digitaalisten palveluiden kysynnälle ja tarjonnalle siten, että syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä sekä palvelujen valikoima kasvaa. Sääntelyä sujuvoitetaan ja hallinnollista taakkaa kevennetään. Vanhentuneita tai markkinatoimijoiden toimintaa haittaavia normeja poistetaan. Uusia toimintatapoja edistetään myös kokeiluin ja innovatiivisin hankinnoin.

Liikenne- ja viestintäpalvelut järjestetään lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Tilanteissa, joissa riittävät liikennepalvelut eivät ole markkinaehtoisesti toteutettavissa, varmistetaan palvelujen perustasoa. Uudenlaiset yhteiskäyttöiset liikkumis- ja kuljetuspalvelumallit tuovat potentiaalia liikennesuoritteen ja liikenteen energiankulutuksen pienentämiseksi. Tavoitteena on, että uudet käyttövoimat vähentävät öljyriippuvuutta kaikissa liikennemuodoissa ja että liikennesektorilla on vahva rooli puhtaan teknologian edelläkävijänä.

Media-alan osalta hallinnonalan toimilla varmistetaan, että suomalainen media-ala säilyttää elinvoimaisuutensa ja kilpailukykynsä internetin kehityksen ja digitalisaation muokkaamassa kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.

Hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Toimenpiteet kohdistuvat esteiden ja pullonkaulojen tunnistamiseen ja poistamiseen, niin sanotun oman tiedon käytön edistämiseen sekä liikenteen tietovarantojen parempaan hyödyntämiseen.

Hallinnonalan tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Hallinnonalan toimenpiteissä keskitytään varmistamaan lainsäädännön toimivuus sekä luomaan edellytyksiä laadukkaiden ja tietoturvallisten digitaalisten tuotteiden ja -palveluiden markkinoiden kasvulle. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa.

Liikenteen turvallisuutta edistetään vastuullisella, ennalta ehkäisevällä ja riskianalyysiin perustuvalla liikennejärjestelmän kehittämisellä. Toiminta on pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista. Liikenneturvallisuustyössä hyödynnetään myös digitalisaation ja automaation mahdollisuuksia.

Viestintäverkkojen osalta panostetaan siihen, että uusien digitaalisten ja automaatiota hyödyntävien palveluiden tarvitsemien langattomien ja kiinteiden viestintäyhteyksien tarjonta sekä huippunopean laajakaistan kaupallinen saatavuus paranee. Huolehditaan siitä, että yhteysnopeuksien kasvu jatkuu ja laatu paranee energiatehokkuuden vaatimuksia unohtamatta. Infrastruktuurin tulee olla niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta katsottuna sellainen, että se tarjoaa ajanmukaiset edellytykset palveluiden kilpailtuun ja kohtuuhintaiseen kaupalliseen tarjontaan sekä varmistaa korkealuokkaiset viestintäyhteydet ja -palvelut asiakkaille.

Väylänpidossa panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun.Tavoitteena on korjausvelan kasvun merkittävä hidastuminen. Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja yhteen sovitetaan siten, että maamme kilpailukyky vahvistuu. Liikenteen hinnoittelulla vaikutetaan rahoitusnäkökulman lisäksi liikenteen ohjaamiseen.Tavoitteena on luoda pitkän aikavälin edellytykset liikenteen infrastruktuurin ja ylläpidon kestävälle rahoitukselle.

Hallinnonalan muut tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat poikkileikkaavat tavoitteet:

  • — Liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja johtamista on parannettu
  • — Vaikuttamista ja sidosryhmäyhteistyötä on kehitetty yhteistyössä koko hallinnonalalla
  • — Sääntelyä on sujuvoitettu ja hallinnollista taakkaa kevennetty
  • — Innovatiivisia kokeiluja ja hankintoja on edistetty.
Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finrail Oy ja Air Navigation Services Finland Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa ja tulosohjauksessa. Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, ja jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.

Kestävä kehitys

Hallinnonalalla toteutetaan myös Agenda 2030-toimintaohjelman painopistealueen ”Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi”, tavoitteita tukemalla kuluttajien ympäristöystävällisiä liikkumis- ja ajoneuvovalintoja sekä julkisen sektorin ja yritysten energiatehokkaita ajoneuvohankintoja.

Liikenteen turvallisuutta edistetään vastuullisella, ennalta ehkäisevällä ja riskianalyysiin perustuvalla liikennejärjestelmän kehittämisellä. Toiminta on pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista. Liikenneturvallisuustyössä hyödynnetään myös digitalisaation ja automaation mahdollisuuksia.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
31.10.36 Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 155,0 -
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 624,7 84,5
31.30.64 Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 10,7 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 497 221 80 0 497 301
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 281 80 14 361
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 660 1 660
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
479 280 479 280
88. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 2 v)
2 000 2 000
10. Liikenneverkko 2 037 851 42 575 54 050 2 134 476
01. Liikenneviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
73 014 535 73 549
20. Perusväylänpito
(siirtomääräraha 2 v)
1 406 800 15 540 46 150 1 468 490
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
31 500 31 500
36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
16 100 16 100
37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin
(siirtomääräraha 3 v)
3 500 3 500
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
(siirtomääräraha 3 v)
2 490 2 000 4 490
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
13 000 0 13 000
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
34 997 34 997
77. Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
334 950 24 500 4 400 363 850
79. Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
125 000 125 000
20. Liikenteen viranomaispalvelut 70 053 160 0 70 213
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
46 953 160 47 113
40. Ajoneuvojen romutuspalkkio
(siirtomääräraha 2 v)
8 000 8 000
41. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
9 100 9 100
42. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
6 000 6 000
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 214 421 0 10 000 224 421
42. Valtionavustus koulutuksesta
(siirtomääräraha 3 v)
841 841
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
101 420 101 420
51. Luotsauksen hintatuki
(siirtomääräraha 2 v)
4 200 4 200
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
89 974 0 10 000 99 974
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 683 2 000 14 683
66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
(siirtomääräraha 3 v)
5 303 -2 000 3 303
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 523 104 14 708 0 537 812
01. Viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 156 66 13 222
45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 1 500 3 500
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
0 13 142 13 142
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
507 948 507 948
50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut 45 545 264 350 46 159
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
45 545 264 350 46 159
  Yhteensä 3 388 195 57 787 64 400 3 510 382

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 205 2 184 2 184    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Pääluokan määrärahat ovat ensi vuonna 3,38 mrd. euroa, joka on noin 149 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Valtaosa resursseista (n. 2 mrd. euroa) osoitetaan liikenneverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen, ja korjausvelkaohjelman vuoksi nimenomaan perusväylänpidon rahoitustaso on aiempaa korkeampi. Tämä vastaa hallitusohjelman linjauksia, kuten myös talousarvioesitykseen sisältyvät digitalisaation edistämistä ja tiedon hyödyntämistä koskevat ehdotukset.

Talousarvioesitykseen sisältyy myös parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän väliraporttiin pohjautuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään liikenteen päästöjä. Vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen osoitetaan 16 milj. euroa, josta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 11,5 milj. euroa. Rahoitusta kohdennetaan mm. vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien henkilöautojen käyttöönottoon ja henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversion tekemiseen (6 milj. euroa) sekä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen (3,5 milj. euroa). Myös junaliikenteen ostoja lisätään (2 milj. euroa). Henkilöautokantaa pyritään uudistamaan vähäpäästöisemmäksi jatkamalla romutuspalkkion maksamista tilanteessa, jolloin ostaja saa hyvityksen ostaessaan uuden vähä- tai nollapäästöisen auton (8 milj. euroa).

Valiokunta toteaa, että em. lisäpanostukset antavat hyvän mahdollisuuden erilaisten hankkeiden käynnistämiseen. Ne ovat kuitenkin vielä riittämättömiä, sillä EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vuoteen 2030 mennessä vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta. Pitkällä aikavälillä liikenteestä on siten tehtävä erittäin vähäpäästöinen.

Valiokunnan mielestä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää keinovalikoimaa tulee vielä laajentaa ja siihen tulisi sisällyttää mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, maankäytön ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen ilmastonäkökulmasta sekä erilaiset tehokkaat viestinnän keinot.