Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Työttömien määrän arvioidaan laskevan. Kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrä ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Tämä tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät ovat korkealla tasolla, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin.

Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi v. 2015 merkittävästi myös Suomessa. Turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusten määrä hallinto-oikeuksissa kasvoi erityisesti v. 2016 ja asiamäärän ennakoidaan edelleen v. 2020 olevan noin kaksinkertainen aiempaan nähden. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikkavalitusten määrän vakiintuminen aiempaa korkeammalle tasolle, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta, talous- ja velkaneuvonnalta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mikä vaikuttaa ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikoslakirikosten kokonaismäärä säilyi v. 2018 lähes edellisen vuoden tasolla (0,2 % nousu).

Pahoinpitelyrikosten määrä laski 1,1 % verrattuna vuoteen 2017. Henkirikoksia tuli ilmi 90, mikä on 17 tapausta enemmän kuin v. 2017. Seksuaalirikosten määrä kasvoi 13,8 % edelliseen vuoteen nähden. Raiskauksia ilmoitettiin 7,5 % enemmän ja seksuaalisia ahdisteluja 27,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Rattijuopumusten määrä nousi 8,2 prosentilla ja huumausainerikosten määrä 4,1 prosentilla. Omaisuusrikoksia tuli vuoden 2018 aikana tietoon 2,7 % vähemmän kuin edellisvuonna.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti.
  • — Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.
  • — Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.
  • — Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla.
  • — Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.
Oikeusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa.
  • — Lainvalmistelun laatu turvataan osaamista ja toimintatapoja kehittämällä.
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan.
  • — Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa.

Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisia tuloksellisuustavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman arviointi vuosien 2016—2019 osalta on käynnistetty loppuvuodesta 2019: suunnitelman osalta tarkastellaan, onko aikaisemmissa tavoitteissa ja toimenpiteissä päivitystarpeita. Aikaisemmassa suunnitelmassa on ollut 30 tavoitetta. Arviointiryhmä seuraa edelleen henkilökohtaisten palkkaosien kehitystä sukupuolinäkökulmasta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointeja tehdään säädöshankkeissa. Yhdenvertaisuuden edistäminen on myös keskeinen näkökulma oikeusministeriön kestävän kehityksen agendan toimeenpanoa ja siihen liittyvää sitoumusta. Ministeriö on sitoutunut kehittämään rekrytoinnin käytäntöjä monimuotoisuuden lisäämiseksi henkilöstössä.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa hallinnonalan tulosohjausta. Hallinnonalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä henkilöstöpolitiikan että viranomaistoiminnan näkökulmista.

Hämeenlinnan uusi nykyistä vaikuttavampaa täytäntöönpanoa tukeva naisvankila valmistuu v. 2020.

Kestävä kehitys

Oikeusministeriö toteuttaa toiminnassaan erityisesti valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon painopistettä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi.

Oikeusministeriön uudistetussa strategiassa tavoitteina ovat mm. osallistumisoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien yhdenvertainen toteutuminen, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuudet turvaava oikeusjärjestys ja kaikkien saatavilla oleva korkealaatuinen oikeusturva. Nämä edistävät myös oikeusministeriön toimialalla olevien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Oikeusministeriö jatkaa demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä, eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä saamelaisten oikeuksien toteutumista, hyvien väestösuhteiden ja syrjinnänvastaisen politiikan sekä erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja muiden haavoittuvien ryhmien osallistumisen edistämistä. Ministeriö vastaa EU-rahoitteisesta Against Hate -hankeen koordinaatiosta vuosina 2019, 2020 ja 2021. Hankkeessa kehitetään viharikosten ja -puheen vastaisia toimia.

Oikeusministeriö on valmistautunut uuden kansallisen demokratiaohjelman valmisteluun, jonka tavoitteena on turvata kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset ja varmistaa, että kaikkien osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisen osallistumisen erityisenä haasteena on eriarvoistumiskehitys, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia eri politiikkasektoreilla.

Lisäksi oikeusministeriö suunnittelee toimia painopisteen hiilineutraali ja resurssi viisas Suomi puitteissa. Ministeriöön on asetettu jätesuunnitelmatyöryhmä, joka toimeenpanee valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Suunnitelmaa toimenpannaan aluksi ministeriössä ja myöhemmin sitä laajennetaan koskemaan koko hallinnonalaa.

Oikeusministeriö on alustavasti tunnistanut toiminnassaan myös muita kestävän kehityksen kannalta keskeisiä toimialueita (mm. korruption vastainen toiminta, lapsiin kohdistuvat väkivallan muodot). Näiden toimialueiden näkyvyyttä talousarvioesityksessä kestävän kehityksen näkökulmasta tullaan selvittämään. Ministeriö on jo aloittanut kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimenpiteiden kartoituksen sekä koordinoinnin (tiekartta- ja tavoitetyö, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusten seuranta). Tämä tulee jatkumaan v. 2020. Työssä huomioidaan YK:n Agenda 2030:n valtioneuvostotasoinen seuranta ja toimeenpano.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 124 627 147 747 147 348 -399 0
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 230 20 783 20 264 -519 -2
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 027 9 853 10 246 393 4
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 576 8 471 7 930 -541 -6
20. Erityismenot (arviomääräraha) 11 383 31 093 33 093 2 000 6
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 115 245 245 0
(22.) Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v) 2 590 2 505 -2 505 -100
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 46 740 46 745 46 740 -5 0
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 8 332 9 052 9 830 778 9
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 17 632 19 000 19 000 0
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 418 700 419 349 420 177 828 0
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 667 8 777 8 796 19 0
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 562 12 018 11 600 -418 -3
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 252 023 251 108 248 710 -2 398 -1
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 65 609 72 191 75 566 3 375 5
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 78 839 75 255 75 505 250 0
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 101 322 101 690 102 299 609 1
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 101 322 101 690 102 299 609 1
30. Syyttäjät 45 042 45 761 47 165 1 404 3
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 45 042 45 761 47 165 1 404 3
40. Rangaistusten täytäntöönpano 215 812 221 199 222 232 1 033 0
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 211 112 216 499 217 532 1 033 0
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 4 700 4 700 4 700 0
50. Vaalimenot 17 574 42 747 3 522 -39 225 -92
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 17 574 42 747 3 522 -39 225 -92
Yhteensä 923 076 978 493 942 743 -35 750 -4
  Henkilöstön kokonaismäärä 8 918 9 204 9 354