Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävän kasvun tukemiseksi mahdollistamalla uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Toimintaympäristö

Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen. Toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Innovaatio- ja palvelualustoihin perustuva liiketoiminta yleistyy. Globaali kilpailu, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus haastavat palvelukehityksen edellyttäen uudistumista ja innovaatioita.

Liikennepolitiikka joutuu vastaamaan sekä liikenneverkon huonontuneen kunnon että digitalisaation toimialalle tuomien muutosten haasteisiin. Liikenneverkon korjausvelka on suuri, ja teiden ja ratojen kunto on heikentynyt viime vuosina nopeasti. Yhteiskunnan digitalisoituessa digitaalinen asiointi korvaa ja täydentää fyysistä liikkumista. Tiedon hyödyntäminen, edistykselliset tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut sekä uudet langattomat teknologiat parantavat myös liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet tukevat digitalisaatiota, vastaavat rakennemuutoksen ja kestävän talouden vaatimuksiin ja huomioivat liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä viestinnässä että liikenteessä.

Liikenne- ja viestintäpolitiikka kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, mistä johtuen hallinnonalan ohjauksen tulee perustua koko hallinnonalan kattaviin tavoitteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Innovatiiviset viestintä- ja liikennepalvelut ylläpitävät hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua sekä kansallista kilpailuetua.
  • — Tiedon hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa sekä käyttäjälähtöisiä ja luotettavia palveluita.
  • — Liikenne- ja viestintäverkot muodostavat edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle ja uudistumiselle.

Viestintäpolitiikka toteuttaa hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita huolehtimalla digitaalisten palvelumarkkinoiden kasvuympäristön edellytyksistä, tukemalla media-alan elinvoimaisuutta, edistämällä tiedon hyödyntämistä ja sen liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistamalla luottamusta digitaalisiin palveluihin ja toimintatapoihin sekä varmistamalla viestintäyhteyksien laadun ja saatavuuden.

Viestintäverkkojen ja muun digitaalisen infrastruktuurin potentiaali erilaisille palveluille ja innovatiiviselle käytölle tulee käyttää hyväksi täysimääräisesti. Viestintäpolitiikalla tulee tukea edistyksellisten huippulaatuisten viestintäverkkojen ja uusien tietoperusteisten digitaalisten palveluiden syntymistä sekä markkinoiden kehitystä vapauttamalla alaa kilpailulle sekä joustavoittamalla normi- ja toimilupaohjausta huolehtien samalla kuluttajan oikeuksista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää digitaalisen tiedon hyödyntämisen edellytyksiin sekä siihen, että tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan. Viestintäpolitiikalla vaikutetaan myös siihen, että tarjolla on monipuolisia, käyttäjien tarpeisiin vastaavia mediapalveluita. Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja sen roolia median murroksessa arvioidaan.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston toimintamenomäärärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki, median innovaatiotuki sekä Yleisradio Oy:n rahoitukseen tarkoitettu määräraha.

Liikennepolitiikka toteuttaa hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita luomalla elinkeinoelämälle edellytyksiä pärjätä globaalissa kilpailussa sekä antamalla kansalaisille mahdollisuudet toimivaan ja turvalliseen arkeen. Liikennepolitiikalla parannetaan liikenneverkon kuntoa ja mahdollistetaan liikennejärjestelmän uudistaminen digitalisaatiota hyväksi käyttämällä. Liikennepolitiikka perustuukin jatkossa yhä enenevässä määrin liikenne palveluna -toimintamallille. Tieto, digitalisaatio, joukkoistaminen, jakamistalous, palveluistuminen ja automaatio otetaan uudenlaisten liikennepalveluiden pohjaksi. Vaikuttavuustavoitteita edistetään purkamalla digitalisaation hyödyntämistä estävää sääntelyä, luomalla hyvät puitteet liikenteen palvelu- ja automaatiokokeiluille, edistämällä avoimen tiedon käyttöä liikennepalveluissa sekä panostamalla liikenneverkkojen kuntoon.

Elinkeinoelämän kilpailukyky ja investoinnit biotalouteen edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää ja laadukasta infrastruktuuria koko Suomessa. Tässä yhteydessä huolehditaan etenkin bioteollisuutta palvelevan vähäliikenteisen verkon kunnosta. Liikennejärjestelmää kehitetään toimintavarmaksi, turvalliseksi, ympäristöystävälliseksi, ennakoitavaksi ja esteettömäksi ja valmistellaan sen soveltuvuus automaattiliikenteelle.

Uusia digitaaliseen tietoon perustuvia palveluja ja markkinoiden kehittymistä vauhditetaan laaja-alaisella yhteistyöllä ja monipuolisilla kokeiluilla.

Liikenneverkkoon panostetaan parantamalla erityisesti tie- ja rataverkon kuntoa astettain hallituskaudella. Kaupunkiseutuja kehitetään pitkällä aikavälillä niin, että syntyy edellytykset mm. tehokasta joukkoliikennettä, vuokra-autoja, autojen yhteiskäyttöä, kävelyä ja pyöräilyä yhdisteleville palveluille.

Julkisin varoin rahoitettuja henkilökuljetuksia tehostetaan hallitusohjelman mukaisesti.

Liikenteen turvallisuutta edistetään vastuullisuutta korostaviin, ennalta ehkäiseviin ja riskianalyysipohjaisiin toimintamalleihin perustuvalla pitkäjänteisellä ja poikkihallinnollisella liikennejärjestelmän kehittämisellä.

Liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään vaikuttamalla liikkumistarpeeseen sekä liikkumis- ja kuljetusvalintoihin sekä ohjaamalla liikennettä kestäviin liikennemuotoihin. Pidemmän aikavälin tavoitteet edellyttävät kestäviin, uusiutuviin polttoaineisiin ja vähäpäästöisiin ajoneuvoihin perustuvan liikennejärjestelmän kehittämistä.

Hallinnonalan muut tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat poikkileikkaavat tavoitteet:

  • — Vahvistetaan kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla.
  • — Luodaan edellytyksiä digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristölle.
  • — Kevennetään sääntelyä ja hallinollista taakkaa.
  • — Edistetään innovatiivisia kokeiluja ja hankintoja.
  • — Parannetaan liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista, johtamista ja toimeenpanoa.
Tutkimus

Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Laitos tuottaa laadukasta tietoa ilmakehästä ja meristä ja yhdistää tämän osaamisen yhteiskunnan turvallisuutta edistäviksi sääpalveluiksi ja korkeatasoiseksi tutkimustiedoksi. Ilmatieteen laitos toimii yhteistyössä viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa yhteiskunnan sääherkkien toimintojen ja digitaalisten palvelujen häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi myös sään ääri-ilmiöissä.

Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finnpilot Pilotage Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 877,8 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 394,9 milj. euroa, liikenneverkko 1 647,6 milj. euroa, liikenteen viranomaispalvelut 47,8 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 207,7 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 535,4 milj. euroa sekä tutkimus 44,4 milj. euroa.

Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista tuottoarvioiltaan suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 44,8 milj. euroa, lentoliikenteen valvontamaksu 11,5 milj. euroa, katsastustoiminnan valvontamaksu 7,3 milj. euroa, Kerava—Lahti -oikoradan investointivero 4,2 milj. euroa ja ratavero 1,1 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista tuottoarvioltaan suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 41,0 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 81,0 milj. euroa.

Viestinnän toimialalta arvioidaan kerättävän veronluonteisina maksuina 28,6 milj. euroa, josta huutokauppatulojen ja huutokaupattujen taajuusalueiden toimilupamaksutulojen arvioidaan olevan 21,8 milj. euroa. Lisäksi Viestintäviraston arvioidaan saavan muina maksutuloina 6,8 milj. euroa.

Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 10,544 milj. euroa.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa ja tulosohjauksessa. Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 135,0 -
31.10.35 Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 240,0 -
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 239,0 200,0
31.40.50 Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 5,5 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 425 054 372 105 394 919 22 814 6
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 721 16 483 15 339 -1 144 -7
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 154 1 660 1 660 0
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 402 151 352 984 377 375 24 391 7
40. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 028 978 545 -433 -44
10. Liikenneverkko 1 801 415 1 658 590 1 647 604 -10 986 -1
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 86 154 81 080 79 207 -1 873 -2
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 1 016 938 932 909 965 000 32 091 3
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 55 744 88 713 20 400 -68 313 -77
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 1 000 0
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 8 000 5 000 3 000 -2 000 -40
(70.) Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v) 46 000 55 000 -55 000 -100
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 21 327 34 997 34 997 0
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 472 252 340 141 382 030 41 889 12
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 25 000 22 000 56 000 34 000 155
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 69 000 97 750 105 970 8 220 8
20. Liikenteen viranomaispalvelut 48 213 52 589 47 826 -4 763 -9
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 213 49 589 47 826 -1 763 -4
(40.) Ajoneuvojen romutuspalkkiokokeilu (siirtomääräraha 2 v) 3 000 -3 000 -100
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 232 465 212 148 207 738 -4 410 -2
42. Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841 0
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 87 582 86 420 100 420 14 000 16
(46.) Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v) 20 000 0
(50.) Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) 951 0
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 200 4 200 4 200 0
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 102 843 103 159 84 474 -18 685 -18
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 745 12 225 12 500 275 2
66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v) 5 303 5 303 5 303 0
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 531 402 556 642 535 406 -21 236 -4
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 045 11 894 11 384 -510 -4
(20.) Uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 300 -300 -100
42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) 500 500 500 0
(43.) Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 0
44. Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 20 000 10 000 -10 000 -50
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 11 909 16 000 -16 000 -100
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) 507 948 507 948 513 522 5 574 1
50. Tutkimus 48 896 45 428 44 352 -1 076 -2
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 896 45 428 44 352 -1 076 -2
Yhteensä 3 087 444 2 897 502 2 877 845 -19 657 -1
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 276 2 262 2 190