Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takeena toimiva aktiviinen ulkopolitiikka edellyttää ulkoasiainhallintoa, jolla on kyky vaikuttaa ja jonka asiantuntemukseen koko valtionhallinto voi nojata. Ulkoasiainhallinnon toimintaa ohjaavat strategisten painopistealueiden lisäksen sen arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Ulkoasiainhallinnon henkilöstön suorituskyky ja työn kohdentuminen oikeisiin asioihin muuttuvassa työympäristössä ratkaisevat hallinnonalan työn tuloksen.

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA) -hankkeen linjausten pohjalta. Kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli
  • — Osana hallituksen kärkihankekokonaisuutta on vahvistettu Team Finland -verkostoa palkkaamalla kertaluonteisesti vuosiksi 2016—2018 kaupallis-taloudellisiin kysymyksiin keskittyviä erityisasiantuntijoita valittuihin Suomen edustustojen toimipisteisiin Suomen vientimahdollisuuksien kasvattamiseksi
  • — Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään uudistetun konsulipalvelulain perusteella ja ottamalla huomioon hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma sekä digitalisaatio. Kriisiviestintää kehitetään antamaan entistä realistisempi kuva ulkoasiainhallinnon palveluista ja vastuista erilaisissa kriisitilanteissa
  • — Ulkoasiainhallinnon ympäristöstrategian ja -ohjelman toimeenpanoa ja tavoitteiden seurantamekanismia kehitetään osana ministeriön sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen
  • — Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ja ajanmukaisin keinoin tavoitteena vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja lisätä Suomen ratkaisujen ymmärrystä. Maakuvatyöllä vahvistetaan Suomen kansainvälistä tunnettuutta
  • — Vuonna 2017 Suomen toimipisteet Bogotassa Kolumbiassa ja Yangonissa Myanmarissa korotetaan suurlähetystöiksi
  • — Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa vuosina 2017—2019. Vuoden 2017 aikana valmistaudutaan myös Suomen Euroopan Neuvoston puheenjohtajuuteen vuonna 2018 ja Suomen EU-puheenjohtajuuteen vuonna 2020
  • — Hallinnonalan kaikessa toiminnassa otetaan huomioon Suomi 100 -juhlavuosi. Lisäksi valmistaudutaan ulkoasiainministeriön 100-vuotisjuhlavuoteen.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin edustustoverkossa ottaen huomioon myös hallitusohjelman linjaukset toimintojen tehostamisesta taloushallinnon ja hankintatoimen prosesseissa. Erityistä huomiota kiinnitetään hallinnonalan turvallisuusstrategian mukaisesti organisaation omien turvallisuusriskien hallintaan
  • — Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää jatketaan toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamisen, ml. toimintolaskenta, kehittämistä hyödyntämällä muun muassa vuonna 2016 ulkoasiainhallinnossa käyttöön otettua valtionhallinnon Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuutta
  • — Ulkoasiainhallinnon tietoturvatoiminnan painopisteenä on tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (681/2010) mukaisen korotetun tietoturvallisuustason saavuttaminen. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän ja riskienhallinnan kehittämistä ja ylläpitoa jatketaan. Samalla jatketaan toimialasidonnaisen tiedonhallinnan kehittämistä ja kokonaisarkkitehtuurityötä. Viisumitietojärjestelmissä painopisteenä on Schengen-alueen keskusviisumitietojärjestelmän viisumisäännösmuutoksien käyttöönotto sekä kansallisen viisumitietojärjestelmän nostaminen korotetun tietoturvan tasolle ja uuden korvaavan järjestelmän valmistelun käynnistäminen
  • — Hallinnonalan kiinteistöstrategian toimeenpanoa jatketaan panostamalla erityisesti hallinnonalan omistajaohjauksen kehittämiseen, ml. kiinteistösuunnitelman laatiminen ja hankintatoimen tehokas hyödyntäminen. Valtion omistamat ulkomailla sijaitsevat kulttuuri- ja tiedeinstituuttikiinteistöt siirtyvät vuonna 2017 ulkoasiainministeriön omistajahallintaan
  • — Viisumitoimintojen kehittäminen jatkuu VIISKE-hankkeen linjausten mukaisesti muun muassa digitalisaatiota hyödyntäen. Tavoitteena on erityisesti Venäjän toimintoihin liittyvän Kouvolan viisumipalvelukeskuksen toiminnan ja resurssoinnin kehittäminen ottaen huomioon viisumikysynnän vaihtelut
  • — Talousarviossa on otettu huomioon 18 tehtävän lisäys kasvaneesta turvapaikanhakijamäärästä johtuen muun muassa perheenyhdistämisprosesseihin. Osa tehtävistä hoidetaan paikallisesti palkatulla henkilöstöllä.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2015—2020 toimeenpanoa jatketaan. Vähenevät voimavarat ohjataan entistä joustavammin hallinnonalan strategisiin painopistealueisiin hyödyntämällä priorisointia, depriorisointia ja poisvalintaa
  • — Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään virkaehtosopimusjärjestelmän puitteissa paremmin tehtäväkierron vaatimusten mukaiseksi, painopisteenä suoritusarvioinnin uudistaminen
  • — Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota ministeriön vahvistamien hyvän johtajuuden periaatteiden toteutumiseen entistä paremmin ja tasaisemmin koko organisaatiossa hyödyntämällä muun muassa 360-arviointien tuloksia
  • — Vahvistetaan työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön kehittämisen, erityisenä painopisteenä kriisialueiden edustustot. Tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen saavutetulla korkealla tasolla.

Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

  2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
tavoite
       
Kansalaispalvelut      
Hädänalaisten avustaminen Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä
       
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen    
Henkilötyövuodet 2 352 2 377 2 347
— Ulkoasiainministeriö 900 860 844
— Ulkomaanedustus 552 556 553
— Paikallisesti palkatut 900 961 950
Naisia, %-osuus 67 65 65
Naisten %-osuus johdosta 43 45 45
Naisten %-osuus asiantuntijatehtävistä 67 67 67
Koulutustasoindeksi 6,1 6,1 6,1
Työtyytyväisyysindeksi 3,6 3,6 3,6
Sairauspoissaolot, pv/htv 5,9 5,2 5,2

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 219 828 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen

5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2017 (euroa)

   
Ministeriö, 844 henkilötyövuotta 69 019 000
Toimintamenot 13 800 000
Henkilöstömenot 55 219 000
   
Edustustot, 88 toimipistettä, 553 henkilötyövuotta1) 136 164 000
Toimintamenot 71 907 000
Henkilöstömenot 64 257 000
   
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 14 645 000
Tietohallinto 11 765 000
Kiinteistöhallinto 1 000 000
Turvallisuus 1 880 000
Yhteensä 219 828 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 26, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 238 628 236 256 230 620
Bruttotulot 10 451 9 817 10 792
Nettomenot 228 177 226 439 219 828
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 906    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 22 808    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 024 5 752 6 687
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) 26 894 19 800 16 000
Tuotot yhteensä 32 918 25 552 22 687
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 14 561 11 277 9 682
— osuus yhteiskustannuksista 14 377 14 083 11 594
Kustannukset yhteensä 28 938 25 360 21 276
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 3 980 192 1 411
Kustannusvastaavuus, % 114 101 107

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
IAEA-erityisasiantuntija Suomen Wienin suurlähetystössä (siirto momentille 32.01.01) -52
IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentille 31.20.01) -200
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) 433
Maahanmuuttoon liittyvä tiedotustoiminta -230
Rajavalvonta-asiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.20.01) -215
Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) 841
Terveysalan asiantuntija Suomen Geneven pysyvässä edustustossa (siirto momentille 33.01.01) -294
Tiede- ja kulttuuri-instituuttien omistajaohjaus (siirto momentilta 28.01.20) 70
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla -191
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -47
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -24
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -1 495
Palkkaliukumasäästö -371
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -735
Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 198
Toimintamenosäästö (HO 2015) -730
Työajan pidentäminen (Kiky) -1 028
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -156
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -989
Yhteensä -6 611

2017 talousarvio 219 828 000
2016 II lisätalousarvio -964 000
2016 talousarvio 226 439 000
2015 tilinpäätös 234 079 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 220 234 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 219 828 000 euroon nähden on 406 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 139 000 euroa siirtona momentilta 26.01.01 Suomen EU:n pysyvässä edustustossa toimivan maahanmuuton erityisasiantuntijan menoihin ja 294 000 euroa siirtona momentilta 33.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä toimivan terveysalan asiantuntijan menoihin sekä vähennyksenä 27 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistuksesta johtuen.


2017 talousarvio 220 234 000
2016 III lisätalousarvio -545 000
2016 II lisätalousarvio -964 000
2016 talousarvio 226 439 000
2015 tilinpäätös 234 079 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 220,234 milj. euron määrärahaa, joka on 6,205 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Määrärahasta 136,597 milj. euroa esitetään kohdistettavaksi 88 toimipisteestä muodostuvan edustustoverkon toimintaan.

Valiokunta pitää myönteisenä, että edustustoverkon taloustilanne on tasapainottumassa. Ministeriön kehykset mahdollistavat kahden olemassa olevan toimipisteen statuksen nostamisen suurlähetystöksi ja yhden kunniakonsulaatin muuttamisen konsulaatiksi. Muutosten aiheuttamien kustannusten arvioidaan olevan noin 1,1 milj. euroa vuonna 2017.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt ja lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi sekä kansainvälisen talouden haasteet edellyttävät hyvin harkittuja ulkopolitiikan toimia. Valiokunta korostaa, että joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on tiedon ja vaikutusvallan lähde, joka lisää Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Tärkeää on myös painottaa voimavaroja maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Edustustoverkon kehittämisen tulee olla jatkuvaa, ja sen kustannustehokkuutta haettaessa tulee ottaa huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Valiokunta pitää myös hyvänä, että kansalaispalveluja toteutetaan uudistetun konsulipalvelulain mukaisesti.

Valiokunta toteaa, että edustustojen rooli on keskeinen myös Suomen taloudellisten etujen edistämisessä, ja pitää myönteisenä, että Suomen edustustoihin, mm. Teheranissa, New Yorkissa, Ottawassa ja Ankarassa, on palkattu kertaluonteisesti kaupallisiin kysymyksiin keskittyviä erityisasiantuntijoita vahvistamaan Team Finland -verkostoa. Team Finland -mallissa on kuitenkin edelleen kehitettävää, ja valiokunta odottaa siltä entistä enemmän konkreettisia tuloksia viennin ja matkailun edistämisessä sekä investointien saamisessa Suomeen. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa työryhmää, joka arvioi laajemmin konseptin kehittämistarpeita.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kansainvälisen toimintaympäristön muutokset lisäävät suoraan Suomen edustustoverkon tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyviä menoja. Myös valtionhallinnon toimintojen harmonisointi ja keskittäminen aiheuttavat ongelmia ulkoasiainhallinnolle. Pidentynyt palveluketju on jo johtanut tietoturvallisuuden tason heikentymiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa ulkoasiainhallintoja ei ole vastaavassa laajuudessa velvoitettu yhteispalveluiden käyttöön.

Edustustoverkon tehtäviä on osaltaan lisännyt vuonna 2015 kasvanut turvapaikanhakijamäärä ja siihen liittyvät perheenyhdistämisprosessit. Tehtävien hoitamiseen esitetään 18 henkilötyövuoden lisäystä. Maahanmuutolla on laaja-alaisia kustannusvaikutuksia, joten valiokunta kiirehtii hallitusohjelman mukaisen riippumattoman selvityksen tekemistä maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme.

Valiokunta korostaa, että maahanmuuton tulee olla hallittua, ja pitää onnistuneena ulkoasiainministeriön yhdessä sisäministeriön kanssa toteuttamaa turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaihin kohdistuvaa viestintää. Sen tavoitteena on ollut hillitä perusteetonta muuttoliikettä tarjoamalla potentiaalisille turvapaikanhakijoille oikeaa tietoa Suomesta ja Suomen turvapaikkakäytännöistä. Viestinnässä on kerrottu myös mm. ihmissalakuljetuksen riskeistä ja Suomen osallisuudesta muuttoliikkeen syiden kitkemiseen. Eduskunnan kyseiseen tarkoitukseen osoittama määräraha riittää vuoden 2017 huhtikuuhun saakka.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa maahanmuuttoon liittyvään tiedotustoimintaan. Määrärahasta 100 000 euroa kohdistetaan ulkoasiainministeriön oman edellä mainitun viestinnän jatkamiseen ja 150 000 euroa ostopalveluna toteutettavaan tiedotustoimintaan, jonka tarkoituksena on vähentää perusteettomasti Suomeen hakeutuvia turvapaikanhakijoita. Tiedotus tulee kohdistaa joko kohderyhmän lähtö- tai kauttakulkumaihin tai kumpaankin kustannustehokkaita ja tavoitettavia viestintäkanavia käyttäen. Viestinnän edellytetään perustuvan vahvaan kohderyhmien kulttuurin ja ajattelutavan tuntemukseen sekä toisaalta suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ymmärtämiseen ja sen etuun sitoutumiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 220 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen

5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 19 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 45 000 euroa yhtä henkilötyövuotta vastaavan palkkausmenon siirrosta momentilta 23.01.01 valtioneuvoston puhelinvälitystoiminnan uudelleenorganisoinnista johtuen sekä vähennyksenä 26 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 valtioneuvoston lehtihankintojen keskittämiseen lopuilta osin valtioneuvoston kansliaan.


2017 I lisätalousarvio 19 000
2017 talousarvio 220 484 000
2016 tilinpäätös 224 930 000
2015 tilinpäätös 234 079 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 19 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 257 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 17 000 euroa on siirtoa momentilta 26.01.01 maahanmuuton erityisasiantuntijan toimikauden jatkamisesta kolmella vuodella 1.9.2017 lukien, 150 000 euroa on siirtoa momentilta 32.01.01 erityisasiantuntijan menoista Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä ILO:n hallintoneuvoston Suomen jäsenyyden johdosta 1.9.2017 lukien ja 90 000 euroa aiheutuu Kiinan paikkariippumattoman viisumikäsittelyn pilotointiin rekrytoitavan kuuden henkilön palkkaus-, koulutus- ja muista menoista.


2017 III lisätalousarvio 257 000
2017 I lisätalousarvio 19 000
2017 talousarvio 220 484 000
2016 tilinpäätös 224 930 000
2015 tilinpäätös 234 079 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 257 000 euroa.

20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 282 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenoihin

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt siirtyvät ulkoasiainministeriön omistajahallintaan 1.1.2017. Kiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.

Vuoden 2017 aikana on tarkoitus peruskorjata Suomen Ranskan instituutin tilat Pariisissa. Hankkeen kustannusarvio on 1 300 000 euroa.

Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.


2017 talousarvio 2 282 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 2 282 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenoihin

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.


2017 talousarvio 1 155 000
2016 talousarvio 1 155 000
2015 tilinpäätös 1 155 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 200
Tasomuutos 330
Yhteensä 530

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 16 059 000
2016 talousarvio 15 529 000
2015 tilinpäätös 16 298 728

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 7 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Suomen New Delhin suurlähetystön kiinteistö peruskorjataan vuosina 2015—2018. Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on tarkentunut 14,2 milj. euroa, josta vuoden 2017 osuus on 5,58 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon muutostyöt -100
Haagin suurlähetystön kanslian muutostyöt -500
New Delhin kiinteistöhanke -1 250
Reykjavikin kanslian muutostyöt -300
Yhteensä -2 150

2017 talousarvio 7 750 000
2016 talousarvio 9 900 000
2015 tilinpäätös 4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 7 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 110 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Suomen Euroopan unionin pysyvän edustuston virka-asunnon peruskorjauksesta.


2017 III lisätalousarvio 110 000
2017 talousarvio 7 750 000
2016 tilinpäätös 9 900 000
2015 tilinpäätös 4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 110 000 euroa.

(76.) Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio 1 500 000