Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              70. Jäänmurtajan hankinta
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 338 501 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Riihimäen kolmioraide 10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 4 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 33 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Ilmalan ratapiha 115 000 000
Keski-Pasila palvelutason parantaminen 50 000 000
Kehärata 489 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000
Rauman meriväylä 20 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe 20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe 80 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2015
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0 5,2 155,3 11,2 13,5
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2014 55,0   51,0 4,0 -
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2016 75,5 2,8 41,1 24,6 9,8
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012 2015 33,0 16,4 21,0 12,0 -
Vt 8 Turku—Pori LTA 2013 2018 92,5 2,5 33,1 33,5 25,9
Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013/LTA 2014 2015 19,9 6,8 8,0 9,9 2,0
Vt 4 Rovaniemen kohta TA 2014 2016 25,0 2,0 5,0 14,0 4,0
Vt 5 Mikkelin kohta TA 2014 2017 27,0 3,0 2,0 10,0 12,0
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2018 32,0   6,0 5,5 20,5
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA 2014 2018 76,0   1,5 3,0 71,5
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009/LTA 2013/ LTA 2014 2015 489,0 22,5 474,7 14,3 -
Pohjanmaan rata TA 2011/LTA III 2011 2017 674,0   414,2 166,7 93,1
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   5,0 4,0 31,0
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   9,3 2,1 -
Rauman meriväylä LTAE II 2014 2017 20,0   1,0   19,0
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara—radan suunnittelu TA 2012 2016   6,8 27,0 2,0 11,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 8,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 850,3 68,0 1 255,2 324,8 313,3
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe TA 2015 2017 27,0   - 2,0 25,0
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius TA 2015 2017 15,0     2,7 12,3
Riihimäen kolmioraide TA 2015 2016 10,0   - 4,5 5,5
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2019 150,0   - 2,0 148,0
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys TA 2015 2017 4,0     0,5 3,5
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   - 2,0 38,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     246,0   - 13,7 232,3
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 096,3 68,0 1 255,2 338,5 545,6

Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 850,3 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 68,0 milj. euroa. Vuoden 2014 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 1 228,2 milj. euroa. Vuonna 2015 momentin mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 324,8 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2015 yhteensä 13,7 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 10,0 milj. euroa.

Momentin 338,5 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 326,8 milj. euroa. Vuodelle 2015 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 11,7 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuksien tarkistuksina esitetään seuraavaa:

Pohjanmaan rata

Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen ja Kokkola—Ylivieska 2. raide on yhdistetty synergiaedun ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi Pohjanmaan rata -hankkeeksi valtuudeltaan 654 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa. Tässä talousarviossa hankkeelle myönnettyä 654 milj. euron valtuutta tarkistetaan 20 milj. eurolla 674 milj. euroon. Tarkistus aiheutuu huonokuntoisten ratasiltojen ennakoitua suuremmasta korjaustarpeesta sekä siitä, että päällysrakennustöiden hintataso on ollut ennakoitua korkeampi.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan vt 3 ja vt 18 Maunulan eritasoliittymä ja siihen liittyviä tiejärjestelyitä, joilla saadaan valtateiltä poistettua mm. kaksi vaarallista valo-ohjattua risteystä. Lisäksi toteutetaan liittymäjärjestelyt Ratinkylään sekä parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Hankkeen H/K-suhde on 1,2.

Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius

Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen lähinnä Oulun kaupunkiseudulla ja lisäksi liikenneturvallisuuden parantaminen koko yhteysvälillä. Hankkeessa on tehty uudelleenarviointi, joka on osoittanut, että kustannustehokkaimmat kohteet ovat Oulun ja Kajaanin päissä. Hanke sisältää Oulun päässä lähinnä valtatie 22 parantamisen välillä Joutsentie—Iinatti. Lisäksi koko yhteysvälillä tehdään pienimuotoisia turvallisuutta parantavia liikennejärjestelyjä useissa kohdissa. Hankkeen kustannusarvio on valtion menojen osalta 15,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Lisäksi hankkeessa on kunnan omien töiden rahoitusosuuksia. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on noin 2,8.

Riihimäen kolmioraide

Hankkeen tavoitteena on tavaraliikenteen tehostaminen. Hankkeessa rakennetaan Kouvolan suunnasta Tampereen suuntaan johtava noin 1,2 kilometrin pituinen Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa tavarajunien suoran ja joustavan liikennöinnin rataverkon vilkkaimpien järjestelyratapihojen välillä. Hanke mahdollistaa myös vaihdottoman henkilöliikenteen. Hankkeen kustannusarvio on 10 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 2,8.

Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa junaliikenteen toimintavarmuus parantuu ja häiriö- ja poikkeustilanteista aiheutuvat viivytykset vähenevät. Hanke sisältää Kyrölä—Purola -välin lisäraiteiden rakentamisen, raide- ja vaihdejärjestelyjä sekä laitureiden kunnostuksia (mm. Riihimäellä). Junaliikenteen säännöllinen junatarjonta voidaan kasvattaa kahdella junaparilla tunnissa Helsingin ja Riihimäen välillä nykyisen kahden lisäksi. Junatarjonnan merkittävä lisääminen on kuitenkin mahdollista vasta toisessa vaiheessa rakennettavien muiden lisäraiteiden myötä. Hankkeen kustannusarvio on 150,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 1,2.

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Hankkeessa tehdään rataosan Pännäinen—Pietarsaari—Alholma (11 km) sähköistys ja sähköistyksen edellyttämät ratatyöt. Hankkeen kustannusarvio on 4,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 3,9.

Savonlinnan syväväylän siirtäminen

Hankkeessa siirretään Saimaan syväväylä kulkemaan Laitaatsalmeen Savonlinnan kohdalla. Laitaatsalmi avarretaan ja oikaistaan syväväyläliikenteen tarpeita vastaavaksi ja vt:lle 14 rakennetaan tarvittavat kiinteät alikulkukorkeudeltaan 24,5 metrin sillat. Hankkeen H/K-suhde on 0,5.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 314 801 178 727 75 415 39 000 607 943
Uudet väylähankkeet 13 700 66 500 70 500 95 300 246 000
Menot yhteensä 328 501 245 227 145 915 134 300 853 943

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentille 31.10.20) -5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentille 31.10.20) -7 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentille 31.10.20) -8 000
Ulkopuolisten rahoitusosuuksien muutos -1 139
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -72 001
Uudelleenkohdentaminen 38 000
Yhteensä -55 140

2015 talousarvio 338 501 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000