Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2014

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 47,2 mrd. euroa v. 2014. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Kokonaistuotannon supistuminen v. 2013 ja vaatimaton talouskasvu v. 2014 rajoittavat veropohjien kasvua.

Verotuloennusteessa on otettu huomioon kevään 2013 kehyspäätöksen mukaiset sekä hallituksen aikaisemmin päättämät toimet tarkistettuine tuottovaikutuksineen. Valtion verotulojen kasvuksi arvioidaan n. 3 % v. 2014, eli vajaat 1,3 mrd. euroa vuodelle 2013 budjetoituun verrattuna (talousarvio ml. lisätalousarvioesitykset).

Vallitsevaan taloustilanteeseen ja kokonaistalouden kehityksen ennusteisiin sekä verotuloarvioon liittyy runsaasti epävarmuutta. Yleinen talousluottamus on heikentynyt v. 2013 myös Suomessa, ja kuluttajien luottamus on painunut selvästi alle pidemmän aikavälin keskiarvon. Epävarmuuden lisääntyessä kotitalouksien säästämisaste nousee v. 2013. Valtiovarainministeriön talousennusteessa vientimarkkinoiden heikkous sekä heikentynyt kotimainen kysyntä painavat talouskasvun negatiiviseksi v. 2013. Vuonna 2014 yleisen suhdannetilanteen arvioidaan hieman kohenevan. Tämä heijastuu viiveellä kotimaiseen taloudelliseen aktiviteettiin ja myös kotitalouksien kulutukseen. Veropohjien kasvu on kuitenkin jäämässä vähäiseksi.

Tuloarviot osastoittain vuosina 2012—20141)

    v. 2012
tilinpäätös
v. 2013
varsinainen
talousarvio
v. 2014
esitys
 
Muutos 2013—2014
Tunnus Osasto milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteiset tulot 37 321 39 923 40 057 135 0
12. Sekalaiset tulot 6 065 4 936 4 742 -194 -4
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 925 1 922 1 995 73 4
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta 423 252 402 150 60
  Yhteensä 45 733 47 033 47 196 163 0
 
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 4 703 7 503 6 724 -779 -10
  Yhteensä 50 437 54 536 53 920 -615 -1

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan 135 milj. euroa ja budjettitalouden varsinaisten tulojen runsaat 160 milj. euroa. Talousarvioesityksen mukainen nettolainanoton tarve on n. 6,7 mrd. euroa.

Vuoden 2013 varsinaisten tulojen arviota alennettiin vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa nettomääräisesti yhteensä 122 milj. eurolla. Verotulojen arviota lisätalousarviossa alennettiin 249 milj. euroa. Vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä verotuloarvioita ehdotetaan alennettavan 899 milj. eurolla. Vuodelle 2013 budjetoituun, eli lisätalousarvioilla täydennettyyn talousarvioon, verrattuna varsinaisten tulojen sekä verotulojen arvioidaan v. 2014 kasvavan runsaat 3 % eli vajaalla 1,3 mrd. eurolla.

Kuviossa 2 on esitetty valtion verotulojen kehitys verolajeittain vuosina 2005—2014. Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verokertymät, erityisesti yhteisö- sekä pääomatulovero, alenivat voimakkaasti taloudellisen taantuman johdosta v. 2009. Myös veroperustemuutokset, kuten tuloveronkevennykset ja valtion yhteisövero-osuuden väliaikainen alentaminen, pienensivät tuloverojen tuottoa. Verotulojen arvioidaan ylittäneen euromääräisesti arvioituna taantumaa edeltäneen tason vasta v. 2012. Tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen arvioidaan pysyvän kuitenkin edelleen taantumaa edeltänyttä alemmalla tasolla. Valtion saaman yhteisöverotuoton odotetaan v. 2014 olevan vain noin puolet vuoden 2008 tasosta, mikä selittyy yhteisöverokannan alentamisella vuosina 2012 ja 2014 sekä väliaikaisella valtion yhteisövero-osuuden alentamisella, mutta myös yritysten tuloskehityksellä.

Tuloihin ja varallisuuteen perustuvien verojen osuus kokonaisverotuloista on vakiintunut vuoden 2008 jälkeen runsaaseen 30 prosenttiin. Samanaikaisesti välillisten verojen osuus verotuloista on kohonnut 60 prosentin yläpuolelle. Välillisiin veroihin luetaan liikevaihtoon perustuvat verot sekä valmisteverot. Välillisten verojen osuutta ovat osaltaan kasvattaneet veroperustemuutokset, joista merkittävimpiä ovat olleet arvonlisäverotuksen kiristäminen prosenttiyksiköllä vuosina 2010 ja 2013 sekä energiaverojen korotukset.

Muiden verojen ja veronluonteisten tulojen, joista merkittävimmät ovat auto-, ajoneuvo- sekä varainsiirtovero, osuus kokonaistuloista on pysynyt viime vuosina varsin vakaana, 7—8 prosentissa.

Kuvio 2. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2005—2014 (milj. euroa)

Kuvio 2. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2005—2014 (milj. euroa)

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2014

Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on turvata hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Vuonna 2014 toteutetaan merkittävä yhteisö- ja osinkoverouudistus, jossa yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotusta muutetaan. Jatkossa julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa veronalaiseksi aiemman 70 prosentin veronalaisuuden sijaan. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 % on veronalaista tuloa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Euromääräisen rajan ylittävältä osin osinko on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on puolestaan 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan olevan talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ja sitä kautta myös veropohjia laajentava vaikutus. Yhteisöveropohjan arvioidaan kasvavan myös verokilpailullisista syistä, kun yritysten kannustimet tuotannon säilyttämiseen Suomessa kasvavat ja voittoja siirretään verotettavaksi Suomeen aikaisempaa enemmän. Veropohjien kasvua tullee myös tuotannollisista syistä, kun yritykset investoivat ja työllistävät enemmän. Talouden suhdannekuva on kuitenkin heikko ja vienti- ja kotimaisen kysynnän kasvuennustetta on edelleen heikennetty. Yhteisöverokannan alentamisen kasvua vauhdittavat vaikutukset tulevat näkyviin vasta talouden elpyessä. Lisäksi monilla yrityksillä on tappiollisia tuloksia taantuman myötä. Tappiot pienentävät yritysten tulevien vuosien verotettavaa tuloa. Näistä syistä yhteisöveron tuottoon myönteiset vaikutukset heijastuvat viiveellä talouden kasvun kautta sekä yritysten veronmaksun lisääntyessä Suomeen.

Yhteisö- ja osinkoverouudistuksen ohella hallitus toteuttaa julkisen talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka siirtävät verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus tukee keventämällä pienituloisten verotusta, lisäämällä pääomatuloverotuksen progressiota ja karsimalla verotukia. Alkoholijuomaveroa, tupakkaveroa, virvoitusjuomaveroa sekä sähköveroa korotetaan kehyspäätöksen yhteydessä linjatun mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan ja otetaan käyttöön voimalaitosvero vanhoille päästökaupan ulkopuolisille sähköntuotantolaitoksille. Voimalaitosverolla pyritään kuitenkin keräämään huomattavasti hallitusohjelmaan kirjattua vähemmän veroa.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävinä ja veropohjaa laajentavina toimina pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan, elinkeinoverotuksessa poistatetaan edustuskulujen vähennysoikeus, yritysten korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan sekä pitkäikäisten investointien poistot muutetaan hyödykekohtaiseksi. Pääomatuloverotuksessa asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan ja kilometrikorvausten verotuksen perusteita muutetaan. Verotuloja puolestaan vähentävät työtulovähennyksen sekä perusvähennyksen kasvattaminen. Kohdistettuina kannustintoimenpiteinä kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan ja konesalien sähköveroa alennetaan.

Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta ja kuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Aiemmin päätetyn mukaisesti mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012—2015. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti.

Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaan vuodelle 2014 yhteensä n. 870 milj. euron edestä vuositasolla. Hallituksen päätöksen mukaisesti ansiotuloveroperusteita ei tarkisteta inflaation ja ansiotason nousun mukaisesti. Tämä lisää v. 2014 verotuloja suhteessa aikaisemmin arvioituun, mutta kyseessä ei ole varsinainen vuodelle 2014 kohdistuva veroperustemuutos eikä sitä ole edelliseen lukuun sisällytetty. Verotuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia on 1 195 milj. euron edestä. Väliaikaisen kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korotuksen osuus verotuottoa vähentävistä toimista on n. 210 milj. euroa. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi mm. verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Vuositasolla tarkasteltuna v. 2014 toteutettavien veroperustemuutosten nettovaikutus vähentää valtion verotuloja n. 325 milj. euroa (pl. ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistuksesta luopuminen).

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Kokonaisveroasteen arvioidaan v. 2014 pysyvän vuoden 2013 tasolla.

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten ohella veropohjan kehitys, joka on riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista. Talouden toipuminen vuosien 2008—2009 taantumasta vahvisti veropohjia. Taloussuhdanteen huippu ajoittui vuoteen 2011, jonka jälkeen talouskasvu ja veropohjien kasvu on hidastunut. Vuonna 2013 talouskasvun arvioidaan olevan miinusmerkkistä ja vuodelle 2014 ennakoidaan vain hidasta kasvua. Myös veropohjien kasvu on tästä johtuen vaatimatonta.

Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

  2010 2011 2012 2013 2014
  vuosimuutos, %  
     
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 4 5 3
— palkkatulot 2 5 3
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 5 3 7 6
— pääomatulot 23 11 -11½ 12½
Ansiotasoindeksi 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1
Toimintaylijäämä 15 4 -4 -2 5
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 5 7 3 2 3
Arvonlisäveron pohja 5 6 3 0 3
Bensiinin kulutus -2 -2 -4 -2½ -2½
Dieselöljyn kulutus 8 4 ½
Sähkön kulutus 8 -1 -5 4
Verollisen alkoholin kulutus -2 0 -2 -1 -3½
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl) 106 000 122 000 108 000 103 000 105 000
Kuluttajahintaindeksi 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu liitteenä olevan talousennusteen mukaiselle veropohjien kehitykselle. Suhdannekäänteen ajoittumisen osalta v. 2014 koskevaan talousennusteeseen sekä sitä kautta myös verotulokehitykseen liittyy epävarmuutta. Talouskehityksen ja verotuloja koskevien ennusteiden osuvuuteen liittyvät riskit kasvavat juuri suhdannekäänteiden yhteydessä. Vuosien 2008 ja 2009 talousarvioissa verotulot yliarvioitiin selvästi, samoin kuin 1990-luvun laman yhteydessä vuosina 1990—1993. Talouskasvua koskenut ennustevirhe oli erityisen suuri v. 2009 kokonaistuotannon pudottua poikkeuksellisen jyrkästi, n. 8 % edellisvuodesta. Toisaalta v. 2010 kasvun piristyessä nopeasti ennustevirhe oli merkittävä mutta selvästi edellisvuotta pienempi. Vuonna 2012 talouskehitys osoittautui jälleen odotettua selvästi heikommaksi, ja tuloarvioita jouduttiiin alentamaan vuoden 2012 aikana lisätalousarvioissa. Tilinpäätöksen mukainen verotulokertymä oli lähellä budjetoitua.

Peruslaskelmasta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset kokonaisverokertymään riippuvat siitä, minkä talouden kysyntäerien ja tekijöiden osalta talousennuste poikkeaa aiemmin arvioidusta. Esimerkiksi muutokset kotimaisessa kysynnässä vaikuttavat verotulokertymään voimakkaammin kuin ulkoisen kysynnän kautta tulleet muutokset. Historiatietojen perusteella talouden kasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisi keskimäärin valtion rahoitusasemaa 0,2—0,3 prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden 2014 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa heijastuisi valtion rahoitusasemaan n. 500 milj. euron vaikutuksena.

Seuraavassa tarkastellaan keskeisimpiä verotuloihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden merkitystä verokertymän kannalta. Tuloennusteet perustuvat käsitykseen talouskasvusta ja sen taustalla olevista tekijöistä. Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin.

Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon

Verolaji Veropohja / kysyntäerä Muutos Verotuoton muutos, milj. euroa
       
Ansiotuloverot Palkkatulot 1%-yks. 374 (ml. maksut), josta valtio 131
  Eläketulot 1%-yks. 113, josta valtio 30
Pääomatulovero Pääomatulot 1%-yks. 30
Yhteisövero Toimintaylijäämä 1%-yks. 40, josta valtio 25
ALV Yksityisen kulutuksen arvo 1%-yks. 116
Autovero Uusien henkilöautojen myynti, kpl 1 000 kpl 7
Energiavero Sähkön I kulutus 1 % 8
  Bensiinin kulutus 1 % 13
  Dieselin kulutus 1 % 14
Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus 1 % 15
Tupakkavero Savukkeiden kulutus 1 % 7

Ansio- ja pääomatulovero

Ansio- ja pääomatuloveroarvion merkittävimmät riskit liittyvät pääomatuloennusteeseen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Ansiotuloverojen kehitykseen vaikuttaa eniten palkkatulojen kehitys, joka puolestaan on riippuvainen ansiotason ja työpanoksen kehityksestä. Kaikki tekijät, jotka luovat epävarmuutta työllisyyskehitykseen, muodostavat siten riskin myös ansiotuloveroennusteen osuvuudelle. Palkkasumman kasvun poikkeaminen prosenttiyksiköllä ennustetusta heijastuisi n. 375 milj. euron suuruisena ansiotuloverokertymään, josta valtion verojen osuus on n. 130 milj. euroa ja kunnallisveron osuus n. 165 milj. euroa.

Pääomatulot, etenkin luovutusvoitot, reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Pääomatuloverotuotto on erityisen altis rahoitusmarkkinoiden epävakaudelle. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2014 talousarvioesitystä laadittaessa on käytettävissä lopulliset tiedot vuoden 2011 pääomatuloista ja ennakkotietoja vuoden 2012 pääomatuloveron määrästä. Vuonna 2010 pääomatulot nousivat viidenneksen, v. 2011 ne puolestaan nousivat kymmenyksen verran. Vuonna 2012 pääomatulojen odotetaan puolestaan vähenevän ennakkotietojen perusteella n. 11 % edellisvuodesta luovutusvoittojen ja pörssiosinkojen alentuessa. Vuonna 2013 pääomatulojen kasvuksi arvioidaan n. 3 %. Vuonna 2014 pääomatulojen odotetaan kasvavan runsaat 2 %. Pääomatuloverotuotto on altis rahoitusmarkkinoiden epävakaudelle. Erityisesti luovutusvoittojen muutosten voimakkuuden ennakoiminen on osoittautunut vaikeaksi, koska niiden muutokset seuraavat osakekurssien ja muiden varallisuusarvojen kehitystä. Mikäli heikkeneminen rahoitusmarkkinoilla edelleen jatkuu, luovutusvoitot saattavat jäädä ennustettuakin alemmalle tasolle sekä v. 2013 että v. 2014. Oman vaikeasti arvioitavissa olevan tekijän muodostavat luovutustappiot, joiden määrän ja sen, kuinka paljon niitä voidaan vähentää luovutusvoitoista, ennakointiin liittyvät samat hankaluudet kuin luovutusvoittojen tason ennustamiseen. Yrityssektorin näkymät heijastuvat osinkotulojen ja puunmyyntitulon kehitykseen. Pääomatuloja koskevan ennusteen poikkeaminen 10 prosenttiyksiköllä näkyisi pääomatuloverotuotossa arviolta 300 milj. euron suuruisena.

Pääomatulojen muutos näkyy verokertymässä viiveellä. Pääomatulojen suhdanneherkimmän erän, luovutusvoittojen, vero maksetaan useimmiten vasta verovuotta seuraavana vuonna joko ennakon täydennysmaksuna tai jäännösverona. Vuoden 2013 luovutusvoittojen määrä vaikuttaa näin ollen vuoden 2014 ansio- ja pääomatuloveron kertymään. Lisäksi pääomatuloennusteen osuvuus vaikuttaa myös ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä sovellettavien jako-osuuksien välityksellä. Pääomatulojen kehityksen poikkeaminen ennustetusta vaikuttaa veronsaajaryhmien jako-osuuksien arviointiin enemmän kuin ansiotuloverojen ennusteet johtuen siitä, että valtio on pääomatuloveron ainoa veronsaaja, kun taas ansiotuloverojen veronsaajina ovat kaikki tilityskokonaisuuden veronsaajat. Verovuoden lopulliset verojen määrät ja niistä kullekin veronsaajalle kuuluvat jako-osuudet tiedetään vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Ennen verotuksen valmistumista tilityksissä sovelletaan verotuloennusteisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia, joita oikaistaan tarvittaessa ennusteiden muuttuessa verovuoden kuluessa.

Yhteisövero

Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja. Yhteisöveron kokonaistuotto romahti taantuman seurauksena v. 2009. Vuonna 2010 tuotto kuitenkin kasvoi 8½ % edellisvuodesta. Vuonna 2011 tuotto jatkoi kasvuaan maltillisemmin kasvuprosentin ollessa n. 4 %. Verotuksen ennakkotietojen perusteella vuoden 2012 verotuoton arvioidaan alenevan n. 4 % edellisvuodesta. Tämän arvioidaan pääosin aiheutuvan yhteisöverokannan alentamisesta vuoden 2012 alussa 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Vuonna 2013 yhteisöveron tuoton ennakoidaan alenevan 4 % yhteisöveropohjan säilyessä suurin piirtein ennallaan. Yhteisöveron tuottoa alensivat vuoden 2013 alussa voimaan tulleet tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin ja tuotannollisten investointien korotetut poistot.

Vuonna 2014 yhteisöveron kokonaistuoton arvioidaan alenevan selvästi, n. 13 %, mikä aiheutuu pääosin ehdotetusta yhteisöverokannan alentamisesta 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Valtion yhteisöverotuoton ennakoidaan v. 2014 alenevan 21 % edellisvuodesta. Valtion yhteisöverotuoton arvioidaan alenevan enemmän kuin yhteisöveron kokonaistuoton, koska vuodeksi 2014 ehdotettujen veroperustemuutosten vaikutukset kuntien ja seurakuntien tuloihin kompensoidaan korottamalla niiden osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti.

Yhteisöveroennusteen lähtökohtana on oletus siitä, että yritysten verotettava tulo kasvaa kansantalouden tilinpidon mukaisen toimintaylijäämän kasvua vastaavasti. Kuluvan vuoden ennusteessa otetaan lisäksi huomioon kertymätiedot ja yhteisöveron tuottoon kohdistuvat veroperustemuutokset. Yhteisöveron tuoton ennustamisessa hyödynnetään myös markkina-analyytikkojen näkemyksiä yritysten tuloskehityksestä, joskaan tuloskehityksen perusteella ei voi suoraan ennustaa yritysten verotettavan tulon kehitystä. Kirjanpidon tuloskäsitteeseen sisältyy sellaisia eriä, joita ei verotuksessa lueta tuloksi. Yhtiön globaalin tuloksen kehityksen perusteella ei myöskään voi suoraan arvioida Suomeen maksettavien verojen määrää. Verotulojen jako valtioiden kesken on riippuvainen muun muassa konsernin siirtohinnoittelussa käytetyistä arvoista tai ulkomaille maksettujen verojen hyvityksistä. Lisäksi edellisvuosina syntyneiden tappioiden vähentäminen voi pienentää maksettavaa yhteisöveroa.

Yhteisöverokertymissä on suurempaa vaihtelua kuin muilla veromuodoilla, ja kalenterivuoden yhteisöverokertymät vaihtelevat enemmän kuin koko verovuoden yhteisövero. Yksittäisen vuoden yhteisöverokertymään vaikuttavat paitsi samalta vuodelta maksettava vero, myös edellisen vuoden tuloksen perusteella oma-aloitteisesti maksettavat täydennysmaksut tai yrityksille näiden hakemuksesta palautettavat ennakot. Yritysten tuloskehityksen heikkeneminen näkyy verokertymässä tyypillisesti nopeammin kuin tuloskehityksen paraneminen. Tulosnäkymien heiketessä yritykset hakevat välittömästi ennakoiden alennuksia, kun taas tuloskehityksen parantuessa ennakoiden korottamisen sijasta yritykset maksavat tyypillisesti ennakon täydennysmaksua, joka tulee maksaa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Yhteisöverokertymään liittyvien riskien merkitystä kertymän kannalta kuvaa se, että jos yritysten tuloskehitys tai tilinpidon näkökulmasta talouden toimintaylijäämä jäisi 5 prosenttiyksikköä ennakoitua heikommaksi, niin yhteisöveron koko tuotto supistuisi arviolta 200 milj. euroa, josta valtion osuus olisi 125 milj. euroa.

Välilliset verot

Arvonlisäveroennusteen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Yksityisen kulutuksen kasvaminen prosenttiyksikön oletettua heikommin vähentäisi arvonlisäverokertymää arviolta 116 milj. euroa. Yksityisen kulutuksen kohdalla riskit liittyvät kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin sekä kulutushalukkuuteen. Kotitalouksien kulutus muodostaa lähes 70 % arvonlisäveropohjasta. Muutokset siinä vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ennustettuun tulevaan kulutukseen ja tätä kautta ennustettuun arvonlisäveropohjaan. Kotitalouksien kulutukseen voivat vaikuttaa talousnäkymien lisäksi esimerkiksi varallisuusarvojen, kuten arvopaperien hinnan kehitys. Vuosien 2008—2009 taantuman aikana kotitalouksien säästäminen lisääntyi tuntuvasti. Säästämisaste on tämän jälkeen alentunut ja kehityksen odotetaan jatkuvan v. 2013. Talousnäkymien epävarmuuden johdosta on kuitenkin mahdollista, että kotitalouksien säästäminen alkaa jälleen lisääntyä, mikä muodostaa selvän epävarmuustekijän yksityisen kulutuksen kehitykselle ja sitä kautta arvonlisäveron tuotolle.

Yleinen talousluottamuksen heikentyminen heijastuu kulutushyödykkeistä tyypillisesti voimakkaimmin kestokulutushyödykkeisiin, kuten autoihin, joiden hankintaa on usein mahdollista siirtää myöhemmäksi. Muutokset talousnäkymissä ja kuluttajien luottamuksessa muodostavat näin ollen merkittävän riskin autoveroennusteelle. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Talousnäkymien ja kuluttajien luottamuksen heikentymisen odotetaan vaikuttavan v. 2013 siten, että uusien henkilöautojen kysyntä jää hieman alemmaksi kuin vuoden 2013 talousarviossa oletettiin. Vuonna 2014 kysynnän ennakoidaan nousevan hieman, 105 000 kappaleeseen. Nämä arviot ovat edelleen pitkän aikavälin toteutuneita myyntimääriä alempia. Arvion toteutuminen voi kuitenkin vaarantua, mikäli kuluttajien luottamus omaan talouteen edelleen heikkenisi. Esimerkiksi vuosien 2008—2009 taantuman yhteydessä uusien autojen ensirekisteröinnit putosivat poikkeuksellisen jyrkästi n. 140 tuhannesta 90 tuhanteen kappaleeseen. Uusien autojen myynnin jääminen 10 000 kpl ennakoitua vähäisemmäksi pienentäisi autoveron tuottoa runsaat 70 milj. euroa.

Suhdannekehityksestä aiheutuu riskejä myös varainsiirtoveron tuottoon, joka riippuu asuntojen ja kiinteistöjen hintojen ja kauppojen lukumäärän kehityksestä. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2—6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä.

Verotuloarvioihin liittyviä riskejä ja herkkyyttä käsitellään myös talousarvioesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa sekä valtiovarainministeriön tuloarvioiden laatimista koskevassa menetelmäkuvauksessa (www.vm.fi).

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Verotukia on n. 180 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei ole mahdollista arvioida. Verotukien arvioidaan alentavan verotuottoja n. 23,6 mrd. eurolla v. 2014. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu n. 15,4 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarvion selvitysosassa.

Eräitä verotukia ehdotetaan muutettavaksi v. 2014. Tuloverotukseen kohdistuu verotukien määrää lisääviä ja vähentäviä muutoksia. Verotukien määrää lisäävät työtulovähennyksen ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotukset sekä perusvähennyksen korotus kunnallisverotuksessa. Verotukien määrää puolestaan vähentää asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajaamisen jatkaminen. Valmisteverotuksessa sähköveron korotus kohdistuisi siten, että se kasvattaa teollisuuden alemmasta sähköverokannasta aiheutuvaa verotukea.

Uusina verotukina esitetään konesalien sähköveron alennusta sekä osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseksi suunniteltua koulutus- ja hyvinvointivähennystä. Vuonna 2014 tulee voimaan myös verosanktio, kun korkomenojen vähentämisoikeutta elinkeinotulon verotuksessa rajoitetaan kansainvälisen verosuunnittelun hillitsemiseksi ja Suomen veropohjan turvaamiseksi.

Veroperustemuutoksista eniten verotukien määrään kuitenkin vaikuttaa yhteisöverokannan alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin, koska yhteisöverokannan alennus pienentää yhteisöverotuksen verotuista johtuvaa laskennallista veromenetystä. Yhteisöverokannan alennuksen arvioidaan vähentävän verotukien määrää n. 220 milj. euroa.

Vuotta 2014 koskevien veroperustemuutosten arvioidaan alentavan verotukien määrää nettomääräisesti n. 0,1 mrd. euroa.

4.5. Muiden tulojen arviot

  2012 tilinpäätös 2013 arvio 2014
esitys
2013—2014 muutos, %
         
Sekalaiset tulot, milj. euroa 6 065 4 966 4 739 -5
— siirto valtion eläkerahastosta 1 604 1 689 1 740 3
— EU-tulot 1 162 1 181 1 086 -8
— valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 521 532 541 2
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 381 413 420 2
— siirto valtion asuntorahastosta 130 117 90 -23
— muut 2 267 1 035 862 -17

Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2014 arvioidaan 4 739 milj. euroa eli 227 milj. euroa vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2013. EU:lta saatavien tulojen arvioidaan vähenevän 95 milj. euroa vuoteen 2013 nähden. Euroopan unionilta saatavista tuloista merkittävimmät erät koostuvat maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuista sekä rakennepoliittisesta tuesta. EU:lta saatavien tulojen ennakoituun alenemiseen vaikuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan tuloutettavien maksujen ajoittuminen. Edellinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2013 ja vuosia 2014—2020 koskevan ohjelmakauden osalta maksuja alkaa kertyä vasta vuodesta 2015 alkaen. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan valtion budjettitalouteen arvion mukaan 1 740 milj. euroa. Tuloutus vastaa lain mukaista enimmäismäärää eli 40 % vuotuisesta eläkemenosta. Myös veikkausvoittovaroja ja Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa tuloutetaan valtion budjettitalouteen hieman vuodelle 2013 budjetoitua enemmän. Siirto valtion asuntorahastosta sen sijaan alenee 23 % vuodesta 2013. Muita sekalaisiin tuloihin budjetoituja eriä ovat mm. maksutuotot.

Korkotuloja ja voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän 1 995 milj. euroa, mikä on 1 % vähemmän kuin vuodelle 2013 budjetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan n. 150 milj. euroa, n. 13 % enemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2013. Valtion korkotulot kertyvät valtion myöntämistä pitkäaikaisten lainojen sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnan koroista. Korkotulojen kasvu aiheutuu pääasiassa viennin jälleenrahoituksen lainakannan ennakoidusta kasvusta. Muille valtioille myönnetyistä lainoista saatavien korkotulojen arvioidaan alenevan vuoteen 2013 nähden. Valtion kassareservien arvioidaan olevan 7,0 mrd. euroa v. 2014 ja keskituoton poikkeuksellisen alhainen, 0,2 %.

Osinkotuloiksi arvioidaan 985 milj. euroa. Nettotuloiksi osakemyynneistä on oletettu 490 milj. euroa. Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksestaan. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vaikka viime vuosina Suomen Pankki on tulouttanut pääsäännön mukaista määrää suurempia osuuksia valtiolle, vuodelle 2014 on oletettu samansuuruista tuloutusta kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarvioesityksessä, 150 milj. euroa. Valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiksi arvioidaan 220 milj. euroa, josta Metsähallituksen osuus on 120 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen 100 milj. euroa.

  2012 tilinpäätös 2013
arvio
2014 esitys 2013—2014 muutos, %
         
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 1 925 2 019 1 995 -1
— korkotulot 117 133 150 13
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 1 383 1 419 1 475 4
— osuus Suomen Pankin voitosta 185 227 150 -34
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 240 240 220 -8