Talousarvioesitys 2020
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Hallitusohjelman ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallinnassa painotetaan kokonaisvaltaisuutta niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan roolia. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista suorituskykyä ja valmiuksia. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2020 olevan enimmillään n. 500 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2020 n. 150 asiantuntijaa.
Sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa (UNIFIL), Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR) ja Afganistanissa (Resolute Support, RS), mutta Suomi osallistuu myös muilla alueilla oleviin operaatioihin mm. Kosovossa ja Afrikassa. Suomi osallistuu Saksan johtamaan EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon v. 2020 jälkimmäisellä puoliskolla. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella panostetaan myös kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen tavoitteena vahvistaa kehittyvien maiden omaa kriisinhallintakykyä, mm. Afrikassa.
Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Irakissa, Kosovossa ja Georgiassa. YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistutaan n. 20 poliisilla. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, joissa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Uusi avaus siviilikriisinhallinnassa on Suomen osallistuminen ISILin vastaisen koalition poliisikoulutukseen.
Rauhanvälityksessä laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Toimintaa kehitetään Suomen vahvuuksien pohjalta. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisten rauhanvälitystoimijoiden verkostomaista toimintatapaa. Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston "Naiset, rauha ja turvallisuus" 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksia.
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 53 080 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu, taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Käyttösuunnitelma (euroa)
01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | 4 710 000 |
04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 1 910 000 |
05. | Yhteiset menot | 10 219 000 |
08. | Resolute Support -operaatio, Afganistan | 6 881 000 |
09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 3 656 000 |
11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 133 000 |
14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 14 827 000 |
15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 460 000 |
16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 160 000 |
18. | Irakin koulutusoperaation menot | 7 610 000 |
23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) | 514 000 |
Yhteensä | 53 080 000 |
---|
Selvitysosa:Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi suunnittelee osallistuvansa v. 2020. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan v. 2020 olevan enimmillään n. 500 henkilötyövuotta.
Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20.
YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | 4 710 |
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot | -1 391 |
Irakin koulutusoperaation menot | -711 |
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | -398 |
Muiden käyttösuunnitelmakohtien muutokset | 180 |
Resolute Support -operaatio, Afganistan | -379 |
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukkojen menot (KFOR-operaatio) | -75 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -24 |
Yhteensä | 1 912 |
2020 talousarvio | 53 080 000 |
2019 talousarvio | 51 168 000 |
2018 tilinpäätös | 57 999 000 |
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 16 585 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen
2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen
5) siviilikriisinhallintaa rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
01. | Siviilikriisinhallinta | 16 335 000 |
02. | Vaalitarkkailijat | 250 000 |
Yhteensä | 16 585 000 |
---|
Selvitysosa:Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Hallitusohjelman mukaisella määrärahatasolla Suomi pystyy vuosittain lähettämään operaatioihin lähes 150 asiantuntijaa.
Pääosa momentin määrärahoista siirretään sisäministeriön käyttöön. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet budjetoidaan sisäministeriön pääluokkaan momentille 26.01.04.
Momentilta myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ISIL:n vastainen koalitio | 625 |
Rauhanvälitys (siirto momentille 24.10.22) | -500 |
Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen (HO 2019) | 1 100 |
Yhteensä | 1 225 |
2020 talousarvio | 16 585 000 |
2019 talousarvio | 15 360 000 |
2018 tilinpäätös | 14 854 444 |
22. Rauhanvälitys (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu
2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin
3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin
5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Rauhanvälityksen vahvistaminen (HO 2019) | 200 |
Siirto momentilta 24.10.21 | 500 |
Yhteensä | 700 |
2020 talousarvio | 700 000 |