Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              51. Lapsilisät
              53. Sotilasavustus
              54. Asumistuki
              55. Elatustuki
              57. Perustoimeentulotuki
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2017—2019

  2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 49 615 46 900 50 000
Äitiysavustuksen määrä euroa 140 170 170
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 71 100 100
       
Lapsilisät      
Lapsia vuoden lopussa 998 293 991 400 988 100
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 165 675 164 500 164 000
Lapsilisää saavia perheitä 545 502 541 800 539 900
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 381 400 400
       
Sotilasavustus      
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 8 938 9 100 9 100
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 347 359 350
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 381 526 374 000 372 500
Tukea saavia lapsiperheitä, joista 92 017 90 000 90 000
— yksinhuoltajia 61 225 60 000 60 000
Työttömiä ruokakuntia1) 151 327 140 000 137 000
Lapsettomat opintotukea saavat ruokakunnat 112 311 113 000 113 000
Keskimääräinen tuki euroa/kk 323 320 322
       
Elatustuki      
Lapset, joista elatustuki maksettu 105 847 107 900 108 800
— täysimääräisenä 86 421 88 500 90 000
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 21 936 21 150 20 550
Täysi elatustuki euroa/kk 155,17 156,09 157,37
       
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutettuja 9 000 9 000 6 100
       
Perustoimeentulotuki      
Saajia vuoden aikana 402 564 411 800 419 100
Kotitalouksia vuoden aikana 277 316 283 700 288 700

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista on työtön.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto. Äitiysavustuksen ottaa noin 66 % siihen oikeutetuista äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruudesta on säädetty äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (885/2002). Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kansainvälisten adoptioiden tuen tarkistus vuoden 2019 alusta lukien.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 500 000 euroa äitiysavustusten ja 1 000 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Adoptiotuen tarkistus 300
Tarvearvion muutos -550
Yhteensä -250

2019 talousarvio 11 500 000
2018 talousarvio 11 750 000
2017 tilinpäätös 8 763 500

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 369 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa:Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.


2019 talousarvio 1 369 900 000
2018 talousarvio 1 369 900 000
2017 tilinpäätös 1 360 500 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle ulkomaille maksetut tuet.


2019 talousarvio 3 800 000
2018 talousarvio 3 800 000
2017 tilinpäätös 2 242 365

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.


2019 talousarvio 17 600 000
2018 talousarvio 17 600 000
2017 tilinpäätös 16 500 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 565 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin -8 000
Enimmäisasumismenon jäädyttäminen 2018 -8 000
Opiskelijoiden keskimääräinen asumistuki arvioitua suurempi 40 000
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki -1 600
Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuun poisto -400
Tarvearvion muutos 57 300
Yhteensä 79 300

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 1 565 800 000
2018 talousarvio 1 486 500 000
2017 tilinpäätös 1 266 400 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 216 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa:Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa. Määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon vuoden aikana maksettava elatustuki. Momentille 12.33.98 tuloutetaan elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 1 800
Yhteensä 1 800

2019 talousarvio 216 400 000
2018 talousarvio 214 600 000
2017 tilinpäätös 204 873 790

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 1 300
Yhteensä 1 300

2019 talousarvio 50 700 000
2018 talousarvio 49 400 000
2017 tilinpäätös 45 475 473

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 751 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2019 on yksinasuvan aikuisen osalta 491,21 euroa kuukaudessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona -1 500
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki -700
Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuun poisto -3 300
Takuueläkkeen korotus -700
Tarvearvion muutos -59 200
Vähimmäismääräisten päivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle -1 500
Yhteensä -66 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 751 900 000
2018 talousarvio 818 800 000
2017 tilinpäätös 760 630 313

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 366 360 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 48 %, sairausvakuutusrahaston osuus 39 % ja kansaneläkerahaston osuus 13 % vuonna 2019. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut 235 660 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut 61 000 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut 69 000 000
Yhteyspisteen toimintakulut 700 000
Yhteensä 366 360 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiivimallin toimeenpano 3 500
Eläkekulujen kasvu 2 800
Opiskelijoiden terveydenhuolto 860
Palkankorotukset 8 300
Pysyvät resurssitarpeet 17 500
Viestinvälityspalvelun käyttö (siirto momentille 28.30.03) -600
Vuoden 2017 ylijäämä 9 000
Yhteensä 41 360

2019 talousarvio 366 360 000
2018 I lisätalousarvio 3 741 000
2018 talousarvio 325 000 000
2017 tilinpäätös 331 747 000