Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              70. Jäänmurtajan hankinta
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 090 km, rataverkon pituus 5 944 km ja vesiväylien pituus 16 265 km vuoden 2013 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 14,9 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,1 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Liikenneverkon jälleenhankinta-arvoa ei ole tarkkaan laskettu, mutta sen arvioidaan olevan yli 50 mrd. euroa.

Liikenneverkon tasearvo (milj. euroa)

  v. 2013 v. 2014 (arvio) v. 2015 (arvio)
       
Tiet 14 863 14 910 14 980
Radat 4 089 4 370 4 650
Vesiväylät 196 196 196
Yhteensä 19 148 19 476 19 826

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien ns. korjausvelka on yhteensä noin 2,3 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Kun käyttökelpoinen infra voi aina sisältää myös huonokuntoisia osia, todellinen korjaustarve on suuruusluokkaa 1 000 milj. euroa, joka edellyttäisi vuosittaista n. 100 milj. euron lisärahoitusta. Osa huonokuntoisista rakenteista vaikuttaa suoraan tämän päivän liikenteeseen ja osa välillisesti pidemmällä aikavälillä.

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 973 milj. euroa bruttona ja kehittämiseen 548 milj. euroa ml. jäänmurtajan hankinta ja maa-alueiden hankinta.

Vuonna 2015 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta: vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe, vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius, Riihimäen kolmioraide, Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe, Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys ja Savonlinnan syväväylän siirtäminen. Perusväylänpidossa jatketaan vuonna 2014 aloitettuja hankeohjelmia: pääratojen routa- ja pehmeikkökorjaukset, raskaan liikenteen massat ja mitat, raakapuuterminaalit ja maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Lisäksi jatketaan vuonna 2013 aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2015 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita ja hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2013
toteutuma
2014
tavoite/
ennuste
2015
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Palvelukyky ja laatu      
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,4 .. 3,3
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,9 .. 3,8
Sidosryhmien tyytyväisyys Liikenneviraston toimintaan (asteikko 1—5) 3,4 3,5 3,6
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % junista 5 min. 6,7 4,0 4,0
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % junista 3 min. 1,1 1,5 1,5
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h 3,7 3,5 3,5
Väylien kunto      
Kauppamerenkulun huonokuntoiset väylät, km, enintään 360 340 320
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, (keskeinen/muu tieverkko) enintään 850/4 150 800/5 000 850/6 100
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään 795 800 860
Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset, km, (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään 49/237 50/300 50/350
Liikenneturvallisuus ja ympäristö      
Tieliikenteen henkilövahinko-onn. vähenemä perusväylänpidon toimin, kpl 18 23 15
Väylänpidon meluntorjunnan vaikutus, henkilö/vuosi 3 300 985 450
Pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon toimin, km 10,7 5,7 5,0
       
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 0,9 1 1
Kokonaistuottavuuden kasvu, % 5,4 0,2 0,2

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)1)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Toimintamenot (01) 83,5 86,1 81,1
— Tulot toiminnasta 1,2 2,0 1,2
— Toimintamenot 84,7 88,1 82,3
— Hallinto 79,2 82,1 76,2
— T&K 5,5 6,0 6,0
Perusväylänpito (20) 978,6 990,5 907,2
Tulot 94,7 73,5 65,5
— Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 31,7 18,3 10,6
— Ratamaksu 43,8 44,3 43,8
— Muut tulot 19,2 10,9 11,1
Menot 1 073,3 1 064,0 972,7
Päivittäinen kunnossapito 372,5 394,0 382,1
— Hoito 321,7 334,0 317,8
— Käyttö 50,8 60,0 64,3
Ylläpito 411,9 372,4 335,6
— Korjaus 68,0 79,0 57,5
— Elinkaaren hallinta 329,7 276,4 263,1
— Omaisuuden hallinta 14,2 17,0 15,0
Parantaminen 113,4 116,0 74,0
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 83,9 75,0 46,5
— Liikenteen hallinnan järjestelmät 9,5 23,0 16,0
— Suunnittelu 20,0 18,0 11,5
Liikenteen palvelut 175,5 181,6 181,0
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 67,4 74,6 79,3
— Jäänmurto 53,7 50,0 49,0
— Maantielauttaliikenne 49,8 50,0 48,2
— Merikartoitus 4,6 7,0 4,5
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) 589,7 568,6 548,3
Jäänmurtajan hankinta (70) 27,0 46,0 55,0
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 25,6 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 369,3 393,6 338,5
Eräät väylähankkeet (78) 120,8 25,0 22,0
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 47,0 69,0 97,8
Nettomenot yhteensä 1 651,8 1 645,2 1 536,5
       
Bruttomenot yhteensä 1 747,7 1 720,7 1 603,2

1) Perusväylänpidon tuoteryhmittelyä on muutettu vuodesta 2014 alkaen.

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2013
toteutuma
2014
arvio
muutos 2015
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 94 617 95 000 0,4 % 96 000 1,1 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 18,2 18,4 1,1 % 18,5 0,5 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 81 926 82 745 1,0 % 42 628 -48,5 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 1 578 500 -68,3 % 500 0,0 %
Kustannukset, 1 000 euroa 91 444 84 318 -7,8 % 90 318 7,1 %
Kustannusvastaavuus 91,3 % 98,7 % 7,4 %-yks. 47,8 % -50,9 %-yks.

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 060 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 84 696 88 154 82 260
Bruttotulot 1 207 2 000 1 200
Nettomenot 83 489 86 154 81 060
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 156    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 23 022    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -3 162
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -300
Palkkaliukumasäästö -113
Palkkausten tarkistukset 266
Toimintamenojen lisäsäästö -958
Toimintamenojen tuottavuussäästö -413
Vuokramenojen indeksikorotus 61
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -115
Tasomuutos -360
Yhteensä -5 094

2015 talousarvio 81 060 000
2014 talousarvio 86 154 000
2013 tilinpäätös 86 355 000

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 907 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan

1) viiden vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia perinteisten jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 milj. euroa

2) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 43,8 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,45 milj. euroa rataveroa.

Liikennevirastolla on jäänmurtopalveluja koskeva monivuotinen palvelusopimus Arctia Icebreaking Oy:n kanssa. Sopimus koskee ns. perinteisiä jäänmurtajia. Nykyinen sopimus päättyy 31.10.2015. Liikennevirasto ottaa käyttöön sopimukseen liittyvät molemmat viiden vuoden mittaiset optiot. Kustannukset viiden vuoden sopimuskaudelta ovat enintään 135 milj. euroa. Polttoainekustannukset maksettaisiin todellisen käytön mukaisesti eri sopimuksella. Sopimuksen perusmaksu talvelta 2015—2016 on noin 26 milj. euroa ja arvio polttoainekustannuksista on 7,5 milj. euroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö ja ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikenteen palvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäiseen kunnossapitoon arvioidaan käytettävän 382 milj. euroa. Päivittäinen kunnossapito muodostuu liikenneverkon hoidosta ja käytöstä. Väylien hoidolla (318 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Käyttömenot (64 milj. euroa) aiheutuvat väylien ja niiden laitteiden toiminnan edellyttämästä energiasta sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tarvitsemista tukipalveluista. Rahoitustaso laskee hieman (3 %) vuoden 2014 tasolta.

Ylläpitoon käytetään 341 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Ylläpidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus niiden elinkaaren ajan. Ylläpito on verkon jaksottaista kunnossapitoa, jota tehdään 5—30 vuoden välein rakenteiden käytön ja keston mukaan. Ylläpito muodostuu korjauksista, elinkaaren hallinnasta ja omaisuuden hallinnasta. Korjaukset (58 milj. euroa) ovat akuutteja toimia, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohteisiin. Elinkaaren hallinta (258 milj. euroa) on laajaan väyläverkon osan tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (5 milj. euroa) ja perusväylänpidon tarvitsemien järjestelmien ylläpito. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Omaisuuden hallinnan määrärahoilla (15 milj. euroa) ylläpidetään väylänpitoon tarvittavia tuotantokiinteistöjä ja uusitaan perustietojärjestelmiä. Rahoitustaso alenee 42 milj. euroa (11 %).

Parantamiseen käytetään 80 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (47 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (7 milj. euroa), raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (10 milj. euroa) sekä maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset (15 milj. euroa). Liikenteen hallinnan järjestelmät (16 milj. euroa) ovat liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoista uusimista, ml. v. 2013 aloitettu liikenteen ohjausjärjestelmien uudistaminen (8 milj. euroa). Suunnittelu (12 milj. euroa) on hankesuunnittelua edeltävää esi- ja yleissuunnittelua, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja tarveselvityksiä. Rahoitustaso alenee 39 milj. euroa (35 %).

Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (79 milj. euroa), jäänmurrosta (49 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (48 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen ohjauksen ja informaation menot muodostuvat pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoista. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 480 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 47,8 % vuonna 2015. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Maantielauttaliikenteen menot muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä. Merikartoitus sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot. Rahoitustaso säilyy vuoden 2014 tasolla.

Toiminnalliset tulostavoitteet koskevat palvelukykyä ja laatua, matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta, väylien kuntoa, liikenneturvallisuutta, ympäristön tilaa sekä tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Palvelukykyä ja laatua mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla vähintään joka toinen vuosi ja tavoitteena on, että tyytyväisyys säilyy vähintään tyydyttävällä tasolla, tosin tyytyväisyys voi laskea tiestön kunnon heikentyessä. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, että keskeisen väylästön kunto pysyy pääosin ennallaan. Muun kuin keskeisen päällystetyn tieverkon ja sorateiden kunto heikkenevät merkittävästi, mikä johtaa lisääntyviin nopeus- ja painorajoituksiin. Huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä ja radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset lisääntyvät, erityisesti vähäliikenteisellä rataverkolla. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä ja rautatieliikenteen turvallisuutta tasoristeysjärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja. Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa käytettävää maantiesuolaa kaliumformiaatilla. Väylänpidon toiminnan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta parannetaan.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2013—2015 (milj. euroa)

  2013 toteutuma 2014 varsinainen talousarvio 2015 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 584 24 560 578 16 562 521 11 510
Radanpito 392 60 333 393 56 337 364 53 311
Vesiväylänpito 89 3 86 93 1 92 87 1 86
Yhteensä 1 065 87 978 1 064 74 990 972 65 907

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kasvua ja työllisyyttä tukevat toimenpiteet 30 000
Mobilian rakentamisavutus (siirto momentille 31.01.40) -350
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentilta 31.10.77) 7 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentilta 31.10.77) 8 000
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -360
Säästöpäätös -100 000
Uudelleenkohdentaminen 30 000
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -35
Tasomuutos -62 580
Yhteensä -83 325

2015 talousarvio 907 159 000
2014 II lisätalousarvio 500 000
2014 I lisätalousarvio 25 954 000
2014 talousarvio 990 484 000
2013 tilinpäätös 969 235 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 88 713 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetrohankkeessa jatketaan Helsingin metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2013 loppuun mennessä rakentamiskustannukset ovat olleet yhteensä 412 milj. euroa. Vuonna 2014 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 301 milj. euroa, josta valtion avustuksen 30 % osuus on 90,2 milj. euroa. Vuonna 2015 tarvittavasta määrärahasta puuttuva osa rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, jotka ovat jääneet käyttämättä.

Länsimetron rakentamisen avustamisesta on valtiolle kertynyt menoja vuosina 2011—2014 yhteensä 127,7 milj. euroa. Vuoden 2014 kustannustasossa avustusta ennakoidaan maksettavan vielä vuosina 2015—2016 yhteensä 110,7 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
       
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 88 713 20 400 109 113

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankkeen etenemisestä aiheutuvat määrärahatarpeet 32 969
Yhteensä 32 969

2015 talousarvio 88 713 000
2014 talousarvio 55 744 000
2013 tilinpäätös 24 000 000

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää v. 2015 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa.


2015 talousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen sekä vähäisessä määrin teiden parantamiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa.

Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Vuonna 2015 voidaan avustaa vain yksittäisiä tienparannuskohteita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Säästöpäätös -2 000
Tasomuutos -3 000
Yhteensä -5 000

2015 talousarvio 3 000 000
2014 talousarvio 8 000 000
2013 tilinpäätös 9 000 000

70. Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 55 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtajan hankkimiseksi vuonna 2013 myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015—2016. Jäänmurtajan hankkimiseksi on vuoden 2013 talousarviossa myönnetty 125 milj. euron valtuus, jota tarkistettiin vuoden 2013 viidennessä lisätalousarviossa 128 milj. euroon. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon perusjäänmurtajan hankintakustannuksena noin 123 milj. euroa ja öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksena noin 5 milj. euroa. Murtajan huolto-, miehitys- ja operointimenot rahoitetaan vuodesta 2016 lähtien momentilta 31.10.20. Öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvat menot rahoitetaan momentilta 35.10.20, jonka lisärahoitustarve on 500 000 euroa aluksen käyttöönotosta lähtien.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuu menoja 55,0 milj. euroa v. 2015.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 20 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeen etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva määrärahatarve 3 000
Tasomuutos 6 000
Yhteensä 9 000

2015 talousarvio 55 000 000
2014 talousarvio 46 000 000
2013 tilinpäätös 27 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2015 talousarvio 34 997 000
2014 talousarvio 34 997 000
2013 tilinpäätös 25 574 174

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 338 501 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Riihimäen kolmioraide 10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 4 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 33 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Ilmalan ratapiha 115 000 000
Keski-Pasila palvelutason parantaminen 50 000 000
Kehärata 489 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000
Rauman meriväylä 20 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe 20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe 80 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2015
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0 5,2 155,3 11,2 13,5
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2014 55,0   51,0 4,0 -
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2016 75,5 2,8 41,1 24,6 9,8
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012 2015 33,0 16,4 21,0 12,0 -
Vt 8 Turku—Pori LTA 2013 2018 92,5 2,5 33,1 33,5 25,9
Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013/LTA 2014 2015 19,9 6,8 8,0 9,9 2,0
Vt 4 Rovaniemen kohta TA 2014 2016 25,0 2,0 5,0 14,0 4,0
Vt 5 Mikkelin kohta TA 2014 2017 27,0 3,0 2,0 10,0 12,0
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2018 32,0   6,0 5,5 20,5
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA 2014 2018 76,0   1,5 3,0 71,5
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009/LTA 2013/ LTA 2014 2015 489,0 22,5 474,7 14,3 -
Pohjanmaan rata TA 2011/LTA III 2011 2017 674,0   414,2 166,7 93,1
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   5,0 4,0 31,0
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   9,3 2,1 -
Rauman meriväylä LTAE II 2014 2017 20,0   1,0   19,0
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara—radan suunnittelu TA 2012 2016   6,8 27,0 2,0 11,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 8,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 850,3 68,0 1 255,2 324,8 313,3
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe TA 2015 2017 27,0   - 2,0 25,0
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius TA 2015 2017 15,0     2,7 12,3
Riihimäen kolmioraide TA 2015 2016 10,0   - 4,5 5,5
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2019 150,0   - 2,0 148,0
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys TA 2015 2017 4,0     0,5 3,5
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   - 2,0 38,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     246,0   - 13,7 232,3
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 096,3 68,0 1 255,2 338,5 545,6

Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 850,3 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 68,0 milj. euroa. Vuoden 2014 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 1 228,2 milj. euroa. Vuonna 2015 momentin mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 324,8 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2015 yhteensä 13,7 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 10,0 milj. euroa.

Momentin 338,5 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 326,8 milj. euroa. Vuodelle 2015 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 11,7 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuksien tarkistuksina esitetään seuraavaa:

Pohjanmaan rata

Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen ja Kokkola—Ylivieska 2. raide on yhdistetty synergiaedun ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi Pohjanmaan rata -hankkeeksi valtuudeltaan 654 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa. Tässä talousarviossa hankkeelle myönnettyä 654 milj. euron valtuutta tarkistetaan 20 milj. eurolla 674 milj. euroon. Tarkistus aiheutuu huonokuntoisten ratasiltojen ennakoitua suuremmasta korjaustarpeesta sekä siitä, että päällysrakennustöiden hintataso on ollut ennakoitua korkeampi.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan vt 3 ja vt 18 Maunulan eritasoliittymä ja siihen liittyviä tiejärjestelyitä, joilla saadaan valtateiltä poistettua mm. kaksi vaarallista valo-ohjattua risteystä. Lisäksi toteutetaan liittymäjärjestelyt Ratinkylään sekä parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Hankkeen H/K-suhde on 1,2.

Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius

Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen lähinnä Oulun kaupunkiseudulla ja lisäksi liikenneturvallisuuden parantaminen koko yhteysvälillä. Hankkeessa on tehty uudelleenarviointi, joka on osoittanut, että kustannustehokkaimmat kohteet ovat Oulun ja Kajaanin päissä. Hanke sisältää Oulun päässä lähinnä valtatie 22 parantamisen välillä Joutsentie—Iinatti. Lisäksi koko yhteysvälillä tehdään pienimuotoisia turvallisuutta parantavia liikennejärjestelyjä useissa kohdissa. Hankkeen kustannusarvio on valtion menojen osalta 15,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Lisäksi hankkeessa on kunnan omien töiden rahoitusosuuksia. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on noin 2,8.

Riihimäen kolmioraide

Hankkeen tavoitteena on tavaraliikenteen tehostaminen. Hankkeessa rakennetaan Kouvolan suunnasta Tampereen suuntaan johtava noin 1,2 kilometrin pituinen Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa tavarajunien suoran ja joustavan liikennöinnin rataverkon vilkkaimpien järjestelyratapihojen välillä. Hanke mahdollistaa myös vaihdottoman henkilöliikenteen. Hankkeen kustannusarvio on 10 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 2,8.

Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa junaliikenteen toimintavarmuus parantuu ja häiriö- ja poikkeustilanteista aiheutuvat viivytykset vähenevät. Hanke sisältää Kyrölä—Purola -välin lisäraiteiden rakentamisen, raide- ja vaihdejärjestelyjä sekä laitureiden kunnostuksia (mm. Riihimäellä). Junaliikenteen säännöllinen junatarjonta voidaan kasvattaa kahdella junaparilla tunnissa Helsingin ja Riihimäen välillä nykyisen kahden lisäksi. Junatarjonnan merkittävä lisääminen on kuitenkin mahdollista vasta toisessa vaiheessa rakennettavien muiden lisäraiteiden myötä. Hankkeen kustannusarvio on 150,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 1,2.

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Hankkeessa tehdään rataosan Pännäinen—Pietarsaari—Alholma (11 km) sähköistys ja sähköistyksen edellyttämät ratatyöt. Hankkeen kustannusarvio on 4,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 3,9.

Savonlinnan syväväylän siirtäminen

Hankkeessa siirretään Saimaan syväväylä kulkemaan Laitaatsalmeen Savonlinnan kohdalla. Laitaatsalmi avarretaan ja oikaistaan syväväyläliikenteen tarpeita vastaavaksi ja vt:lle 14 rakennetaan tarvittavat kiinteät alikulkukorkeudeltaan 24,5 metrin sillat. Hankkeen H/K-suhde on 0,5.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 314 801 178 727 75 415 39 000 607 943
Uudet väylähankkeet 13 700 66 500 70 500 95 300 246 000
Menot yhteensä 328 501 245 227 145 915 134 300 853 943

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentille 31.10.20) -5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentille 31.10.20) -7 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentille 31.10.20) -8 000
Ulkopuolisten rahoitusosuuksien muutos -1 139
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -72 001
Uudelleenkohdentaminen 38 000
Yhteensä -55 140

2015 talousarvio 338 501 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan jälkirahoituksella rahoitettavat hankkeet, joita rahoittavat myös ulkopuoliset tahot kuten esimerkiksi kunnat ja yritykset.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2015
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset väylähankkeet            
Tiehankkeet            
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012/LTA 2013 2017 61,0 - 5,0 56,0
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013/LTA 2013 2016 110,0 22,0 17,0 51,0
Yhteensä     171,0 22,0 22,0 107,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 22 000 56 000 58 000 - 136 000

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 41,3 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -3 000
Yhteensä -3 000

2015 talousarvio 22 000 000
2014 talousarvio 25 000 000
2013 tilinpäätös 120 827 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 97 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2015 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2015
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 244,0 41,3 414,7
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 39,8 54,5 555,7
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 3,0 2,0 655,0
Yhteensä     2 010,0 286,8 97,8 1 625,4

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 97 800 106 000 101 200 1 418 300 1 723 300

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 686,1 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankkeiden etenemisen edellyttämät määrärahatarpeet 28 750
Yhteensä 28 750

2015 talousarvio 97 750 000
2014 talousarvio 69 000 000
2013 tilinpäätös 47 000 000