Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 REGERINGENS PROPOSITION TILL RIKSDAGEN OM STATSBUDGETEN FÖR 2019
   Allmän motivering
   Siffertabell
   Detaljmotivering
     Allmänt
     Inkomstposter
     Anslag
       21. Riksdagen
         01. Riksdagsledamöterna
         10. Riksdagens kansli
              01. Omkostnader för riksdagens kansli
              02. Omkostnader för den grundliga renoveringen
              29. Mervärdesskatteutgifter
              51. Assistentbidrag till riksdagsgrupperna
              70. Dataadministrationens anskaffningar av utrustning och utvecklingsprojekt
              (74.) Grundlig renovering av riksdagens byggnader
         20. Riksdagens justitieombudsman
         30. Utrikespolitiska institutet
         40. Statens revisionsverk
         90. Riksdagens övriga utgifter
       22. Republikens president
       23. Statsrådets kansli
       24. Utrikesministeriets förvaltningsområde
       25. Justitieministeriets förvaltningsområde
       26. Inrikesministeriets förvaltningsområde
       27. Försvarsministeriets förvaltningsområde
       28. Finansministeriets förvaltningsområde
       29. Undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde
       30. Jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde
       31. Kommunikationsministeriets förvaltningsområde
       32. Arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde
       33. Social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde
       35. Miljöministeriets förvaltningsområde
       36. Räntor på statsskulden

Statsbudgeten 2019

9.4. Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka jaoteltunaPDF-versio

Julkisyhteisöjen rahoitusasema on 0,1 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen v. 2019. Valtion budjettitalous säilyy edelleen alijäämäisenä. Paikallishallinnon ydinsektori, kunnat ja kuntayhtymät ovat myös alijäämäisiä. Sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä ja nostavat koko julkisen sektorin lähes tasapainoon. Ydinsektoreiden ulkopuolisten yksiköiden yhteenlaskettu alijäämä on n. 0,2 % suhteessa BKT:hen.

Julkisyhteisöjen sulautettu EDP-velka alittaa 60 prosentin viitearvon v. 2018. Velasta suurin osa on valtion budjettitalouden velkaa. Myös kunnilla ja kuntayhtymillä on velkaa merkittävästi. Ydinsektoreiden ulkopuolisista yksiköistä lähinnä kiinteistöyhtiöillä ja muutamilla muilla yksiköillä on velkaa. Ydinsektoreiden ulkopuolisten yksiköiden velka kasvaa hitaasti yksiköiden alijäämän verran vuosittain. Julkisyhteisöjen alasektoreihin kuuluvista yksiköistä löytyy lista Tilastokeskuksen verkkosivuilta.1)

Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka suhteessa BKT:hen jaoteltuna ydinsektoreihin ja ydinsektoreiden ulkopuolisiin yksiköihin

 2016201720182019
     
Julkisyhteisöt yhteensä    
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen-1,7-0,7-0,7-0,1
Velka suhteessa BKT:hen63,061,359,959,1
     
Ydinsektorit yhteensä    
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen-1,5-0,4-0,50,1
Velka suhteessa BKT:hen60,659,157,656,7
     
Ulkopuoliset yksiköt yhteensä    
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen-0,3-0,2-0,2-0,2
Velka suhteessa BKT:hen2,42,22,32,4