Talousarvioesitys 2019
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, yleissivistävälle koulutukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Koulutuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat ja erot oppimisessa ja hyvinvoinnissa kaventuvat
- — Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Yhteiskunnan eheys, aktiivinen kansalaisuus sekä elinikäinen oppiminen vahvistuvat. Esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.
- — Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy laadullisesti ja määrällisesti entisestään paranee
- — Lukiokoulutuksen uudistuksilla vahvistetaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamistaan ja mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin jo lukio-opintojensa aikana lukion sijaintipaikasta riippumatta. Uudistuksilla lisätään opiskelijoiden hyvinvointia, tuetaan opinnoissa etenemistä ja ehkäistään syrjäytymistä
- — Ylioppilastutkinnon kokeiden rajoittamattomalla uusimismahdollisuudella lisätään opiskelijan oikeuksia, vähennetään henkisiä paineita ja lisätään yhdenvertaisuutta jatko-opintoihin hakeutumisessa
- — Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista, lasten monilukutaitoa sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla laajamittaista ja suppeaa kaksikielistä opetusta ja kielikylpytoimintaa sekä kielikokeiluilla
- — Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi
- — Edistetään koulutuksen tasa-arvoa mm. valtionavustuksin.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2006—2015 ja tavoite 2018
2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20181) tavoite |
|
Lukutaito | 547 | 536 | 524 | 526 | 538—550 |
Matematiikka | 548 | 541 | 519 | 511 | 538—550 |
Luonnontiede | 563 | 554 | 546 | 531 | 550—560 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)
2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20183) tavoite |
|
Pääalue | Luonnontiede | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede | Lukutaito |
Pistemäärä | 31 | 29 | 33 | 41 | 20—28 |
1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.
3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)
2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20182) tavoite |
|
Lukutaito | 88 | 86 | 95 | 94 | 85—90 |
Matematiikka | 81 | 82 | 85 | 82 | 75—80 |
Luonnontiede | 86 | 89 | 93 | 96 | 85—90 |
1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.
2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Yleissivistävässä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa on toteutettavana tai tekeillä useita strategia- ja lainsäädäntöhankkeita. Varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioidaan julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet.
- — Varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön valmistelua jatketaan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostaman kokonaisuuden (Educare) perustalta
- — Toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen tietotuotantoa ja toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto
- — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä
- — Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuutta turvataan eri keinoin
- — Lukiolainsäädännön 2018 uudistukset toteutetaan asteittain
- — Oppimisympäristöjen turvallisuutta edistetään jatkamalla valtakunnallista ohjelmaa oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi.
Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
- — Toimeenpannaan Uusi Peruskoulu -ohjelmaa. Hankkeessa uudistetaan peruskoulua, oppimisympäristöjä ja opetuksen digitalisaatiota
- — Toteutetaan Uusi lukio — uskalla kokeilla -kehittämisohjelmaa jatkamalla tuntijakokokeilua ja lukion kehittämisverkoston toimintaa
- — Laajennetaan oppimistapoja sekä uudistetaan pedagogiikkaa edistämällä yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti oppijalähtöisiä digitaalisia oppimistuotteita. Luodaan tapoja tukea avoimen oppimateriaalin tuotantoa ja levitystä. Kehitetään digitaalisen oppimisen ekosysteemi sekä vahvistetaan digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuuden edellytyksiä. Voimistetaan digitaalisiin oppimistuotteisiin keskittyvän avoimen ja kokeilevan kehittäjäkulttuurin toimintaedellytyksiä
- — Tavoitteena on edistää tulevaisuudessa tarvittavan laaja-alaisen yleissivistyksen ja korkeatasoisen osaamisen vahvistumista lukiokoulutuksessa. Oppimisympäristöjä monipuolistetaan ja teknologiaa hyödynnetään luontevasti osana opiskelua
- — Lukion toimintarakenteiden uudistumisen myötä opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan opintojakson suorittamisen aikana entistä monipuolisemmin. Opiskelijan edellytykset itsearviointiin lisääntyvät
- — Ylioppilastutkinto toteutetaan vuonna 2019 hyödyntämällä kaikissa kokeissa tieto- ja viestintätekniikkaa. Ylioppilastutkintolainsäädännön vuoden 2018 uudistus otetaan asteittain käyttöön
- — Valtion rahoittamalla opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksella tuetaan koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista. Painopisteinä ovat pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja kokeilut, kiusaamisen ehkäisy, kasvatuksen ja opetuksen tuki sekä kulttuurinen moninaisuus
- — Edistetään oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2016—2019
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
Varhaiskasvatus1) | 227 608 | 228 840 | 227 490 | 226 330 |
Esiopetus2) | 62 411 | 61 063 | 61 000 | 60 000 |
Perusopetus, oppivelvolliset2) | 535 919 | 543 229 | 544 000 | 544 000 |
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet | 2 950 | 3 727 | 3 990 | 3 990 |
Lisäopetus | 880 | 841 | 860 | 860 |
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 501 | 1 579 | 1 510 | 1 510 |
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 9 978 | 9 821 | 9 900 | 9 900 |
Maahanmuuttajien valmistava opetus 3) | 5 631 | 3 478 | 3 400 | 3 400 |
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 863 | 1 897 | 2 000 | 2 000 |
Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma4) | 95 250 | 93 880 | 95 700 | 95 700 |
Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma4) | 5 030 | 6 650 | 7 500 | 7 500 |
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat | 1 205 | 1 095 | 1 290 | 1 290 |
1) Kuntien järjestämä varhaiskasvatus, sisältää koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen lapset päiväkodissa ja perhepäivähoidossa sekä ostopalveluina ja palveluseteleillä järjestetyn varhaiskasvatuksen. Vuoden 2017 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2016 tasolla.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät).
3) Vuodesta 2018 alkaen maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa ei enää ole 17 vuotta täyttäneitä. Vuodesta 2017 alkaen oppilasmäärä on laskennallinen (arvio 26 suoritettua kurssia/vuosi).
4) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion, eikä yliopistojen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo. Vuoteen 2017 asti opiskelijamäärät ovat alle- ja yli 18-vuotiaana aloittaneita ja vuodesta 2018 alkaen nuorten ja aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevia.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 078 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 791 | 812 | 845 | 866 |
Suomalais-venäläinen koulu | 707 | 712 | 717 | 727 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 364 | 343 | 347 | 334 |
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 620 | 549 | 620 | 620 |
Koulukotien perusopetus | 106 | 111 | 111 | 111 |
Helsingin eurooppalainen koulu | 277 | 274 | 289 | 289 |
Yhteensä | 2 865 | 2 801 | 2 929 | 2 947 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
Ohjaustoiminta kentällä | ||||
— ohjauskäyntejä | 1 348 | 1 932 | 1 744 | 1 912 |
Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
---|---|---|---|---|
— tukijaksopäivät | 3 354 | 4 054 | 4 308 | 4 109 |
— tukijaksojen oppilaat | 438 | 477 | 465 | 476 |
Henkilötyövuodet
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 76 | 75 | 77 | 74 |
Suomalais-venäläinen koulu | 82 | 82 | 76 | 75 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 567 | 527 | 553 | 557 |
Eurooppa-koulut | 31 | 27 | 32 | 32 |
Helsingin eurooppalainen koulu | 60 | 61 | 60 | 61 |
Työtyytyväisyys (1—5) | - | 4 | 4 | 4 |
Yhteensä | 816 | 772 | 798 | 799 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Kielikoulut | 3 696 000 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 33 124 000 |
Koulukotien perusopetus | 1 669 000 |
Eurooppa-koulut | 1 845 000 |
Helsingin eurooppalainen koulu | 2 744 000 |
Yhteensä | 43 078 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 59 461 | 63 254 | 64 078 |
Bruttotulot | 20 960 | 22 000 | 21 000 |
Nettomenot | 38 501 | 41 254 | 43 078 |
Siirtyneet erät | |||
— edelliseltä vuodelta siirtyneet | 14 612 | ||
— seuraavalle vuodelle siirtyneet | 18 294 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 150 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirron palautus momentilta 29.10.30) | 80 |
Vaativan erityisen tuen kehittäminen (siirron palautus momentilta 29.10.20) | 800 |
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03) | 400 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -40 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -10 |
Palkkausten tarkistukset | 1 023 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -10 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -210 |
Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -438 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -96 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 306 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 50 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -31 |
Yhteensä | 1 824 |
2019 talousarvio | 43 078 000 |
2018 I lisätalousarvio | 307 000 |
2018 talousarvio | 41 254 000 |
2017 tilinpäätös | 42 183 000 |
20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 557 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen
5) enintään 300 000 euroa perusopetuksen A1-kielen opetuksen varhentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) enintään 5 000 000 euroa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
A1-kielen opetuksen varhentaminen perusopetuksessa | 300 |
Kertamenon poistuminen | -6 150 |
Vaativan erityisen tuen kehittäminen (siirron palautus momentille 29.10.01) | -800 |
Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun laajentaminen | 5 000 |
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 20.01.03) | 800 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -25 150 |
Yhteensä | -26 000 |
2019 talousarvio | 13 557 000 |
2018 I lisätalousarvio | 2 000 000 |
2018 talousarvio | 39 557 000 |
2017 tilinpäätös | 34 016 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 693 585 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin
8) enintään 30 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan
9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan
10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
11) enintään 10 000 000 euroa positiivisen diskriminaation avustuksiin varhaiskasvatuksen järjestäjille
12) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
13) enintään 18 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen
14) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
15) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
16) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
17) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) ja lukiolain (629/1998) muuttamisesta. Valtionavustuksilla mahdollistetaan yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen strategisten tavoitteiden toteutumista.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS | |
1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus | |
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 600 513 000 |
— kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (86 270 * 5 860,48 €) | 505 584 000 |
— yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (9 220 * 6 212,12 €, sis. alv.) | 57 276 000 |
— kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 550 * 3 641,59 €) | 20 211 000 |
— yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 620 * 3 877,14 €, sis. alv.) | 6 281 000 |
— erityinen koulutustehtävä | 11 161 000 |
Kuntien rahoitusosuus | -440 279 000 |
Valtionosuus | 160 234 000 |
2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
2.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 48 673 000 |
2.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus | 21 014 000 |
2.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5-vuotiaat | 3 681 000 |
2.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) | 3 800 000 |
2.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 3 303 000 |
2.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 47 407 000 |
2.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 180 811 000 |
2.9. Sisäoppilaitoslisä | 2 662 000 |
2.10. Koulukotikorotus | 970 000 |
2.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) | 6 000 000 |
2.12. Lisäopetus | 6 643 000 |
2.13 Yksityisten kielikoulujen 2-vuotisessa esiopetuksessa olevat 5-vuotiaat | 314 000 |
3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus | 78 705 000 |
4. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 618 379 000 |
VALTIONAVUSTUKSET | |
5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset | |
5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) | 5 575 000 |
5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) | 30 228 000 |
5.3. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta (enintään) | 842 000 |
5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) | 2 865 000 |
5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) | 1 300 000 |
5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) | 2 076 000 |
6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | |
6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen | 2 200 000 |
6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 18 975 000 |
7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | |
7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) | 150 000 |
7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 120 000 |
7.3 Positiivisen diskriminaation avustukset varhaiskasvatuksen järjestäjille | 10 000 000 |
8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset | |
8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki | 500 000 |
8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot | 300 000 |
Valtionavustukset yhteensä | 75 206 000 |
Yhteensä | 693 585 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 6 600,54 euroa/asukas |
Lukiokoulutus | 5 906,15 euroa/opiskelija |
Taiteen perusopetus | 76,83 euroa/opetustunti |
Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 041 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenojen poistuminen | -15 040 |
Kustannustason muutos, taiteen perusopetus | -309 |
Kustannustason muutos (esi- ja perusopetus) | 286 |
Kustannusten jaon tarkistus, lukiokoulutus | -2 700 |
Lukiouudistuksen käynnistyminen | 398 |
Positiivisen diskriminaation avustukset varhaiskasvatuksen järjestäjille | 10 000 |
Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirron palautus momentille 29.10.01) | -80 |
Suoritemääräarvion muutos, esi- ja perusopetus | -5 478 |
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen | 2 000 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -300 |
Yhteensä | -11 223 |
2019 talousarvio | 693 585 000 |
2018 talousarvio | 704 808 000 |
2017 tilinpäätös | 674 602 396 |
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 155 230 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle
2) enintään 5 418 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
enimmäismäärä | yksikkö | |
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 689 839 | opetustunti |
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 241 834 | opiskelijaviikko |
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 158 984 | opetustunti |
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 52 711 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä ylläpitäjille myönnetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 4 927 000 euroa.
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
Kansalaisopistot | 81 076 000 | 3 012 000 | 84 088 000 |
Kansanopistot | 44 228 000 | 2 206 000 | 46 434 000 |
Opintokeskukset | 14 606 000 | 150 000 | 14 756 000 |
Kesäyliopistot | 4 975 000 | 50 000 | 5 025 000 |
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus | 4 927 000 | - | 4 927 000 |
Yhteensä | 149 812 000 | 5 418 000 | 155 230 000 |
Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
Kansalaisopistot | 84,66 euroa/opetustunti |
Kansanopistot | 297,48 euroa/opiskelijaviikko |
Opintokeskukset | 141,29 euroa/opetustunti |
Kesäyliopistot | 156,94 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kustannustason tarkistus (kansalaisopistot) | 792 |
Kustannustason tarkistus (kansanopistot) | 169 |
Kustannustason tarkistus (kesäyliopistot) | 1 |
Kustannustason tarkistus (opintokeskukset) | 1 835 |
Yhteensä | 2 797 |
2019 talousarvio | 155 230 000 |
2018 I lisätalousarvio | 9 000 000 |
2018 talousarvio | 152 433 000 |
2017 tilinpäätös | 145 499 667 |
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 263 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 268 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle
3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Yleissivistävän koulutuksen järjestöille | 271 000 |
Kesälukioseura ry:lle | 128 000 |
Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen | 148 000 |
Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen | 429 000 |
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 268 000 |
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 1 916 000 |
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 195 000 |
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 117 000 |
Karjalan Liitolle | 131 000 |
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 499 000 |
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 83 000 |
Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 78 000 |
Yhteensä | 7 263 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenojen poistuminen | -580 |
Yhteensä | -580 |
2019 talousarvio | 7 263 000 |
2018 talousarvio | 7 843 000 |
2017 tilinpäätös | 7 593 000 |