Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2002 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     23. Valtioneuvosto
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       01. Valtiovarainministeriö
       03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
       05. Valtiokonttori
       07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset
       18. Verohallinto
       39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
       40. Tullilaitos
       52. Tilastokeskus
          60. Senaatti-kiinteistöt
          70. Hallinnon kehittämiskeskus
       80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
       81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot
       82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille
       84. Kansainväliset rahoitusosuudet
            66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
            68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta
            (88.) Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korottamisesta
            (89.) Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitoksen peruspääoman korottamisesta
       90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille
       99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     34. Työministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot
     37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2019

84. Kansainväliset rahoitusosuudetPDF-versio

Valtioneuvosto oikeutetaan vastavakuuksia vaatimatta määräämillään ehdoilla korottamaan Pohjoismaiden Investointipankin myöntämien tai takaamien ympäristöinvestointilainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi annettua omavelkaista valtiontakausta enintään 53 200 000 euron määrään asti.

Täydentävän esityksen (HE 206/2001 vp) selvitysosa: Pohjoismaiden ministerineuvostossa on käsiteltävänä Pohjoismaiden Investointipankin hallituksen esitys pankin ympäristöinvestointihankkeita koskevan lainajärjestelmän (MIL) korottamisesta nykyisestä 100 milj. eurosta 300 milj. euroon. Ympäristölainajärjestelmän enimmäismäärän kolminkertaistaminen nostaisi Suomen osuutta annettavista valtiontakauksista nykyisestä 16,6 milj. eurosta yhteensä 53,2 milj. euroon. Tämä olisi ympäristölainajärjestelmästä Suomelle aiheutuva enimmäisvastuu.

Vuonna 1996 perustetun ympäristölainajärjestelmän tarkoituksena on edistää Pohjoismaiden etujen mukaisia ympäristöhankkeita Pohjoismaiden lähialueilla. Korotustarve liittyy erityisesti Pietarin, Murmanskin alueen ja muun Luoteis-Venäjän tärkeiden ympäristöinvestointihankkeiden toteuttamiseen. Alueilla on runsaasti ympäristöongelmia varsinkin ilman ja vesien saastumisen sekä ydinreaktorijätteiden muodossa.

Suomi on pyrkinyt edistämään EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten osallistumista lähialueyhteistyöhön. Tämä onkin toteutunut ja luonut aiempaa oleellisesti laajemmat rahoitusmahdollisuudet lähialueiden ympäristöinvestoinneille. Tähän liittyen esitetään momentilla 24.50.66 (Lähialueyhteistyö) määrärahoja Suomen maksuosuuteen Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastoon. Rahoituksen painopiste siirtyy enenevästi lainarahoitukseen, jonka hyödyntämistä myös ympäristölainatakuilla helpotetaan. Samalla on tarkoitus korottaa Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomaa momentilla 28.84.68.

Yhteensä Suomi rahoittaa lähialueiden ympäristöalan hankkeita vuonna 2002 suoraan budjettirahoituksella runsaalla 30 milj. eurolla. Lisäksi Suomi osallistuu EBRD:n, EU:n, EIP:n, Maailmanpankkiryhmän rahoituslaitosten, NEFCO:n, NIB:n sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston toteuttamiin, takaamiin tai lainoittamiin ympäristöhankkeisiin lähialueillamme jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien kautta.

66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 253 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.3.2001 lunastamatta 1,1 milj. euroa.


2002 talousarvio253 000
2001 talousarvio252 282
2000 tilinpäätös184

68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön peruspääoman korotuksen vuonna 2002 suoritettavan ensimmäisen erän maksamiseen. Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön peruspääoman korottamiseen saadaan sitoutua siten, että vuosina 2002—2007 yhtä suurina vuotuiserinä maksettava Suomen osuus korotuksesta on yhteensä enintään 7 400 000 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 206/2001 vp) selvitysosa: Momentti ehdotetaan palautettavaksi talousarvioesitykseen.

Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön peruspääomaa on tarkoitus korottaa vuosien 2002—2007 aikana 80 milj. eurosta 120 milj. euroon, jotta yhtiön pitkän aikavälin pysyvät toimintaedellytykset voidaan turvata. Vuonna 2002 suoritetaan ensimmäinen maksuerä. Tavoitteena on, että korotuksen yhteydessä tehostetaan entisestään Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön yhteistoimintaa Pohjoismaiden Investointipankin kanssa, jonka ympäristölainajärjestelmä on tarkoitus määrältään kolminkertaistaa.


2002 talousarvio1 235 000
2001 talousarvio1 126 859
2000 tilinpäätös1 120 300

(88.) Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2001 talousarvio1 513 691
2000 tilinpäätös1 510 525

(89.) Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitoksen peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2001 talousarvio504 564
2000 tilinpäätös493 704