Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2019
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
       11. Verot ja veronluonteiset tulot
         01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
         04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2019

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa: Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 45 816 milj. euroa vuonna 2019. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 3,7 % vuodelle 2018 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2019 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.

Suurin osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016—2018. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet työn verotuksen keventäminen ja toisaalta valmisteverotuksen ja kiinteistöverotuksen kiristäminen. Vuonna 2019 jatketaan hallitusohjelman mukaisia asteittain voimaan tulevia muutoksia: tupakkaveron korottamista, autoverotuksen keventämistä sekä asuntolainan korkovähennyksen supistamista. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.

Vuonna 2019 ansiotuloverotusta kevennetään yhteensä 130 milj. eurolla (vaikutus kaikille veronsaajille yhteensä). Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien kilometrikorvausten verovapautta laajennetaan. Solidaarisuusveron alarajan alentamista jatketaan. Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin.

Valmisteverotusta kiristetään ansiotuloverotuksen keventämisestä seuraavien verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Alkoholiveroa korotetaan 30 milj. eurolla ja virvoitusjuomaveroa 25 milj. eurolla. Lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että polttoaineen hiilidioksidiveron laskentaperusteissa otetaan huomioon polttoaineenkeskimääräiset elinkaaripäästöt. Lisäksi turpeen veroa nostetaan sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella. Muutosten myötä turpeesta ja muista lämmityspolttoaineista kertyvät verotulot nousevat bruttomääräisesti 38 milj. eurolla. Väylämaksun puolituksen voimassaoloa sekä taksien autoverotuen pienentämistä jatketaan. Ajoneuvoveroa alennetaan 50 milj. eurolla v. 2020 alun jälkeen alkavilta veropäiviltä, mikä vähentää veron kertymää jo v. 2019. Rautatiemarkkinadirektiivin vuoksi rataverosta luovutaan, mikä pienentää verotuloja 18 milj. eurolla.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2019 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2019 (milj. euroa)

 Vaikutus
vuonna 2019
Vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatulovero  
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus-214-233
— työtulovähennyksen korottaminen-18-20
— valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen-20-22
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen1617
— työasuntovähennyksen enimmäismäärän korotus-1-1
— ns. solidaarisuusveron alarajan alentamisen jatkaminen2527
— Valmis-hanke, veronkannon ajoitukseen liittyvä kertaluontoinen ajoitustekijä74-
Yhteisövero  
— korkovähennysoikeuden rajoituksen kiristys 410
Valmisteverot  
— tupakkaveron korotus1)1768
—- alkoholiveron korotus2830
— virvoitusjuomaveron korotus2325
— väylämaksun puolitus-42-42
— lämmityspolttoaineiden verotuksen muutokset, ml. turpeen veron korotus3538
Autovero  
— autoveron alennus2)-65-65
Ajoneuvovero  
— ajoneuvoveron alennus v. 2020-15-50
Ratavero  
— rataveron poistaminen-18-18
Yhteensä-171-236
— josta verotuottoa lisäävät222215
— josta verotuottoa vähentävät-393-451

1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2019 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2018. Vuoden 2019 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2019 on 17 milj. euroa.

2) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

 2017
tilinpäätös
2018
TA + I LTA
2019
esitys
    
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot14 26614 49815 171
Liikevaihtoon perustuvat verot18 49619 00519 786
Valmisteverot7 0487 3787 515
Muut verot ja veronluonteiset tulot3 2973 3043 344
Yhteensä43 10744 18545 816

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,1 prosenttiyksiköllä vuoteen 2018 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

 201720182019
    
Sektoreittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä43,342,242,1
Valtio20,920,520,5
Kunnat10,29,79,9
Soturahastot12,212,011,7
    
Verolajeittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä43,342,242,1
Välittömät verot17,016,316,6
Tuotannon ja tuonnin verot14,113,913,8
Sosiaalivakuutusmaksut12,212,011,7
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty 184 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2019 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 28,5 mrd. euroa, josta 18,0 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2018 ja 2019. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2019 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen, taksien autoverotuen pieneneminen sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolituksen korvaaminen energiasisältöveron alennuksella. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen, valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten sekä työasuntovähennyksen korottaminen.

Verotuet 2018 ja 2019

 Tunnistetut
verotuet
2018,
kpl
Lasketut
verotuet
2018,
kpl
2018,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2019,
kpl
Lasketut
verotuet 2019,
kpl
2019,
milj. euroa
       
Henkilöverotus524018 437524018 992
Elinkeinoverotus28131 03628131 080
Maa- ja metsätalouden verotus207125207130
Varainsiirtoverotus1132 0951132 095
Kiinteistöverotus7565875673
Perintö- ja lahjaverotus15132401513240
Arvonlisäverotus20173 09720173 182
Valmisteverotus25232 16225232 141
Sosiaalivakuutusmaksut60ei voida laskea60ei voida laskea
Yhteensä18412127 85018412128 534

Osaston tuloarviot vuosina 2017—2019

  v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
  1000 €%
 
01.Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot14 266 31814 498 00015 171 000673 0005
01.Ansio- ja pääomatuloverot9 053 7479 511 0009 939 000428 0005
02.Yhteisövero4 237 9474 194 0004 428 000234 0006
03.Korkotulojen lähdevero65 54373 00084 00011 00015
04.Perintö- ja lahjavero909 082720 000720 0000
04.Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut18 495 70418 895 70019 785 900890 2005
01.Arvonlisävero17 547 14717 911 00018 796 000885 0005
02.Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero767 636813 000795 900-17 100-2
03.Apteekkivero180 921171 700194 00022 30013
08.Valmisteverot7 048 4227 378 0007 515 000137 0002
01.Tupakkavero953 8111 042 0001 126 00084 0008
04.Alkoholijuomavero1 337 3201 487 0001 520 00033 0002
05.Virvoitusjuomavero150 879151 000175 00024 00016
07.Energiaverot4 590 8424 683 0004 678 000-5 0000
08.Eräiden juomapakkausten valmistevero15 57015 00016 0001 0007
10.Muut verot3 160 5913 122 0003 228 000106 0003
03.Autovero977 138911 000959 00048 0005
05.Varainsiirtovero775 097786 000840 00054 0007
06.Arpajaisvero227 057235 000236 0001 0000
07.Ajoneuvovero1 169 1551 174 0001 182 0008 0001
08.Jätevero12 14316 00011 000-5 000-31
19.Muut veronluonteiset tulot136 424118 281116 165-2 116-2
(03.)Ratavero4 7714 870-4 870-100
04.Eräät viestinnän maksut42 04220 36921 7261 3577
05.Eräät liikenteen maksut27 83128 90025 985-2 915-10
06.Väylämaksut47 36647 40048 4001 0002
08.Öljyjätemaksu3 7684 0004 0000
09.Muut verotulot4 6116 0006 0000
10.Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 7573 7953 830351
11.Rahoitusvakausviraston hallintomaksut2 2782 9473 9531 00634
12.Säteilytoimintavero2 2712 2710
Yhteensä43 107 45944 011 98145 816 0651 804 0844