Talousarvioesitys 2019
Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla.
- — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat
- — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
- — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen
Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat
Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden asema työmarkkinoilla vaihtelee riippuen siitä, tehdäänkö työtä ammatinharjoittajina, työntekijöinä, yrittäjinä tai itsensä työllistäjinä. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Taiteilija-apurahojen määrä ja koko on pysynyt pitkään entisellä tasolla tai heikentynyt ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu. Tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan taiteilijan toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla.
Luovan alan yritysten tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduiksi julkisen toiminnan rahoitus- ja tukijärjestelmissä. Luovan osaamisen laajempi hyödyntäminen lisäisi osaltaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden toimeentulomahdollisuuksia.
Globalisaatio lisää kilpailua mutta myös uudenlaisia mahdollisuuksia taide- ja kulttuurituotteiden markkinoilla. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat suomalaisten toimijoiden edellytyksiä pärjätä globaaleilla markkinoilla.
- — Taiteellisen ja luovan työn edellytykset parantuvat toteuttamalla taiteilijan toimeentuloa ja työmarkkina-asemaa parantavia toimenpiteitä.
Mittari: Päätetään taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen suuntaviivat, keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet v. 2018 valmistuvien työryhmäehdotusten pohjalta.
- — Kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytykset parantuvat toimeenpanemalla hallituksen päätöstä luovien alojen vahvistamisesta.
Mittari: Toteutetut toimenpiteet, tuettujen hankkeiden ja demojen lukumäärä.
Tavoitteeseen liittyvät tunnusluvut | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
Taiteilijat | ||||
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä | 305/2 559 | 271/2 268 | 300/2 500 | 300/2 500 |
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % | 51/59 |
52/57 | 52/57 | 52/57 |
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % | 46/51 |
46/48 | 46/48 | 46/48 |
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 071 | 1 076 | 1 070 | 1 070 |
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 11,71 | 11,80 | 11,50 | 11,50 |
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat | 8 412 | - | 8 300 | 8 300 |
Kulttuurin toimiala | ||||
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) | 126 300 | - | 126 000 | 126 000 |
— kulttuurialan yritysten toimipaikat | 21 282 | - | 21 000 | 21 000 |
— kulttuurialan yritysten henkilöstö | 55 213 | - | 55 000 | 55 000 |
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 13,7 | - | 13,9 | 14,0 |
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 2,5 | 2,6 | 2,7 | 2,8 |
Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää yhteiskunnan monimuotoistuessa ja alueiden erilaistuessa. Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja levittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä uusia malleja erityisesti vähän kulttuuripalveluja käyttävien tavoittamiseksi. Myös digitaalisia palveluja sekä digitaalisuuden hyödyntämistä kulttuurialan toimijoiden yleisötyössä on tarpeen kehittää.
Kuntien välillä on eroja kulttuuripalveluissa ja taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonnassa. Uudistettaessa kuntien kulttuuritoimintaa koskevaa lakia tarkoituksena on vahvistaa kulttuurin asemaa kuntien toiminnassa ja palveluissa. Yleisten kirjastojen toimintoja ja palveluja kehitetään vuonna 2017 voimaan astuneen yleisiä kirjastoja koskevan lain pohjalta. Alueellisesti kattavaa ja monimuotoista taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaa edistetään vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman mukaisesti.
- — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö pysyy vähintään vakiintuneella tasolla.
Tavoitteeseen liittyvät mittarit | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
Kansalliset taidelaitokset | ||||
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitysten määrä | 643 | 587 | 662 | 647 |
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin maksavat kävijät, 1 000 henk. | 229 | 229 | 230 | 230 |
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin yleisökontaktit, 1 000 henk. | 317 | 297 | 320 | 320 |
— Suomen Kansallisteatterin esitysten määrä | 1 203 | 1 274 | 1 200 | 1 220 |
— Suomen Kansallisteatterin maksavat kävijät, 1 000 henk. | 167 | 197 | 170 | 175 |
— Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. | 175 | 213 | 190 | 195 |
— Kansallisgallerian kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä | 20 | 17 | 20 | 19 |
— Kansallisgallerian maksavat kävijät, 1 000 henk. | 773 | 794 | 720 | 760 |
— Kansallisgallerian yleisökontaktit, 1 000 henk. | 2 422 | 2 754 | 2 800 | 2 900 |
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot | ||||
— teattereiden esitysten määrä | 12 409 | 12 600 | 12 600 | 12 600 |
— teattereiden kävijät, 1 000 henk. | 2 113 | 2 230 | 2 230 | 2 200 |
— orkestereiden konserttien määrä | 2 579 | 2 492 | 2 450 | 2 450 |
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. | 906 | 940 | 930 | 930 |
— museoiden kävijät (VOS-museot ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. | 6 655 | 6 700 | 6 800 | 6 800 |
Elokuva | ||||
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 34 | 40 | 30 | 40 |
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 2 475 | 2 398 | 2 200 | 2 000 |
Yleiset kirjastot | ||||
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 720 | 719 | 717 | 715 |
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 87 417 | 85 215 | 88 000 | 88 000 |
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 49 048 | 50 076 | 50 000 | 50 000 |
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 41 980 | 36 978 | 42 100 | 43 000 |
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. | 952 | 963 | 965 | 970 |
- — Koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen vakiintuu kunnissa ja varhaiskasvatusikäisten lasten taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistuu kärkihankkeen tulosten pohjalta.
Mittari: Valmistellaan esitys siitä, miten koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen saataisiin koskemaan kaikkia peruskoululaisia ja miten varhaiskasvatus voisi nykyistä enemmän tukea lasten kulttuurikompetenssin vahvistamista kärkihankekauden päättymisen jälkeen.
- — Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuripalvelutoiminta vakiintuu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Mittari: Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen asiantuntijatyöryhmän esittämien jatkotoimenpiteiden toteutuminen.
Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen
Puolet toimialan valtion rahoituksesta rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroin, minkä vuoksi on tärkeää turvata nykyisten tuotto-osuuksien mukaiset osuudet kulttuurin toimialan edunsaajille myös jatkossa.
Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Teattereita, orkestereita ja museoita koskevasta valtionosuusjärjestelmästä valmistui työryhmän muutosesitys vuonna 2018 em. lähtökohta huomioiden. Uudistusesitys koskee myös vapaita ryhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuspolitiikkaa kehitetään edelleen aiempaa strategisemmiksi.
Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolaki on vuodelta 1963, ja se edellyttää ajantasaistamista. Uudistus on moniulotteinen, ja siinä on otettava huomioon mm. erilaisten ja eri aikakausia edustavien arkeologisten kulttuuriperintökohteiden suojelutarve, ihmisten perusoikeudet, maankäytön tarpeet ja prosessit sekä ympäristölainsäädännön periaatteet. Kulttuuriperinnön hyödyntämisen mahdollistaminen digitaalisessa muodossa edellyttää, että kulttuuriaineistojen digitointia jatketaan edelleen ja aineistot saatetaan laajasti käytettäviksi sekä niiden pitkäaikaissäilytys turvataan.
- — Museoiden rahoitusjärjestelmä uudistuu vuonna 2018 valmistuneen työryhmäesityksen pohjalta. Uudistus sisältää museolain kokonaisuudistamisen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamisen. Myös Taiteen edistämiskeskuksen esittävän taiteen valtionavustusjärjestelmää uudistetaan.
Mittari: Hallituksen esitys annetaan vuonna 2018 ja uudistus tulee voimaan vuonna 2020.
- — Käynnistetään muinaismuistolain kokonaisuudistus.
Mittari: Esitys valmistuu vuonna 2021.
- — Kulttuuriperintöalan organisaatiot kartuttavat aineistojaan ja lisäävät niiden käyttöä toimien vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen ja yksilöiden kanssa. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalinen saatavuus, käyttö ja pitkäaikaissäilytys lisääntyvät.
Mittari: Digitaalisen kulttuuriperinnön Finna-palvelun karttuminen ja käyttö.
Finna -palvelu | 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
---|---|---|---|---|---|
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä | 106 | 207 | 230 | 340 | 310 |
Haettavissa oleva aineistomäärä | 10,2 milj. | 12,2 milj. | 13,6 milj. | 16 milj. | 17 milj. |
Verkossa saatavilla olevat aineistot | 1,2 milj. | 1,6 milj. | 1,9 milj. | 2,5 milj. | 2,5 milj. |
Verkkokäynnit | 2,7 milj. | 7,4 milj. | 23,6 milj. | 15 milj. | 40 milj |
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 115 000 euroa.
Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus edistää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uusiutumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Viraston tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään.
Taiteen edistämistä varten viraston yhteydessä toimii vertaisarviointia tekeviä luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat sekä niiden yhteydessä toimivat jaostot, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Apurahojen jaossa laadullisten kriteerien lisäksi kiinnitetään huomiota hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueelliseen jakaumaan sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asemaan apurahan hakijoina ja saajina.
Viraston yhteydessä toimivan taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat tavoitteet:
- — Edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä
- — Lisätään lasten ja nuorten osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin
- — Lisätään taiteen ja kulttuurin moninaisuuden painoarvoa.
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
|
Valtionavustus- ja apurahahakemukset | 13 500 | 14 000 | 14 600 | 14 500 |
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset | 3 595 | 3 369 | 2 800 | 3 500 |
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) | 17 | 15 | 15 | 15 |
Tukimuotojen lukumäärä | 20 | 24 | 20 | 23 |
Lausunnot valtionavustushakemuksista | 350 | 0 | 100 | 0 |
Toimielinten lukumäärä | 37 | 24 | 24 | 24 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
---|---|---|---|---|
Henkilötyövuodet | 83 | 87 | 92 | 90 |
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,48 | 3,52 | 3,55 | Asetetaan vuonna 2018 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 4 326 | 3 976 | 4 125 |
Bruttotulot | 129 | 10 | 10 |
Nettomenot | 4 197 | 3 966 | 4 115 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 821 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 676 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos viraston lisääntyneiden tehtävien perusteella (1 htv) | 65 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 15 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -9 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -5 |
Palkkausten tarkistukset | 98 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -21 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -10 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -9 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 27 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 2 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -3 |
Yhteensä | 149 |
2019 talousarvio | 4 115 000 |
2018 I lisätalousarvio | 29 000 |
2018 talousarvio | 3 966 000 |
2017 tilinpäätös | 4 052 000 |
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 109 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä kohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.
Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:
Tavoitteena on Suomenlinnan maailmanperintökohteen esimerkillinen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalue säilyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Rakenteet ja rakennukset säilyvät edustavina, suunnittelun ja rakentamisen taso on hyvä ja asukkaiden sekä kävijöiden tyytyväisyys pysyy korkealla tasolla.
Vahvistetaan Suomenlinnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tehostetaan hoitokunnan vuokratilojen kunnossapitoa. Maailmanperintökohteen rakennuksia ja ympäristöä hoidetaan kestävästi.
Tavoitteena on Suomenlinnan kunnostusohjelman (2019—2022) mukaisesti vajaakäytössä olevien tai korjauksen takia tyhjillään olevien huoneistojen käyttökuntoon saattaminen. Tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan tulosopimuksen ja Suomenlinnan hoitokunnan johtokunnan tekemien linjausten mukaisesti siten, että vuokrien jälkeenjääneisyys suhteessa yleiseen vuokratasoon kurotaan asteittain umpeen. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat tulevat osaltaan kattamaan kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistökustannusten nousun aiheuttamat kustannukset.
Maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä noudatetaan Unescon edellyttämän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimia.
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa) | 40 | 40 | 50 | 50 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % | 95 | 94 | 97 | 95 |
Vuokratuotot, kasvu % | 0,8 | -1,0 | asuinhuoneistojen vuokria korotetaan enintään 15 | asetetaan vuonna 2018 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Henkilötyövuodet | 76,1 | 76,8 | 79 | 79 |
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) | 3,5 | 3,7 | 3,7 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 8 219 | 8 762 | 8 594 |
Bruttotulot | 6 418 | 6 485 | 6 485 |
Nettomenot | 1 801 | 2 277 | 2 109 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 61 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 381 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 6 353 | 6 450 | 6 450 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 462 | 6 650 | 6 650 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -109 | -200 | -200 |
Kustannusvastaavuus, % | 98 | 97 | 97 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poistuminen | -200 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 3 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -3 |
Palkkausten tarkistukset | 42 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -10 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -4 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 13 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -2 |
Yhteensä | -168 |
2019 talousarvio | 2 109 000 |
2018 I lisätalousarvio | 13 000 |
2018 talousarvio | 2 277 000 |
2017 tilinpäätös | 2 121 000 |
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 999 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluu Kansallismuseo, joka vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestää kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:
Tavoitteena on huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön ja -ympäristön kehittämiseksi ja suojelemiseksi sekä osallistumalla aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.
Tavoitteena on myös kehittää palveluita asiakaslähtöisesti eri väestöryhmien ja tutkimuksen tarpeisiin sekä lisätä toiminnan avoimuutta ja vuorovaikutusta. Kulttuuriperinnön fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta parannetaan ja arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden sekä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä kehitetään.
Toiminnassa toteutetaan kulttuuriympäristöstrategian, maailmanperintöstrategian ja museopoliittisen ohjelman linjauksia.
Kulttuuriympäristötyössä painotetaan valtakunnallisia ja maakunnallisia tehtäviä, ennakoivaa ja vuorovaikutteista toimintaa ja ohjelmallista suojelupolitiikkaa. Vahvistetaan toimintaa kansainvälisten sopimusten toimeenpanossa ja osallistumisessa eurooppalaiseen, pohjoismaiseen ja Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyöhön.
Kansallismuseon uudistaminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen jatkuu vuoden 2019 aikana.
Museoviraston aineistoja ja prosesseja muutetaan digitaaliseen muotoon tavoitteena helpottaa ja lisätä palvelujen käyttöä.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
Verkkopalveluiden käyttöaika, tuntia | 72 580 | 83 316 | 73 000 | 85 000 |
Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä | 140 272 | 156 633 | 145 000 | 165 000 |
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä | 613 533 | 681 209 | 625 000 | 685 000 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa | 2,12 | 2,04 | 2,12 | 2,12 |
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa | 3,86 | 3,48 | 3,86 | 3,86 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,63 | 3,69 | 3,6 | 3,6 |
Henkilötyövuodet | 254 | 242 | 250 | 250 |
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 28 910 | 22 616 | 23 299 |
Bruttotulot | 4 283 | 3 300 | 3 300 |
Nettomenot | 24 627 | 19 316 | 19 999 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 341 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 807 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansallismuseon perusnäyttely | -200 |
Kokoelmien siirto kokoelmakeskukseen | 500 |
Seurasaaren huolto- ja toimistorakennusten vuokravaikutus | 200 |
Tasomuutos uusia tehtäviä varten | 100 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 19 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -15 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -8 |
Palkkausten tarkistukset | 449 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -4 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -87 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -100 |
Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -305 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -38 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 138 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 48 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -14 |
Yhteensä | 683 |
2019 talousarvio | 19 999 000 |
2018 I lisätalousarvio | 636 000 |
2018 talousarvio | 19 316 000 |
2017 tilinpäätös | 23 093 000 |
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 199 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, esim. äänikirjoina ja pistekirjoina yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celian toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.
Celia tuottaa uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimekkeitä noin 1 300. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja tuotantopolitiikan mukaisesti.
Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa.
Asiantuntija- ja konsulttitoiminnan painopisteenä on yhteistyön vakiinnuttaminen yleisten kirjastojen ja oppilaitosten kanssa sekä saavutettavan julkaisemisen edistäminen.
- — Uusia asiakkaita tuodaan palveluiden piiriin Celian, yleisten kirjastojen ja oppilaitosten yhteistyömallin käyttöönotolla pyrkien laajentamaan erityisesti lasten ja nuorten ja verkkopalveluja käyttävien osuutta asiakaskunnassa.
- — Saavutettavan julkaisemisen edistämistoimenpiteiden tuloksena saavutettavassa muodossa olevien julkaisujen saatavuus lukemisesteisten käyttöön kasvaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Lukemisesteisten henkilöiden kirjallinen tieto- ja kulttuurivaranto lisääntyy | ||||
— Celian kirjatuotanto, uusien nimekkeiden määrä | 1 518 | 1 390 | 1 300 | 1 300 |
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm | 26 | 34 | 25 | 34 |
Kirjastopalvelujen saatavuutta lukemisesteisille henkilöille lisätään | ||||
---|---|---|---|---|
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: kunnat/toimipisteet | 200/374 | 220/441 | 280/500 | 280/500 |
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: korkeakoulukirjastot | 24 | 30 | 38 | 38 |
— Celian palveluita säännöllisesti käyttävät lapset ja nuoret | 1 778 | 1 747 | 2 370 | 2 700 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
— Asiakkaita palveluiden piirissä | 35 300 | 39 000 | 42 700 | 46 700 |
— Oppikirjatoimitusten määrä | 14 500 | 13 885 | 15 000 | 16 000 |
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy | ||||
— Sähköisiä palveluja käyttävien määrä | 11 586 | 13 895 | 14 000 | 16 000 |
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % | 39 | 48 | 45 | 50 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
— Henkilötyövuodet | 52 | 42,6 | 44 | 43 |
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,21 | 3,12 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 5 153 | 4 976 | 5 309 |
Bruttotulot | 203 | 110 | 110 |
Nettomenot | 4 950 | 4 866 | 5 199 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 107 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 094 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Cd-jakeluun tarvittavien polttorobottien hankinta | 175 |
Näkövammaisten verkkojakelun uudistaminen | 130 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 5 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -3 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -1 |
Palkkausten tarkistukset | 76 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -25 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -40 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -8 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 26 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 3 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -4 |
Yhteensä | 333 |
2019 talousarvio | 5 199 000 |
2018 I lisätalousarvio | 23 000 |
2018 talousarvio | 4 866 000 |
2017 tilinpäätös | 4 937 000 |
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 670 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kaluste- ja laitehankintoihin
2) avustusten maksamiseen
3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.
KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa KAVI:lle seuraavat tavoitteet:
- — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja kokoelmia yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta
- — Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen yleisöpohjaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille mm. siirtämällä pääkaupunkiseudun esitystoiminta Keskustakirjastoon
- — Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm | 132 094 | 136 183 | 134 700 | 142 500 |
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät | 51 033 | 53 674 | 50 000 | 53 000 |
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) | 451 | 501 | 551 | 601 |
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat | 10 | 10 | 10 | 10 |
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä | 43 | 42 | 50 | 40 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva | 24,8 | 24,4 | 23,6 | 23,6 |
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua | 3 285 | 2 937 | 3 084 | 2 450 |
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) | 171 | 105 | 108 | 108 |
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) | 193 | 245 | 150 | 200 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
— Henkilötyövuodet | 85 | 84 | 82 | 78 |
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,25 | 3,28 | 305 | 3,5 |
1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.
2) Tilauksesta luokitellut
3) Uudelleenluokitellut
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 7 388 | 6 719 | 7 470 |
Bruttotulot | 1 071 | 750 | 800 |
Nettomenot | 6 316 | 5 969 | 6 670 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 078 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 841 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Digitaalisten asiakaspalveluiden kehittäminen ja viraston toimintaedellytysten turvaaminen | 430 |
Elokuvateatteritoiminnan siirto (siirto momentilta 29.80.31) | 180 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 7 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -3 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -1 |
Palkkausten tarkistukset | 140 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -32 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -50 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -13 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 40 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 9 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -5 |
Yhteensä | 701 |
2019 talousarvio | 6 670 000 |
2018 I lisätalousarvio | 42 000 |
2018 talousarvio | 5 969 000 |
2017 tilinpäätös | 6 080 000 |
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 225 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2018 on 1 343,98 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2019 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2584).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eläkkeiden indeksitarkistus | 265 |
Yhteensä | 265 |
2019 talousarvio | 19 225 000 |
2018 talousarvio | 18 960 000 |
2017 tilinpäätös | 17 971 049 |
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 804 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vuokramenojen indeksikorotus | 118 |
Yhteensä | 118 |
2019 talousarvio | 15 804 000 |
2018 talousarvio | 15 686 000 |
2017 tilinpäätös | 15 400 000 |
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin | 2 580 000 |
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen | 900 000 |
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan | 220 000 |
Yhteensä | 3 700 000 |
Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.
Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.
Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta | 281 | 288 | 283 | 281 |
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta | 47 | 43 | 48 | 47 |
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia | 1 542 | 1 647 | 1 550 | 1 560 |
Fyysiset käynnit, kpl/asukas | 9,0 | 9,1 | 9,0 | 9,0 |
Verkkokäynnit, kpl/asukas | 7,7 | 6,7 | 8,0 | 8,2 |
Lainaukset, kpl/asukas | 16 | 15,6 | 16,2 | 16,2 |
Toimintakustannukset, euroa/asukas | 58 | 57 | 58 | 58 |
2019 talousarvio | 3 700 000 |
2018 talousarvio | 3 700 000 |
2017 tilinpäätös | 3 700 000 |
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 46 482 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.
Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 52 225 euroa, orkestereilla 49 184 euroa ja museoilla 67 543 euroa henkilötyövuotta kohden.
Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 58 695 000 euroa momentilla 29.80.52.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtionosuudet budjettivaroista (mom. 29.80.31) |
Valtionosuudet rahapelitoiminnan voittovaroista (mom. 29.80.52) |
Yhteensä | |
Teattereiden valtionosuus | 25 162 000 | 26 069 000 | 51 231 000 |
Orkestereiden valtionosuus | 8 579 000 | 10 137 000 | 18 716 000 |
Museoiden valtionosuus | 12 741 000 | 22 489 000 | 35 230 000 |
Yhteensä | 46 482 000 | 58 695 000 | 105 177 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) | -750 |
Elokuvateatteritoiminnan siirto (siirto momentille 29.80.06) | -180 |
Kertamenon poistuminen | -1 950 |
Kustannustason tarkistus (museot) | 1 574 |
Kustannustason tarkistus (orkesterit) | -138 |
Kustannustason tarkistus (teatterit) | -1 356 |
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (siirto momentilta 29.80.53, LTA 2018) | 717 |
Yhteensä | -2 083 |
2019 talousarvio | 46 482 000 |
2018 I lisätalousarvio | 717 000 |
2018 talousarvio | 48 565 000 |
2017 tilinpäätös | 48 387 827 |
(35.) Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2018 talousarvio | 8 000 000 |
2017 tilinpäätös | 8 000 000 |
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.
2019 talousarvio | 252 000 |
2018 talousarvio | 252 000 |
2017 tilinpäätös | — |
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 24 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 9 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yksityisen kopioinnin väheneminen | -2 000 |
Yhteensä | -2 000 |
2019 talousarvio | 24 648 000 |
2018 talousarvio | 26 648 000 |
2017 tilinpäätös | 26 648 000 |
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 915 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rauhantyön järjestöjen ja Ihmisoikeusliiton avustusten maksamiseen
2) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen liittyvien menojen ja avustusten maksamiseen
3) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toimintaan | 300 000 |
Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan | 175 000 |
Kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen | 150 000 |
Bulevardin teatteriyhdistys ry:n toimintaan | 290 000 |
Yhteensä | 915 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ihmisoikeusliiton toiminnan turvaaminen | 75 |
Kertamenon poistuminen | -240 |
Svenska Teaternin peruskorjauksen rahoituksen päättyminen | -4 200 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -2 600 |
Yhteensä | -6 965 |
2019 talousarvio | 915 000 |
2018 I lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 7 880 000 |
2017 tilinpäätös | 8 293 000 |
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 14 853 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) | 11 297 000 |
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset | 3 100 000 |
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) | 456 000 |
Yhteensä | 14 853 000 |
Taiteilija-apurahan suuruus ajalla 1.1.2019—31.3.2019 on 1 709,37 euroa/kk ja ajalla 1.4.2019—31.12.2019 on 1 733,37 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Palkkausten tarkistukset | 238 |
Yhteensä | 238 |
2019 talousarvio | 14 853 000 |
2018 talousarvio | 14 615 000 |
2017 tilinpäätös | 14 058 620 |
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 246 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen
7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 845 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen
13) vähälevikkisen laatukirjallisuuden hankintoihin ja vähälevikkisten kulttuurilehtien tilauksiin yleisille kirjastoille.
Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
1) Luova työ ja tuotanto | 103 208 500 |
Elokuva | 20 700 000 |
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus) | 49 884 000 |
Kirjallisuus | 882 500 |
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu | 5 492 000 |
Kulttuurin tuotanto ja levitys | 26 250 000 |
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin | 31 173 500 |
Kirjastot ja tiedon saatavuus | 7 269 000 |
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta | 23 904 500 |
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus | 111 878 000 |
Museot ja kulttuuriperintö | 33 897 000 |
Kulttuuritilat | 6 580 000 |
Kansalliset kulttuurilaitokset | 63 627 000 |
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen | 7 774 000 |
Yhteensä | 246 260 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista | 750 |
Musiikkitalon urkuhankinta rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista | 500 |
Palautuneet käyttämättömät veikkausvoittovarat | 4 364 |
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (LTA 2018) | 717 |
Valtionosuuksien siirto budjettivaroista maksettavaksi (LTA 2018) | -717 |
Tasomuutos | 2 352 |
Yhteensä | 7 966 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2019 talousarvio | 246 260 000 |
2018 I lisätalousarvio | 600 000 |
2018 talousarvio | 238 294 000 |
2017 tilinpäätös | 233 369 046 |
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 26 867 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (siirto momentille 29.80.31, LTA 2018) | -717 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 203 |
Yhteensä | -514 |
2019 talousarvio | 26 867 000 |
2018 I lisätalousarvio | -717 000 |
2018 talousarvio | 27 381 000 |
2017 tilinpäätös | 26 847 335 |
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallinen digitaalinen kulttuuriperintö -kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
2019 talousarvio | 1 950 000 |
2018 talousarvio | 1 950 000 |
2017 tilinpäätös | 1 950 000 |
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 739 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
2019 talousarvio | 739 000 |
2018 talousarvio | 739 000 |
2017 tilinpäätös | 739 000 |
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Museovirasto | 799 000 |
2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 100 000 |
Yhteensä | 3 899 000 |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2019 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poistuminen | -789 |
Suomenlinnan asuinrakennusten peruskorjauskustannukset | 1 000 |
Yhteensä | 211 |
2019 talousarvio | 3 899 000 |
2018 talousarvio | 3 688 000 |
2017 tilinpäätös | 5 159 000 |
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
2019 talousarvio | 50 000 |
2018 talousarvio | 50 000 |
2017 tilinpäätös | — |
(96.) Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2018 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
2018 talousarvio | 6 000 000 |