Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              88. Senaatti-kiinteistöt
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.

Rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kirjanpidon siirto Palkeisiin -projektin vaikutukset on huomioitu kustannuksissa, mutta vaikutusta toiminnalliseen tehokkuuteen ei ole huomioitu. Kustannuksiin sisältyy myös Tilha- ja Valtiolle.fi-järjestelmien omistajuuden siirto Palkeisiin.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja se mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.

Valtorin Turvallisuusverkkoyksikkö (TUVE-yksikkö) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palvelujen käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palvelujen käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palvelujen laatuun ja toimivuuteen luottaen.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.

Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
  • — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
  • — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
  • — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
  • — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 622 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Velanhallinnan tulos > 0 > 0 > 0
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % 94 > 95 > 95
Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin, % 3,00 2,90 2,85
Toiminnallinen tehokkuus      
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 98 > 90 > 95
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 7,7 8,0 8,0
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 25 18 18
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % 39 40 75
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 277 268 254
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5) 3,6 3,7 3,8
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,6 8,0 8,0
Johtajuusindeksi (asteikko 1—5) 3,4 3,6 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 36 790 29 794 30 558
Bruttotulot 8 358 6 073 5 936
Nettomenot 28 432 23 721 24 622
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 049    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 454    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 5 957 5 559 5 734
— muut tuotot 1 820 33 33
Tuotot yhteensä 7 777 5 592 5 767
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 3 748 2 125 2 035
— osuus yhteiskustannuksista 4 198 3 533 3 729
Kustannukset yhteensä 7 946 5 658 5 764
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -169 -66 3
Kustannusvastaavuus, % 98 99 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Antolainojen vakuushallinnan kehittäminen (siirto momentilta 28.01.21) 500
Lainojen, johdannaisten ja leasing-sopimusten valtiontakausten tietojärjestelmämenot 636
Rintamaveteraanien kotiin vietävien palvelujen edellyttämät tietojärjestelmämuutokset ja lisäresurssit 500
TIA-vahingonkorvausjärjestelmän uusiminen -1 430
Tulorekisterin edellyttämät järjestelmämuutokset etuustulojen ilmoittamiseen 870
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -28
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -14
Palkkausten tarkistukset 403
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -4
Toimintamenojen tuottavuussäästö -118
Toimintamenosäästö (HO 2015) -325
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -121
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -41
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 120
Vuokramenojen indeksikorotus 8
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -17
Tasomuutos -38
Yhteensä 901

2019 talousarvio 24 622 000
2018 I lisätalousarvio 528 000
2018 talousarvio 23 721 000
2017 tilinpäätös 22 837 000

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2019 talousarvio 50 000
2018 talousarvio 50 000
2017 tilinpäätös 1 062 213

(06.) Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio 110 000
2017 tilinpäätös 1 000 000

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Ostolaskut, kpl 1 198 803 1 120 000 1 260 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl 691 404 630 000 695 000
Palkkalaskelmat, kpl 1 141 926 1 100 000 1 115 000
Asiakastyytyväisyys 3,5 3,9 3,8
Toiminnallinen tehokkuus      
Ostolaskut, kpl/htv 17 591 19 000 23 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv 48 870 31 000 64 000
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku 8 871 8 800 9 500
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2016=100) 118,39 120,13 120,45
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 607 593 602
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,6 9,5 9,4
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,22 3,5 3,35

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 50 635 51 530 54 000
Bruttotulot 49 601 49 530 52 000
Nettomenot 1 034 2 000 2 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 000    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 000    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 49 601 49 530 52 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 50 635 51 530 54 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 034 -2 000 -2 000
Kustannusvastaavuus, % 98 96 96

2019 talousarvio 2 000 000
2018 I lisätalousarvio 533 000
2018 talousarvio 2 000 000
2017 tilinpäätös 1 034 340

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

2017
toteutuma
2018
arvio
2019
esitys
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valtti (käyttäjiä) 7 583 17 000 27 000
Mobiilipalvelu (käyttäjiä) 6 064 15 000 20 000
TUVE-työasemien määrä (kpl) 31 264 32 000 35 000
Alasajetut konesalit (kpl) 22 35 40
Tyytyväisyys Valtorin toimintaan (1—5) 2,59 2,8 3,0
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 1 087 1 227 1 290
Sairauspoissaolot, pv/htv 7,4 7 7
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro 3,6 3,6 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 299 550 307 204 309 239
Bruttotulot 299 346 304 204 306 239
Nettomenot 204 3 000 3 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta -    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 796    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 299 346 304 204 306 239
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 299 550 307 204 309 239
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -204 -3 000 -3 000
Kustannusvastaavuus, % 100 99 99

2019 talousarvio 3 000 000
2018 I lisätalousarvio 436 000
2018 talousarvio 3 000 000
2017 tilinpäätös 3 000 000

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.

Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirtyvän erän leikkaus -3 000
Yhteensä -3 000

2019 talousarvio 7 000 000
2018 talousarvio 10 000 000
2017 tilinpäätös 10 000 000

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 240 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2019 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 55 milj. euroa vuodelle 2019.

Vuonna 2019 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 111,2 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2018 voiton tuloutuksena. Vuoden 2019 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 24,9 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 85 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 1,3 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisestakin markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-kiinteistöjen ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2019 (milj. euroa)

   
Perusparannukset ja -korjaukset 170
Uudisrakennusinvestoinnit 70
Yhteensä 240

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

  2017 toteutuma
liikelaitos
konserni 2018
ennakoitu
liikelaitos
konserni 2019
arvio
liikelaitos
konserni
             
Liikevaihto, milj. € 621 625 624 627 642 646
— Vuokraus 602 606 605 609 623 627
— Palvelut 18 18 19 19 19 19
Liiketoiminnan muut tuotot 101 101 48 48 33 33
Vuokraustoiminnan käyttökate, milj. € 326   295   294  
— % liikevaihdosta 52   47   46  
Poistot (sis. arvonalentumiset) 222   210   214  
Liikevoitto, milj. € 186 182 108 104 104 100
— % liikevaihdosta 30 29 17 17 16 16
Tilikauden tulos, milj. € 157 162 85 90 80 84
— % liikevaihdosta 25 26 14 14 12 13
Taseen loppusumma 4 509 4 553 4 489 4 533 4 469 4 513
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € 125   135   85  
Investoinnit, milj. € 238   250   240  
Investoinnit % liikevaihdosta 38   40   37  
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 4,3 4,2 2,6 2,5 2,5 2,4
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta 2,4   2,0   1,9  
Oman pääoman tuotto, % 5,4 5,5 2,9 3,0 2,8 2,9
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta in-house 2,1   1,5   1,5  
Omavaraisuusaste, % 65 65 65 64 65 64
Henkilöstömäärä 348 350 356 356 362 362

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

  2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 3,0 1,7 1,3
13.01.04 Korot valtion lainoista 9,1 6,4 5,4
13.05.01 Voiton tuloutus 125,0 135,0 85,0
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille 68,3 21,0 19,5
Yhteensä 205,4 164,1 111,2

2019 talousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös