Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              02. Tullin toimintamenot
              63. Takaisin maksetut verot
              97. Autoveron vientipalautus
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. Verotus ja tulliPDF-versio

Selvitysosa:Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Verohallinto vastaa tulorekisterin toiminnasta. Tulorekisteri mahdollistaa tulotietojen reaaliaikaisen välittämisen, vähentää tulotietojen raportointia ja tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin toimintaa. Tulorekisteri on yksi tärkeimmistä kansallisen palveluarkkitehtuurin toiminnoista ja kattaa lähes kaikki kansalaiset.

Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, kantaa tehokkaasti tullit ja muut maahantuonnin yhteydessä kerättävät verot, tarjoaa palvelujaan asiakaslähtöisesti ja suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Verotulojen tehokas kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti
  • — Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan ja verovajetta supistetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä
  • — Verotuksen ja tullitoimen asiointipalvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia
  • — Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa.

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 402 270 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Valtuus

Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa vuonna 2019 tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen valtuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Valtuudesta aiheutuu valtiolle menoja vuoteen 2020 saakka.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % 79 - 80
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 78 - 80
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, % 53 68 68
Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 57 57 60
Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 60 60 65
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet1) 5 038 5 062 4 973
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,6 9,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,62 3,62 3,62

1) Tullin verotustehtävien siirtoina Verohallintoon on huomioitu lisäyksinä vuoden 2017 alusta 205 htv auto- ja valmisteverotukseen ja vuoden 2018 alusta 3 htv maahantuonnin arvonlisäverotuksen rekisteröityjen arvonlisäverovelvollisten verotukseen. Lisäksi vuoden 2019 osalta on huomioitu 1 htv:n vähentyminen YTJ:n siirtyessä PRH:n vastuulle.

Verohallinto toteuttaa kokonaisarkkitehtuuriuudistusta, joka kattaa kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Uudistuksella turvataan verotuksen pidemmän aikavälin häiriötön toiminta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
       
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 6 638 6 464 13 102
Menot yhteensä 6 638 6 464 13 102

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 411 329 372 551 405 220
Bruttotulot 4 424 3 950 2 950
Nettomenot 406 905 368 601 402 270
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 129 070    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 127 985    

Määrärahan mitoituksessa on huomioitu:

1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen

2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2019

3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa

4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus

5) 1.1.2019 alkaen PRH:lle siirtyvät Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tehtävät.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 28.10.02 2 000
Tilannekuvatoiminnan käyttöönotto 160
Valmiste- ja autoverotuksen vienti Gentaxiin 5 300
Verotustehtävät (siirto momentille 28.10.02) -40
Viestinvälityspalvelun käyttö (siirto momentille 28.30.03) -55
Viestinvälityspalvelun käyttö (siirto momentilta 28.30.03) 100
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) (siirto momentille 32.40.03) -1 000
Eläkemaksurakenteen muutos 866
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -42
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -21
Palkkausten tarkistukset 9 633
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -87
Toimintamenojen tuottavuussäästö -2 069
Toimintamenosäästö (HO 2015) -3 964
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -1 193
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -871
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 2 567
Vuokramenojen indeksikorotus 175
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -287
Tasomuutos 22 497
Yhteensä 33 669

2019 talousarvio 402 270 000
2018 I lisätalousarvio 2 892 000
2018 talousarvio 368 601 000
2017 tilinpäätös 405 820 000

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 167 058 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä (asteikko 1—5) 3,7 4,0 4,0
Oikaistujen päätösten osuus tuontiverotuksessa (%) 1,3 2,2 2,2
Tullirikosten selvittämistaso (%) 88 89 89
Takaisin saatu rikoshyöty (milj. euroa) 28 18 18
Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 21 23 23
Verojäämä (%)1) 0,09 2,0 2,0
Henkilöstövoimavarat      
Henkilötyövuodet (peruslaskelman mukaiset)2) 1 890 1 850 1 850
Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,8 11 10
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,37 3,43 3,43

1) Maahantuonnin arvonlisäverotuksessa rekisteröityjen arvonlisäverovelvollisten verotus siirtyi Tullista Verohallintoon 1.1.2018. Tulli kantaa edelleen tullit ja ALV-rekisteröimättömien toimijoiden arvonlisäverot. Verojäämien odotetaan kasvavan, sillä epäsäännönmukaisten toimijoiden osuus Tullin tuontiverojen kannosta kasvaa suurten toimijoiden siirtyessä Verohallinnon asiakkaiksi.

2) Vuoden 2017 alusta vähennetty 205 htv henkilöä siirtona Tullista Verohallintoon johtuen auto- ja valmisteverotuksen siirtämisestä Verohallinnon hoidettavaksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 156 228 167 021 169 101
Bruttotulot1) 2 430 2 503 2 043
Nettomenot 153 798 164 518 167 058
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 240    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 279    

1) Momentille yhdistettiin vuoden 2018 alusta momentti 12.28.10 Tullin tulot, jonne kirjattiin maksullisen toiminnan tulot. Osa julkisoikeudellisista suoritteista (tietyt ennakkoratkaisut, tietyt rekisteröintiä koskevat päätökset ja pienille tuontierille asetetut valvonta- ja tutkimusmaksut) myydään kohtuusyistä omakustannushintaa alhaisemmalla hinnalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Norjan rajan vastaisten toimipaikkojen perusparannus (v. 2018 rahoitus) -511
Norjan rajan vastaisten toimipaikkojen perusparannus (v. 2019 rahoitus) 565
Postilinjaston tullivalvonnan automatisointi -1 500
Rajajoosepin rajanylityspaikan perusparannus 587
Siirto momentille 28.10.01 -2 000
Tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -13 850
Tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 13 590
Tulliselvitystehtävien ja yhteiskunnan suojaamistehtävien turvaaminen -1 000
Verotustehtävät (siirto momentilta 28.10.01) 40
Viidennen rahanpesudirektiivin mukainen pankki- ja maksutilien rekisteri 3 940
Eläkemaksurakenteen muutos 643
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -27
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -13
Palkkausten tarkistukset 3 603
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -34
Toimintamenojen tuottavuussäästö -774
Toimintamenosäästö (HO 2015) -917
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -560
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -339
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 1 183
Vuokramenojen indeksikorotus 93
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -116
Tasomuutos -63
Yhteensä 2 540

2019 talousarvio 167 058 000
2018 I lisätalousarvio 1 088 000
2018 talousarvio 164 518 000
2017 tilinpäätös 159 837 000

03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 980 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2018
tavoite
2019
tavoite
     
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen    
Henkilötyövuodet 16 48
Sairauspoissaolot, pv/htv - 8,0
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro - 3,62

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisen tulorekisterin toimintamenot 10 253
Yhteensä 10 253

2019 talousarvio 11 980 000
2018 talousarvio 1 727 000

63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Arvioon vaikuttaa valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemä arvonlisäveroa koskeva huojennuspäätös.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio -1 300
Yhteensä -1 300

2019 talousarvio 14 600 000
2018 talousarvio 15 900 000
2017 tilinpäätös 10 660 949

95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 22 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005)

3) autoverolain (1482/1994) 65 §

4) valmisteverotuslain (182/2010) 49 §:n 1 momentti

5) tullilain 39 §:n 2 momentti (1258/2009)

6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994)

7) verotililain 31 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio -7 700
Yhteensä -7 700

2019 talousarvio 15 000 000
2018 talousarvio 22 700 000
2017 tilinpäätös 8 950 900

97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).

Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen.


2019 talousarvio 6 000 000
2018 talousarvio 6 000 000
2017 tilinpäätös 4 705 447