Talousarvioesitys 2019
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Selvitysosa:
Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu sodan ajan suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä sodan ja rauhan ajan vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).
Puolustusvoimille asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen mahdollistava sotilasstrateginen tilannekuva
- — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset
- — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
- — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä
- — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia
- — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Nämä tehtävät konkretisoituvat rauhan aikana mm. seuraavina Puolustusvoimien tuotoksina:
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu
- — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.
| Tuotokset | 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 arvio |
| Koulutetut varusmiehet (lkm) | 20 323 | 20 400 | 20 400 |
| Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet (lkm) | 37 | 35 | 35 |
| Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 18 135 | 18 000 | 18 000 |
| Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
7,9 | 6,4 | 6,4 |
| HN-lentotunnit (lkm) | 8 797 | 9 000 | 8 800 |
| NH90-lentotunnit (lkm) | 1 679 | 1 750 | 1 650 |
| Alusvuorokaudet (lkm) | 1 204 | 1 300 | 1 300 |
| Laadunhallinta | 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 arvio |
| Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
| Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,2 | 4,0 | 4,0 |
| Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimien toimintatapoja kehitetään tähän liittyen mm. seuraavilla osa-alueilla:
- — puolustusmateriaalin hankintaprosessin suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tehostaminen
- — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa
- — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen sisältäen hallinnonalan toimintojen automatisoinnin ja sähköistämisen sekä automatisaation ja robotiikan hyödyntämisen sotilaallisessa maanpuolustuksessa.
| Toiminnallinen tehokkuus | 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 arvio |
| Taloudellisuus | |||
| Varusmiespäivän hinta (euroa) | 46 | 47 | 47 |
| Reserviläispäivän hinta (euroa) | 162 | 174 | 175 |
| Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 57 271 | 57 047 | 58 439 |
| Tuottavuus | |||
| Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 85 | 85 | 85 |
| Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 12 | 12 | 12 |
| Kannattavuus | |||
| Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 104 | 105 | 105 |
Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä.
- — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset
- — Henkilöstömäärä 12 000 on vähimmäismäärä nykyisten tehtävien toteuttamiselle
- — Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon täyttöasteen on oltava mahdollisimman korkea.
- — Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta kasvatetaan siten, että kokonaisvahvuus on 280 000
- — Naisten asepalveluksen kehittämistä jatketaan
- — Naisten hakeutumista kriisinhallintatehtäviin edistetään
- — Kutsuntoja parannetaan kehittämällä digitaalisia informaatiopalveluita
- — Varusmiespalveluksessa hyödynnetään yhä enemmän asevelvollisten erityisosaamista
- — Varusmiespalveluksessa hyödynnetään verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä entistä enemmän
- — Reserviläisten osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa
- — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella.
- — Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asemaa Puolustusvoimien yhteistyökumppanina kehitetään.
| Henkisten voimavarojen hallinta | 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 arvio |
| Henkilötyövuosimäärä (mom. 27.10.01, htv) | 11 742 | 11 963 | 11 944 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 7,2 | alle 8,0 | alle 8,0 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,1 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 arvio |
||||
| milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | |
| Materiaalisen valmiuden menot yhteensä | 850 | 36,7 | 941 | 38,8 | 1 200 | 44,2 |
| — Puolustusmateriaalihankinnat | 457 | 483 | 773 | |||
| — Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) | 49 | 68 | 43 | |||
| — Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) | 344 | 390 | 384 | |||
| Kiinteät henkilöstömenot | 674 | 29,1 | 677 | 27,9 | 677 | 24,9 |
| Kiinteistömenot | 256 | 11,0 | 263 | 10,8 | 270 | 9,9 |
| Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 537 | 23,2 | 545 | 22,5 | 569 | 21,0 |
| Yhteensä | 2 317 | 100 | 2 426 | 100 | 2 716 | 100 |
|---|---|---|---|---|---|---|
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 941 795 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 1 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2019 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 163 616 000 euroa (Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 561 000 eurolla siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 156 880 000 euroa.
3) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 973,6 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 767,5 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 426,8 milj. euroa, kiinteistömenot 270,0 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 146,3 milj. euroa sekä muut toimintamenot 363,0 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | |||||
| KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus | 3 000 | 3 000 | 6 000 | ||
| Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus | 95 131 | 93 897 | 189 028 | ||
| Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 986 | 6 380 | 5 600 | 20 966 | |
| Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus | 25 045 | 13 330 | 8 754 | 47 129 | |
| Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus | 4 581 | 4 581 | 9 162 | ||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 106 510 | 28 762 | 1 860 | 5 160 | 142 292 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 243 253 | 149 950 | 16 214 | 5 160 | 414 577 |
| Uusi tilausvaltuus | |||||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 7 507 | 110 090 | 37 489 | 8 530 | 163 616 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 7 507 | 110 090 | 37 489 | 8 530 | 163 616 |
| Valtuudet yhteensä | 250 760 | 260 040 | 53 703 | 13 690 | 578 193 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 19 henkilötyövuotta vuoteen 2018 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta.
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2019—2022.
Uusi tilausvaltuus ja vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuteen esitetty muutos kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 891 766 | 1 973 293 | 1 973 631 |
| Bruttotulot | 33 761 | 32 062 | 31 836 |
| Nettomenot | 1 858 005 | 1 941 231 | 1 941 795 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 142 592 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 188 176 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 2 819 | 1 960 | 1 841 |
| — muut tuotot | 15 994 | 16 501 | 15 669 |
| Tuotot yhteensä | 18 813 | 18 461 | 17 510 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 18 095 | 16 527 | 16 340 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 328 | 1 009 | 300 |
| Kustannukset yhteensä | 18 423 | 17 536 | 16 640 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 390 | 925 | 870 |
| Kustannusvastaavuus, % | 102 | 105 | 105 |
| Hintatuki | 175 | 155 | 155 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 565 | 1 080 | 1 025 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentille 27.10.18 | -3 962 |
| Ennakollinen kustannustasotarkistus (2019) | 17 585 |
| Palkatun henkilöstön määrän lisääminen (100 htv) | 5 800 |
| Puolustusvoimien ruokahuolto (HO 2015) | -2 000 |
| Siirto momentille 27.01.01 | -1 100 |
| Sotilastiedustelulaki | 9 770 |
| Toteutunut kustannustasotarkistus (2017) | -9 160 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | -30 340 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -361 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -181 |
| Palkkausten tarkistukset | 29 038 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -251 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -5 540 |
| Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -8 867 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -2 509 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 2 816 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 1 236 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -1 410 |
| Yhteensä | 564 |
| 2019 talousarvio | 1 941 795 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | -3 527 000 |
| 2018 talousarvio | 1 941 231 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 903 589 000 |
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 772 527 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 164 449 000 euroa.
1) Vuonna 2019 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 69 575 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2019).
PVKEH 2019 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2019 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus | 25 000 | 25 000 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus | 25 186 | 22 000 | 47 186 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus | 12 500 | 12 500 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus | 12 000 | 12 355 | 24 355 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 124 127 | 97 723 | 27 299 | 25 772 | 73 358 | 348 279 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 381 980 | 283 210 | 249 490 | 180 490 | 422 600 | 1 517 770 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 580 793 | 415 288 | 276 789 | 206 262 | 495 958 | 1 975 090 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 18 095 | 32 035 | 16 545 | 2 900 | - | 69 575 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 18 095 | 32 035 | 16 545 | 2 900 | - | 69 575 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valtuudet yhteensä | 598 888 | 447 323 | 293 334 | 209 162 | 495 958 | 2 044 665 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:
Rakennetaan Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.
- — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista
- — aloitetaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankinnat.
Ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.
- — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
- — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
- — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.
Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.
- — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
- — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä mukaan lukien raskas raketinheittimistö
- — kehitetään taistelijan varustusta
- — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.
- — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
- — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
- — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
- — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
- — valmistellaan Laivue 2020 hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2019 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa toteutetaan maavoimien elektronisen tiedustelun hankkeen toinen vaihe.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmaan sisältyvillä hankinnoilla jatketaan Puolustusvoimien järjestelmien ja käytössä olevien laitteiden kunnossapitoa sekä hankitaan varaosia ja vaihtolaitteita.
Puolustusvoimien joukkotuotannon kehittämisohjelmassa kehitetään Puolustusvoimien käyttöön sisäsimulaattori, jolla voidaan opettaa perus- ja soveltavia ammuntoja kustannustehokkaasti sekä tilanteissa, joita ei voi harjoitella muussa koulutuksessa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään joukkojen liikkuvuutta modifioimalla nykyistä ajoneuvokalustoa. Vanhenevia ajoneuvoja korvataan uusilla tai lisähankinnoilla. Joukkojen torjuntakyvyn ja paikallispuolustuksen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kehitetään kranaatinheitinkomppanioiden johtamista, joukkojen panssarintorjuntakykyä ja taistelijan vaikuttamiskykyä. Maavoimien ilmatulenjohto -hankkeella kehitetään maavoimien kykyä puolustusvoimien yhteiseen tulenkäyttöön ja kansainvälisesti yhteensopivaan ilmasta-maahan tulenjohtokykyyn. Maavoimien vastatykistömaalinosoitus -hankkeella kehitetään kyky paikantaa vastustajan tuliyksiköt. Lisäksi kehittämisohjelmassa ylläpidetään ja kehitetään maavoimien pioneerijoukkojen liikkeenedistämis- ja suluttamiskykyä, kehitetään maavoimien joukkojen suojaa maastouttamisen ja suojelun osalta sekä rakennetaan kansainvälistä yhteensopivuutta sekä muuta materiaalia kansainvälisen toimintaympäristön ja olosuhteet huomioon ottaen.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa jatketaan ilmavoimien taistelutukikohtien varustamista; kehitetään ja täydennetään tukikohtajoukkojen materiaalista valmiutta vastaamaan operatiivisen suunnitelman edellyttämää suorituskykyä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa korvataan poistuvat suorituskyvyt uudella taistelualuslaivueella 2026 mennessä ja hankitaan sukellusveneentorjuntamiinoja.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän 598 888 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 9 190 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 164 449 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.01 | 3 962 |
| Ennakollinen kustannustasotarkistus (2019) | 11 227 |
| Jurmo-luokan veneiden korjaus | 2 000 |
| Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) | 20 000 |
| Tasomuutos (Laivue 2020) | 260 000 |
| Toteutunut kustannustasotarkistus (2017) | -2 762 |
| Yhteensä | 294 427 |
| 2019 talousarvio | 772 527 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 19 999 000 |
| 2018 talousarvio | 478 100 000 |
| 2017 tilinpäätös | 499 355 000 |
(19.) Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2018 talousarvio | 4 600 000 |
| 2017 tilinpäätös | 4 600 000 |
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 052 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
| Toiminnallinen tehokkuus | 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 tavoite |
| Taloudellisuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) | 39 | 47 | 47 |
| Tuottavuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) | 2 010 | 1 558 | 1 558 |
| Tuotokset ja laadunhallinta | 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 tavoite |
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) | 68 740 | 51 000 | 51 000 |
| MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä | 3 838 | 5 000 | 5 000 |
| MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 | 4,42 | 4,00 | 4,00 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry | 23 |
| Yhteensä | 23 |
| 2019 talousarvio | 2 052 000 |
| 2018 talousarvio | 2 029 000 |
| 2017 tilinpäätös | 2 029 000 |