Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen, automaatio, robotit ja tekoäly muuttavat nopeasti yhteiskuntaa, työelämää, instituutioita, ansaintatapoja sekä ihmisten arkea ja osaamistarpeita. Ilmastonmuutos, Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ja demokratiaan kohdistuvat maailmanlaajuiset uhat ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisäävät meneillään olevat arvojen ja asenteiden muutokset. Osaamista, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu. Rakenteellisiin muutoksiin sopeutuminen edellyttää sukupolvipoliittista näkemystä ja hallinnonalarajat ylittävää lapsi- ja nuorisopolitiikkaa sekä uusia toimia kasvatuksessa ja koulutuksessa. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä.

Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus talouskasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja sen tuottamasta lisäarvosta. Osaava työvoima on Suomen tärkein kilpailutekijä.

Talouden kasvun myötä työttömyys on alentunut ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Työvoiman rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja ne ovat rakentamisessa ja palveluissa jo yleisin toiminnan laajentamisen este. Hallituksen toteuttamilla eri koulutusasteita koskevilla uudistuksilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä.

Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, velkaantuminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan.

Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen edellyttävät yhteistyötä lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä.

Kulttuurin toimialan kehittäminen edellyttää toimenpiteitä luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuuriin osallistumisen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Painopisteinä ovat toimialan valtionosuusjärjestelmän kehittäminen ja taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen. Luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä kasvualoja, joiden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kansalaisvaikuttaminen digitalisoituu ja ilmiöpohjaistuu. Erilaiset vaihtoehtoiset totuudet ovat haaste demokratialle ja luottamukselle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Osaaminen, osallisuus, sivistys ja luovuus vahvistuvat
  • — Yhteiskunnan yhdenvertaisuus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Osaavan työvoiman saatavuus sekä tieteen taso, vaikuttavuus ja innovaatioiden kaupallistettavuus paranevat .
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Luodaan ja vakiinnutetaan hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kestävä kehitys

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen kehittämisessä. Tarkoituksena on jatkaa uudistusten toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa kiinnittämällä huomiota yhteisvastuun, kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden, terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen.

Lisäksi pyritään varmistamaan kaikille avoin ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Opetusryhmäkokoja pienennetään, koulukäyntiavustajien määrää lisätään ja erityisopetuksen laatua kehitetään. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta edistetään ja haasteellisilla alueilla toimivien päiväkotien henkilöstömäärää pyritään lisäämään. Rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille. Korkeakoulut myös edistävät kestävää kehitystä opetus- ja tutkimustoiminnassaan.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2017
TP
2018
TA
2019
TAE
2018/2019
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus674 602704 808703 585-1 223
29.10.31Vapaa sivistystyö145 000152 433155 2302 797
29.20.30Ammatillinen koulutus716 535774 071803 25129 180
29.20.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma24 2665 048--5 048
29.80.30Kirjastot3 7003 7003 700-
29.80.31 ja 52Teatterit, orkesterit ja museot103 513105 097105 17780
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset17 78317 94317 888-55
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 50019 51519 54530
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0378 0207 975-45
Yhteensä 1 712 9361 790 6351 816 35125 716
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta   
Kunnat ja kuntayhtymät 897 255927 549940 87013 321
— Kunnat -80 323-94 610-95 969-1 359
— Kuntayhtymät 977 5781 022 1591 036 83914 680
Yksityiset 815 681863 086875 48112 395

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2019 on 58,07 % lisättynä 14,69 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kustannustason arvioidusta muutoksesta aiheutuva tarkistus valtionosuuksiin jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2019.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2019 on 542,6 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 16,85 milj. euroa ja palautuneita käyttämättömiä veikkausvoittovaroja 4,364 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2019 yhteensä 563,814 milj. euroa eli noin 6,7 milj. euroa vähemmän vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TA
2019
TAE
         
Tiede409,9398,8308,6258,3424,9432,7497,3501,6
— voittovarat101,2102,2102,4102,2103,2104,4106,5107,6
— budj.varat2)308,7296,6205,4156,1321,7328,3390,8394,0
         
Taide432,6451,8458,3470,3458,6460,8458,8443,6
— voittovarat222,4224,6237,0236,9233,3233,4238,3246,3
— budj.varat210,2227,2221,3233,4225,4227,4220,5197,4
         
Liikunta153,6151,7187,4188,5154,9178,6173,4157,9
— voittovarat150,9151,6147,3148,0147,1166,2164,9154,7
— budj.varat2,70,140,140,57,812,38,53,3
         
Nuoriso71,873,974,374,473,176,876,576,5
— voittovarat51,952,452,853,052,752,654,855,3
— budj.varat19,921,521,521,420,424,221,721,2
Voittovarat yhteensä526,4530,8539,5540,1536,3556,7564,5563,8

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
29.10.01Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — vuokrasopimusvaltuus2,7-
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus343,3368,4
29.40.20Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)  
 — tutkimushankevaltuus33,0-
29.40.54Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)  
 — tutkimushankevaltuus55,655,6
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus1,31,0

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot242 7845003 700246 984
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 77017 770
02.Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
60 6335003 70064 833
03.Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 3146 314
21.Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
2 6612 661
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
31 00031 000
50.Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 5371 537
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 6133 613
52.Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
114 000114 000
53.Eräät maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
3 0103 010
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 2462 246
10.Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus929 9107 0000936 910
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
43 08543 085
20.Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
14 4871 00015 487
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
708 7056 000714 705
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
155 230155 230
51.Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
8 4038 403
20.Ammatillinen koulutus840 842020 000860 842
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 0728 072
21.Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
26 579026 579
30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
806 19120 000826 191
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus3 136 162003 136 162
01.Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 54211 542
02.Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 45719 457
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 1081 108
04.Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 6651 665
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
32 52332 523
22.Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
8 5008 500
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 767 1131 767 113
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
276 140276 140
53.Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
107 567107 567
54.Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
55 63155 631
55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
834 944834 944
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
19 97219 972
70.Opintotuki587 09700587 097
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
635635
52.Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
59 20059 200
55.Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
442 136442 136
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 62631 626
59.Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
53 50053 500
80.Taide ja kulttuuri447 7261 7903 000452 516
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 1154 115
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 1092 109
04.Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 9991 00020 999
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 1995 199
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 7506 750
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
19 22519 225
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
15 80415 804
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 5604 560
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
47 07747 077
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252252
41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 64826 648
50.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
1 3703 0004 370
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 85314 853
52.Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
246 260246 260
53.Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
26 86726 867
55.Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 9501 950
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739739
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 8997904 689
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
5050
90.Liikuntatoimi159 94100159 941
30.Avustus Liikkuva opiskelu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
3 8003 800
50.Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
154 667154 667
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
1 4741 474
91.Nuorisotyö78 093300078 393
50.Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
55 32055 320
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
21 02330021 323
52.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
1 7501 750
 Yhteensä6 422 5559 59026 7006 458 845

 Henkilöstön kokonaismäärä 2 5682 5102 474  

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Valtuus

Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 60 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita valtion perustaman tutkimusta tukevan säätiön peruspääomaan.

Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 80 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita perustettavan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä edistävän osakeyhtiön omaan pääomaan.

Selvitysosa: Päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen pääluokan päätösosan valtuuskohdaksi.

Valtio perustaa tutkimuksen lippulaivatoimintaa tukevan säätiölain mukaisen yksityisoikeudellisen säätiön. Säätiölle siirretään vastikkeetta 60 000 000 euron suuruinen erä sellaisten pörssiyritysten osakkeita, joiden säännöllinen, pitkän aikavälin osinkotuotto on ollut vähintään 3,5 %. Tarkoituksena on, että perustettava säätiö käyttää vuosittain peruspääoman tuoton lisäksi enintään 5 % peruspääomastaan omaan toimintaansa ja myöntämäänsä rahoitukseen. Säätiön tullessa lakkautetuksi, säätiön jäljellä oleva peruspääoma palautuu takaisin valtiolle.

Perustamissopimuksen perusteella Suomen valtio merkitsee ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusviennin edistämistä tukevan osakeyhtiön osakkeet. Luovutettavat pörssiosakkeet merkitään osakeyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeyhtiö tekee vaikuttavuushankintoja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi myöntämällä markkinaehtoista pääomalainaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja opetusvälineistön kehittämistä sekä koulutusviennin edistämistä tukevaan yritystoimintaan. Osakeyhtiön purkautuessa osakeyhtiölaissa säädetyn selvitystilamenettelyn kautta, osakeyhtiön jäljellä oleva varallisuus jaetaan osakkeenomistajalle osakeyhtiölain mukaisesti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Valtuus

Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 60 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita valtion perustaman tutkimusta tukevan säätiön peruspääomaan.

Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 80 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita perustettavan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä edistävän osakeyhtiön omaan pääomaan.