Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Maakuntien perustaminen, sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen niille ja maakuntien rahoitusratkaisu on merkittävä uudistuskokonaisuus, joka vaikuttaa myös julkisen talouden ohjaukseen. Väestön ikääntymisestä aiheutuvan sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvun hillintä siirtyy uudistuksen myötä suoremmin valtion ohjaukseen. Maakuntalainsäädännössä maakuntien ohjaukselle on luotu kehikko, jonka tarkoituksena on turvata menokasvun hillintää ja maakuntien hyvää taloudenhoitoa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Suomen talous
  • — Työllisyysaste nousee, tuottavuus kasvaa.
Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee, velkaantumisaste alenee
  • — Verovaje on alhainen.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen, siten että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Kestävä kehitys

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon mukaisia tavoitteita erityisesti verotuksen kautta. Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotus tukee työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua varmistaen samalla julkisen sektorin kestävän rahoituksen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Väestörekisterikeskus ja maistraatit tuottavat digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukevat kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
    
28.30.01Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — sopimusvaltuus5,6-
28.60.02Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus4,62,7
28.92EU ja kansainväliset järjestöt  
 — sopimusvaltuus4 586,04 586,0

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto168 99700168 997
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 046031 046
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
445445
21.Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
646646
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
120 780120 780
69.Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(siirtomääräraha 3 v)
16 08016 080
10.Verotus ja tulli624 07800624 078
01.Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
402 270402 270
02.Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
164 228164 228
03.Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
11 98011 980
63.Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
24 60024 600
95.Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
15 00015 000
97.Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
6 0006 000
20.Palvelut valtioyhteisölle36 7320036 732
01.Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 68224 682
02.Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
5050
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 0002 000
09.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 0003 000
10.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 0007 000
88.Senaatti-kiinteistöt000
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto86 3550086 355
01.Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
48 84348 843
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 4883 488
03.Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
29 02429 024
04.Sähköinen tunnistautuminen
(arviomääräraha)
5 0005 000
40.Valtion alue- ja paikallishallinto82 143730082 873
01.Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
53 87473054 604
02.Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
26 41726 417
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
1 8521 852
50.Eläkkeet ja korvaukset5 068 688005 068 688
15.Eläkkeet
(arviomääräraha)
4 768 2734 768 273
16.Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
2 0702 070
17.Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
2 3732 373
50.Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
42 20042 200
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
234 386234 386
95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
19 38619 386
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot16 8150016 815
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
15015
10.Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
800800
12.Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
16 00016 000
70.Valtionhallinnon kehittäminen233 57500233 575
01.Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 7004 700
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
5 5005 500
05.Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
211 0150211 015
20.Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 2604 260
40.Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
8 1008 100
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle272 282-6481 340272 974
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
242 282-6481 340242 974
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
17 00017 000
33.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
13 00013 000
90.Kuntien tukeminen8 525 867008 525 867
22.Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
200200
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
8 491 5778 491 577
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
4 0904 090
32.Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
30 00030 000
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen275 00000275 000
41.Energiaverotuki
(arviomääräraha)
275 000275 000
92.EU ja kansainväliset järjestöt2 097 235002 097 235
03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 9533 953
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 7001 700
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
12 31212 312
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170170
69.Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
2 069 0002 069 000
87.Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
10 10010 100
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot6 6008 100014 700
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300300
96.Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 0002 000
97.Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
300300
98.Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
4 0008 10012 100
 Yhteensä17 494 3678 1821 34017 503 889

 Henkilöstön kokonaismäärä12 00612 19012 097