Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen.

Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Hallinnonalan perustehtävät ylläpitävät työ- ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä toimintoja.

Painopistettä kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla kehitetään työelämää kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään työssä olevan työvoiman osaamista ja hyvinvointia, työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, aktivoidaan työttömiä hakeutumaan takaisin työelämään sekä edistetään avainosaajien tuloa ja asettumista Suomeen. Rakennetyöttömyyttä alennetaan monipuolisella toimenpidekokonaisuudella.

Toteutetaan toimenpiteitä innovaatiojärjestelmän uudistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on ohjelmallinen ja pitkäjänteinen työ kasvun vauhdittamiseksi ja talouden rakenteiden monipuolistamiseksi. Vahvistetaan Business Finlandin ulkomaanverkostoa ja kehitetään kansainvälistymispalvelujen laatua. Elinkeinorakenteiden muutosvoimista erityishuomiota kiinnitetään erityisesti digitalisaatioon.

Valmistellaan maakuntauudistukseen liittyen alueellista kasvua tukeva toimintamalli. Turvataan laadukkaiden ja tehokkaiden työllisyys- ja yrityspalvelujen alueellinen saatavuus jatkamalla kasvupalvelu-uudistuksen valmistelua yhteistyössä maakuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Toteutetaan maakunnissa kasvupalvelupilotteja: vaikeasti työllistyvien osalta näitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan pilottien kanssa.

Energia- ja ilmastopolitiikassa on kasvava paine kiristää päästövähennystavoitteita globaalisti ja EU:ssa. Perinteisten keinojen lisäksi painotetaan vähähiilisen energiateknologian edistämistä. Toiminnallistaminen edellyttää, että tunnistetaan yritykset, joilla on kyky ja halu kasvaa ja löytää uusia markkinoita, sekä kohdistetaan rajalliset resurssit uuden teknologian edistämiseen.

Suomen syksyn 2019 puheenjohtajuusohjelmassa painotetaan erityisesti sisämarkkinoihin ja digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää   
— Sijoitus WEF (World Economic Forum) kilpailukykyarviossa10.< 10.< 10.
— WEF, pistemäärä (0—7)5,4> 5,4> 5,4
— Sijoitus IMD (Institute for Management and Development) kilpailukykyarviossa15.< 15.< 15.
Innovaatiojärjestelmä uudistuu ja Suomi pysyy innovaatiojohtajien ryhmässä   
— T&k-kokonaismenot, mrd. euroa6,06,57,0
— T&k-menojen bkt-osuus, %2,72,82,9
— Valtion t&k-rahoitus, mrd. euroa1,81,92,0
— Valtion t&k-rahoitus bkt-osuus, %0,800,810,84
— EU:n Innovation Scoreboard, sijoitus3.3.3.
Työllisyyden, työttömyyden ja talouskasvun kehitys on positiivista   
— Työttömyysaste, %8,68,17,5
— Työllisyysaste, %69,671,171,9
— BKT:n määrän muutos, %2,62,62,2
Julkiset panostukset energiateknologian kehittämiseen kasvavat   
— Julkiset panostukset energiateknologiaan, milj. euroa61,742,4> 42,4
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

 2016201620172017
 NaisetMiehetNaiset Miehet
     
Työttömät työnhakijat (%)44564555
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%)45554258
Työvoimapalveluissa aloittaneet    
— kotoutumiskoulutus (%)57435545
— palkkatuettu työ (%)47534852
— starttiraha (%)46545050
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%)59415743

Työttömyys kohdentuu enemmän miehiin kuin naisiin. Naisten ja miesten välinen ero on kuitenkin kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Neljän ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 192 ESR- ja 17 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (95,2 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (3,6 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 368 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 36 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 919 kpl (julkinen rahoitus 190,1 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 331 kpl (julkinen rahoitus 188,6 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 867 kpl (julkinen rahoitus 172,2 milj. euroa, 22 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yht.) 68 kpl ja miesten asemaa parantavia 25 kpl.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan toimeenpanemalla energia- ja ilmastostrategiaa, luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanemalla kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukemalla kestävän kehityksen innovaatioita, edistämällä osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä maahanmuuttajien kotoutumista.

Vuonna 2019 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 80 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 264,1 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
32.20.40Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)  
 — rahoitusvaltuus270,515344,365
32.20.41Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus -13,500
32.20.82Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus1 000,0001 000,000
32.20.83Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus156,823155,123
32.20.87Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — rahoitusvaltuus 30,00030,000
32.30.51Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)  
 — hankintasopimusvaltuus70,00065,000
32.40Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä  
 — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat)8,4008,400
 — myöntämisvaltuus0,0340,034
32.50.64EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus381,865668,811
32.60.40Energiatuki (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus55,00080,000

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto259 53321 000530281 063
01.Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
33 70033 700
02.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
170 338170 338
20.Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
4 9394 939
21.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 3 v)
786786
29.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
36 07221 00057 072
40.Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 17105305 701
60.Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
2020
66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
8 5078 507
20.Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka782 66018 000470801 130
01.Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
32 24832 248
06.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
97 47497 474
28.Materiaalitehokkuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
400400
40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
275 500275 500
41.Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
10 40010 400
42.Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 0005 000
44.Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki
(siirtomääräraha 3 v)
2 530-5302 000
46.Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
10 00010 000
47.Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
30 77730 777
48.Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
57 80057 800
49.Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
94 40394 403
51.Naisille suunnattu innovaatiopalkinto
(siirtomääräraha 2 v)
118118
82.Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
1010
83.Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
140 000140 000
87.Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
(arviomääräraha)
12 00018 00030 000
89.Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
10 80010 800
95.Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
(arviomääräraha)
3 2001 0004 200
30.Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka415 674-4 5000411 174
01.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
171 6133 000174 613
51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
244 061-7 500236 561
40.Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä79 5490079 549
01.Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 548015 548
03.Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
7 9437 943
05.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 56419 564
50.Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
872872
51.Eräät merimiespalvelut
(arviomääräraha)
2 5722 572
52.Palkkaturva
(arviomääräraha)
32 00032 000
53.Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
1 0001 000
95.Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
5050
50.Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka419 4154 500814424 729
40.Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 3008144 114
42.Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
8 1789 40017 578
44.Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
6 0006 000
64.EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
(arviomääräraha)
401 887-4 900396 987
65.Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
(arviomääräraha)
5050
60.Energiapolitiikka320 06400320 064
01.Energiaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 8396 839
20.Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 4203 420
40.Energiatuki
(arviomääräraha)
47 25047 250
41.LNG-terminaalien investointituki
(arviomääräraha)
14 93014 930
42.Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
1250125
44.Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
214 500214 500
46.Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki
(arviomääräraha)
30 00030 000
47.Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 0003 000
70.Kotouttaminen223 7042500223 954
03.Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 6312501 881
30.Valtion korvaukset kotouttamisesta
(arviomääräraha)
222 073222 073
 Yhteensä2 500 59939 2501 8142 541 663

 Henkilöstön kokonaismäärä7 8897 9508 000