Talousarvioesitys 2019
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 18 025 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen
2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan
5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon
8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin
9) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
10) enintään 105 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 44 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Vesiensuojelun tehostamisohjelma | 4 500 000 |
Itämeren ja vesien suojelun edistäminen | 4 490 000 |
Ympäristötehtävien palvelujen hankinta | 4 225 000 |
Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen | 1 350 000 |
Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen | 2 000 000 |
Ilmastopaneeli ja ilmastohankkeet | 1 460 000 |
Yhteensä | 18 025 000 |
---|
Määrärahasta käytetään 8 990 000 euroa vesien ja Itämeren suojelun edistämiseen, vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen (VELMU-ohjelma), pienvesien suojelun edistämiseen, pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitteluun sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Määrärahaa käytetään myös toimenpiteisiin, joilla tehostetaan ravinteiden kierrätystä ja toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi.
Määrärahasta käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarvitsemien laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien sekä tiedonhallinnan palveluiden hankintaan 4 225 000 euroa.
Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun sekä pilaantuneisiin maa- ja pohjavesialueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostamistoiminnan ja seurannan kehittämiseen.
Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanoon ja kuntien sekä alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen, pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmien valmisteluun sekä ilmastopaneelin toimintaan. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen | 4 500 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -2 500 |
Yhteensä | 2 000 |
2019 talousarvio | 18 025 000 |
2018 talousarvio | 16 025 000 |
2017 tilinpäätös | 14 725 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Määrärahaa saa käyttää:
10) enintään 112 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 51 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 10) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 10).
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimeenpanossa ja ilmastoon liittyvien arviointien ja selvitysten tekemisessä tarvitaan myös tutkimuslaitosten ja aluehallinnon työpanosta. Tämä edellyttää momentin henkilötyövuosien enimmäismäärän lisäämistä seitsemällä.
2019 talousarvio | 18 025 000 |
2018 II lisätalousarvio | 500 000 |
2018 talousarvio | 16 025 000 |
2017 tilinpäätös | 14 725 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 18,025 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018.
Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta on saatu alennettua viime vuosikymmeninä toteutetuilla vesien- ja merenhoidon toimilla. Vanha kuormitushistoria ja nykykuormitus eivät kuitenkaan mahdollista sisä- ja rannikkovesien hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2027 mennessä ilman lisätoimenpiteitä. Ravinnekuormitusta kasvattavat myös lisääntyneet sateet ja leudot talvet.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus esittää vesiensuojelun tehostamisohjelman käynnistämistä 15 milj. euron lisämäärärahalla. Tarkoitus on erityisesti nopeuttaa vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista. Lisäyksestä 4,5 milj. euroa sisältyy käsiteltävälle momentille käytettäväksi mm. maatalouden ravinnekuormitusta vähentäviin toimiin, 10 milj. euroa momentille 35.10.61 (Vesien ja ympäristön hoidon edistäminen, käsitellään jäljempänä) ja 0,5 milj. euroa momentille 35.10.20 (Ympäristövahinkojen torjunta). Arvio ohjelman kokonaiskustannuksista on 45 milj. euroa vuosina 2019—2021.
Momentilta jatketaan lisäksi ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) rahoitusta. RAKI-hankkeiden tulokset ovat olleet valiokunnan saaman selvityksen mukaan rohkaisevia. Ohjelman tavoitteet, kuten yhdyskuntajätevesien tehokas hyödyntäminen, ravinneneutraalin kunnan konseptin edistäminen, ruokahävikin vähentäminen, biojätteiden hyödyntäminen sekä yhteistyöverkostojen ja -muotojen kehittäminen, ovat valiokunnan mielestä edelleen ajankohtaisia.
Tarpeellista on myös Itämeren vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelman (VELMU) inventointien jatkaminen monimuotoisuudeltaan arvokkailla alueilla. Samoin perusteltua on jatkaa vesi- ja meriseurantaa sekä sen kehittämistä ja modernisointia.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportin linjaaman päästövähennystavoitteiden nopean kiristämistarpeen. Tämä edellyttää monipuolisten vaikuttavuusarviointien tekemistä mahdollisista toimintapoluista päästöjen vähentämiseksi. Momentilta rahoitettaville selvityksille on siten aiempaa enemmän tarvetta, ja myös Ilmastopaneelin rahoitukseen kohdistuu paineita.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Ilmastopaneelin sihteeristön palkkaukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 18 175 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen
2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan
5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon
8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin
9) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
10) enintään 114 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 53 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.