Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 222 073 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) mukaisesti:

1) lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua

5) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

6) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

7) lain 9 ja 10 §:n mukaisen kunnan järjestämän alkukartoituksen kustannuksiin

8) lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Arvio vuoden 2019 pakolaiskiintiöksi on 750 henkilöä.

Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto. Alkukartoituksesta maksetaan kunnalle 700 euron laskennallinen korvaus. Alkukartoitus arvioidaan tehtävän 2 000 henkilölle.

Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Paluumuuttajien kustannukset 3 800 000
— Toimeentulotuki 6 kk 1 026 000
— Toimeentulotuki 5 v 646 000
— Erityiskustannukset 1 520 000
— Heimoveteraanit 608 000
Laskennalliset korvaukset pakolaisista (20 370 henkilöä; 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) 65 367 000
Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset 151 506 000
— Toimeentulotuki (2 100 euroa/vuosi/hlö) 42 777 000
— Erityiskustannukset (1 306 euroa/vuosi/hlö) 26 601 000
— Tulkkipalvelut (895 euroa/vuosi/hlö) 18 240 000
— Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) 63 888 000
Alkukartoituksen kustannukset(laskennallinen korvaus 700 euroa/hlö) 1 400 000
Yhteensä 222 073 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutos -21 031
Yhteensä -21 031

2019 talousarvio 222 073 000
2018 talousarvio 243 104 000
2017 tilinpäätös 224 865 004

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valtion kotouttamiskorvausten määräksi esitetään 222 milj. euroa, jossa on 21,0 milj. euroa vähennystä vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutoksesta. Vuonna 2019 turvapaikanhakijoiden määrä arvioidaan 4 000 henkilöksi, joista myönteisen turvapaikkapäätöksen arvioidaan saavan 41 prosenttia hakijoista.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että maahanmuuttajien työttömyys on laskussa. Toukokuussa 2018 ulkomaalaisten työttömyysaste oli 20,7 %, mikä tarkoittaa reilun neljän prosenttiyksikön laskua verrattuna edellisen vuoden toukokuuhun (25,1 %). Valiokunta tuo esiin, että tutkimusten mukaan Suomessa hankittu työkokemus lisää selvästi maahanmuuttajien työllistymistä. Toimenpiteistä vaikuttavimmiksi on todettu ammatillinen koulutus. Lisäksi muilla työelämää lähellä olevilla, työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä, kuten palkkatuella, on todettu selkeä positiivinen vaikutus. Valiokunta katsoo, että suositeltavaa olisi edistää vaikuttaviksi arvioitujen toimenpiteiden kuten kotoutumiskoulutuksen, työhönvalmennuksen ja palkkatuen käyttöä.

Valiokunta pitää hyvänä, että eduskunnan tarkastusvaliokunta selvitti tutkimushankkeella monimenetelmäinen tutkimus kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta (eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisuja 1/2018), mitkä ovat kannattavia ja toteuttamisen arvoisia kotouttamistoimenpiteitä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Tutkimuksen mukaan olennaista olisi kehittää kotouttamispalveluista sellainen kokonaisuus, jossa yksittäiset hyvät käytännöt kotouttamisen eri vaiheissa ovat osa samaa palvelukokonaisuutta. Tutkimuksen mukaan suomalainen kotouttamispolitiikka ja sen toimeenpano eivät poikkea merkittävästi vertailumaista ja keskeisin kehittämiskohde liittyy niissä Suomen tavoin yhteistyön ja koordinoinnin kehittämiseen. Tutkimuksessa myös suositellaan, että valtakunnallisten maahanmuutto-ohjelmien seurantaa ja arviointia lisätään ja laaditaan seurantaa varten yhdenmukaiset indikaattorit.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työelämälähtöisyys tuodaan mukaan kotoutumiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä alusta alkaen. Valiokunta on tyytyväinen, että kotoutumiskoulutusta on uudistettu siten, että kielitaitoa sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia taitoja opetetaan rinnakkain.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta, minkä myötä maahanmuuttajien kantaväestöä nuoremmalla ikärakenteella ja osaamisella on suuri merkitys työmarkkinoiden toimivuuteen, talouden ja yritysten kasvuun sekä alueiden kehitykseen. Valiokunta katsoo, että maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen nopeuttamisella on laajaa yhteiskunnallista merkitystä, sillä maahanmuuton vaikutus huoltosuhteeseen ja julkiseen talouteen on sitä myönteisempi, mitä tehokkaammin maahanmuuttajat pääsevät työmarkkinoille. Valiokunta tuo myös esiin, että kotoutumisen onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy, koska kotoutuminen ei onnistu rasistiseen tai syrjivään yhteiskuntaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 222 073 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) mukaisesti:

1) lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua

5) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

6) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

7) lain 9 ja 10 §:n mukaisen kunnan järjestämän alkukartoituksen kustannuksiin

8) lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustelujen täydentämisellä mahdollistetaan entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuva viiden vuoden ajalta maksettava perustoimeentulotuen kustannusten korvaus Kansaneläkelaitokselle.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 talousarvio 222 073 000
2018 tilinpäätös 225 053 280
2017 tilinpäätös 224 865 004

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin.