Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 154 667 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 370 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 33 865 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen 32 365 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen 1 500 000
   
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 64 750 000
Liikunnan kansalaistoimintaan 46 270 000
Huippu-urheiluun 12 650 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 600 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 650 000
Kansainväliseen yhteistyöhön 580 000
   
Koko väestön liikunnan edistäminen 28 245 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 545 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 8 700 000
   
Liikunnan osaaminen ja tietopohja 27 807 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 17 844 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3 880 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan 4 120 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan 410 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 073 000
Yhteensä 154 667 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 88,20 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 95,58 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 394 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen tuloutuksen päättyminen (Olympiastadionin perusparannus 6,8 milj. euroa, Tampereen monitoimiareena 6,0 milj. euroa) -12 800
Tampereen monitoimiareena (LTA 3 2017 valtuus) 1 000
Tasomuutos 1 528
Yhteensä -10 272

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 154 667 000
2018 talousarvio 164 939 000
2017 tilinpäätös 166 235 525

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää:

11) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 359,02 euroa kuukaudessa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 11) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 11) ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemännen kappaleen.

Perustelujen muutos aiheutuu määräaikaisista liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista ja liikuntahankkeista ja aluehallintovirastojen suorittamaan liikuntapaikkarakentamiseen liittyvästä rakennustarkastuksesta sekä ylimääräisen urheilijaeläkkeen määrän vahvistamisesta.


2019 talousarvio 154 667 000
2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 164 939 000
2017 tilinpäätös 166 235 525

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Liikunnalle esitetään noin 158 milj. euroa, josta noin 155 milj. euroa koostuu rahapelitoiminnan tuotoista.

Valiokunta korostaa, että valtion liikuntapolitiikan keskeinen päämäärä on edistää koko väestön liikunnallista elämäntapaa. Saadun selvityksen mukaan lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista viidennes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Liikunnan puute ja siitä aiheutuvat väestön terveyshaitat ovat kansantalouden näkökulmasta tulevaisuuden suuria uhkakuvia. Liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja, ja kustannukset kasvavat vuosittain väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun vuoksi. Kustannuksista on erilaisia arvioita, mutta esim. huhtikuussa 2018 julkaistun valtioneuvoston raportin (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018) mukaan liian vähäisen liikkumisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vuositasolla laskentamallista riippuen 3,2—7,5 mrd. euroa.

Liikunnan edistäminen edellyttää kaikkien hallinnonalojen johdonmukaisia toimia ja liikunnan sekä liikuntaneuvonnan lisäämistä mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa, päiväkodeissa ja ikääntyneen väestön palveluissa. Myös kävelyn ja pyöräilyn sekä ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön edistäminen sekä monet muut matalan kynnyksen toiminnot tukevat liikunnallista elämäntapaa.

Valiokunta painottaa samalla liikuntapaikkarakentamisen merkitystä ja toteaa, että sille olisi selvästi suurempi tukitarve kuin mihin talousarvio antaa mahdollisuuden. Liikuntapaikkarakentamisen lisäämiseksi ja vauhdittamiseksi on tärkeä löytää myös vaihtoehtoisia rahoitus- ja yhteistyömalleja yksityisten toimijoiden kanssa. On kuitenkin samalla huolehdittava siitä, että harrastamisen hinta pysyy kohtuullisena.

Valiokunta viittaa liikuntapoliittiseen selontekoon (VNS 6/2018 vp), jonka mukaan lapsista ja nuorista jopa kaksi kolmasosaa liikkuu seuratoiminnassa. Seuratoiminta on siten merkittävä liikuttaja Suomessa, mutta liikunnan kustannukset ovat nousseet, ja osa lapsista jää toiminnan ulkopuolelle perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Selonteon mukaan tutkimustulokset osoittavat, että urheiluseuraharrastuksella on keskeinen vaikutus siihen, onko lapsella myös aikuisena liikunnallinen elämäntapa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa seuratukeen, joka kohdennetaan vähävaraisten lasten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen.

Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa, joka lisätään momentille 29.90.52. Momentin määräraha ei edellä esitetyn johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 154 667 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 370 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 359,02 euroa kuukaudessa.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.