Talousarvioesitys 2019
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 583 759 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen
3) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen
4) Business Finlandin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
6) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää
7) valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
8) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Momentin määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 171 956 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 149 044 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 73 900 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 32 489 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 72 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 020 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 65 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 12 800 000 |
| Yhteensä | 583 759 000 |
|---|
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisen yhteistoimintahankkeen menoja 6 700 000 euroa.
Vuoden 2019 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 416 353 000 euroa.
Selvitysosa:
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien arvioitu jakautuminen (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 207 490 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 126 350 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 16 600 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 43 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | - |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 4 413 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 18 000 000 |
| Yhteensä | 416 353 000 | |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
| Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset | 443 942 | 394 632 | 313 597 | 208 483 | 410 395 | 1 771 049 |
| Vuoden 2019 sitoumukset | - | 72 994 | 66 236 | 67 509 | 209 614 | 416 353 |
| Menot yhteensä | 443 942 | 467 625 | 379 833 | 275 991 | 620 009 | 2 187 402 |
Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 171 956 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä 207 490 000 euroa.
Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).
Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 149 044 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä 126 350 000 euroa.
Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Tansania, Mosambik, Sambia, Etiopia, Kenia, Somalia, Afganistan, Nepal ja Myanmar. Suomi tukee myös seuraavia maita ja alueita: Lähi-itä (ml. Irak, Syyria ja lähialueet), Palestiinalaisalue, Pohjois-Afrikka, Ukraina ja Keski-Aasia. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille.
Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 73 900 000 euroa.
Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 32 489 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä 16 600 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 72 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä 43 500 000 euroa.
Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 020 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään muun muassa kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta, korruption vastaista työtä ja kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevien aloitteiden rahoittamiseen sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 050 000 euroa.
Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja evaluointitietokannan kehittämistä.
Kehitysyhteistyön sisäinen tarkastus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan arvioinnista.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 65 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä 4 413 000 euroa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten kumppanuusjärjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin sekä kuntasektorin kehitysyhteistyöhön.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan pääsääntöisesti vaatimus 15 prosentin omarahoitusosuudesta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 12 800 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä 18 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehitysmaille (Public Sector Investment Facility, PIF).
Vuonna 2012 lakkautetusta vanhasta korkotuki-instrumentista toteutuksessa on vielä kahdeksan hanketta, joiden lahjaosuuksien maksatukset asettuvat vuosille 2018—2019. Korkotukea maksetaan 52 hankkeesta, joiden yhteenlaskettu jäljellä oleva lainapääoma v. 2019 tulee olemaan 337 milj. euroa. Jatkovalmisteluun on otettu seitsemän PIF-hanketta, joiden yhteenlaskettu rahoitusvolyymi on 145,6 milj. euroa ja niihin tarvittava ulkoministeriön rahoitus 55,4 milj. euroa. Lopullinen rahoitusvolyymi riippuu hankkeiden kohdemaista, vuoden 2019 korkotasosta ja valuuttakurssien kehityksestä.
Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kehitysyhteistyö lähtöalueet | -5 000 |
| Liikekumppanuusohjelma | 1 500 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentille 24.01.01) | -204 |
| Turkin pakolaisavun koordinointiväline; Suomen kansallinen rahoitusosuus | 3 253 |
| Viennin edistäminen | -2 000 |
| Yhteistoimintahankkeiden menot | 700 |
| Tasomuutos | 35 264 |
| Yhteensä | 33 513 |
| 2019 talousarvio | 583 759 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 8 696 000 |
| 2018 talousarvio | 550 246 000 |
| 2017 tilinpäätös | 528 195 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2019 yhteensä 988,67 milj. euroa, joka vastaa ennusteiden mukaan noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Valiokunta pitää hyvänä, että kehitysyhteistyömenojen osuus bruttokansantulosta kasvaa, mutta toteaa, että se on edelleen kaukana hallituksen pitkän aikavälin tavoitteesta nostaa kehitysrahoituksen taso YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Lisäksi on huomioitava, että osa kasvusta johtuu pakolaisten vastaanoton kulujen uudesta laskentatavasta.
Valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimista johtuen myös kehitysyhteistyömenoja on jouduttu viime vuosina leikkaamaan. Korkeimmillaan Suomen kehitysyhteistyömenot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana olleet 0,58 % bruttokansantulosta vuonna 2011 ja 0,56 % vuonna 2012. Valtiontalous on edelleen alijäämäinen, mutta valiokunta pitää tarpeellisena, että tilanteen kohentuessa kehitysyhteistyömenoja lisätään suunnitelmallisesti kohti asetettua 0,7 prosentin tavoitetta.
Käsiteltävälle momentille eli varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 583,76 milj. euroa, joka on 33,51 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Käyttösuunnitelman mukaan rahoitusta kohdistetaan kasvavassa määrin monenkeskiseen kehitysyhteistyön (yhteensä 172 milj. euroa), maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyön (149 milj. euroa) ja Euroopan kehitysrahastoon (74 milj. euroa). Humanitaarinen apu (72,5 milj. euroa) ja kansalaisjärjestöille osoitettava tuki (65 milj. euroa) pysyvät vuoden 2018 tasolla.
Valiokunta korostaa kansalaisjärjestöjen osaamista kehitysyhteistyön toimeenpanossa, jota osoittavat mm. vuosina 2016 ja 2017 tehdyt evaluointihankkeet, ja pitää tarpeellisena, että vuonna 2016 leikattua rahoitusta voidaan palauttaa järjestöjen rahoitukseen. Keskeistä on myös kehittää yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä siten, että järjestöjen kehitysyhteistyökokemus, -osaaminen ja kontaktit saadaan mahdollisimman laajaan käyttöön.
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö pohjautuvat Agenda 2030:n toimeenpanoon, ja alueellisesti painotetaan Afrikkaa. Valiokunta katsoo naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamisen olevan yksi avainhaaste kestävän kehityksen näkökulmasta. Näin ollen on erittäin tärkeää, että Suomi tukee jatkossakin vahvasti naisten ja tyttöjen koulutusta, laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia ja -palveluita (valistuksen tulee koskea myös miehiä) sekä naisten poliittista ja taloudellista päätöksentekoa. Samalla vahvistetaan suoraan muiden kehitystavoitteiden saavuttamista ja voidaan hillitä väestön kasvua. Maailman väestön kasvun valiokunta näkee ongelmien taustalla olevana keskeisenä uhkana, joka kiihdyttää mm. ilmastonmuutosta ja lisää eri syistä johtuvia muuttoliikkeitä.
Ilmastonmuutoksen seurauksena jopa 100 miljoonaa ihmistä voi pudota köyhyysrajan alapuolelle, mikä kääntää viime vuosien myönteisen kehityksen suunnan. Köyhät ihmiset ovat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Väestön kasvun hillitsemisen ohella on tärkeää tukea mm. ilmastorahoituksella yhteisöjen selviytymistä muuttuvissa olosuhteissa sekä kehittää kehitysmaiden infrastruktuuria ja talouden hiilineutraaleja ja resurssiviisaita ratkaisuja.
Valiokunta korostaa myös ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden parantamista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja painottaa erityisesti tutkimuksen merkitystä, jotta ruoantuotantoa pystytään kehittämään kohdemaiden olosuhteissa. Suomen on myös tarpeellista jatkaa kehitysmaiden työpaikkojen, elinkeinojen ja investointien tukemista sekä yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistamista, mukaan lukien verotuskyvyn vahvistaminen.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin kehitysyhteistyövarojen sitomisen entistä voimakkaammin kehitysyhteistyön tavoitteisiin ja painottaa, että kohdemaiden tulee tunnistaa kehityshaasteensa, kuten väestön kasvun hillitseminen ja naisten aseman parantaminen, ja sitoutua niiden ratkaisemiseen. Suomen pitää pystyä selkeästi ilmaisemaan oma tahtonsa ja tarvittaessa myös keskeyttämään tuki, jos kohdemaan toiminta ei vastaa yhteisesti sovittuja tavoitteita. Tärkeää on esimerkiksi selvittää puolueettomasti Palestiinassa tuotetun opetusmateriaalin sisältö ja arvioida sen perusteella edellytykset tuen jatkamiselle. Valiokunta pitää tarpeellisena arvioida myös kehitysyhteistyövarojen sitomista palautussopimusten solmimiseen ja toteuttamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 583 759 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen
3) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen
4) Business Finlandin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
6) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää
7) valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
8) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Momentin määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 171 956 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 149 044 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 73 900 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 32 489 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 72 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 020 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 65 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 12 800 000 |
| Yhteensä | 583 759 000 |
|---|
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisen yhteistoimintahankkeen menoja 6 700 000 euroa.
Vuoden 2019 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 416 353 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuoden 2019 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 516 353 000 euroa.
Selvitysosa: Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien 100 000 000 euron lisäys aiheutuu Suomen tuesta Vihreän ilmastorahaston (Green Climate Fund, GCF) lisärahoituskierrokselle.
Vihreän ilmastorahaston päätavoitteena on kehitysmaiden vähähiilisen ja ilmastokestävän kehityksen tukeminen. Rahasto on ilmastosopimuksen virallisen rahoitusmekanismin toinen operatiivinen entiteetti Maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) tavoin.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2019 II lisätalousarvio | — |
| 2019 talousarvio | 583 759 000 |
| 2018 tilinpäätös | 563 441 227 |
| 2017 tilinpäätös | 528 195 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuoden 2019 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 516 353 000 euroa.