Talousarvioesitys 2019
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 224 836 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2019 (euroa)
| Ministeriö | 74 663 000 |
| Toimintamenot | 14 100 000 |
| Henkilöstömenot | 60 563 000 |
| Edustustot, 89 toimipistettä1) | 135 823 000 |
| Toimintamenot | 66 480 000 |
| Henkilöstömenot | 69 343 000 |
| Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 14 350 000 |
| Tietohallinto | 12 000 000 |
| Kiinteistöhallinto | 550 000 |
| Turvallisuus | 1 800 000 |
| Yhteensä | 224 836 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 tavoite |
|
| Henkilötyövuodet | 2 341 | 2 349 | 2 417 |
| — Ulkoministeriö | 869 | 881 | 873 |
| — Ulkomaanedustus | 535 | 551 | 610 |
| — Paikallisesti palkatut | 937 | 917 | 934 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,7 | 3,7 |
| Eläköitymisikä | 65,3 | 65,6 | 66 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,8 | 5,0 | 5,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 235 431 | 232 959 | 237 144 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 11 771 | 13 471 | 12 308 |
| Nettomenot | 223 660 | 219 488 | 224 836 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 30 303 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 27 403 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 6 137 | 7 656 | 6 334 |
| — suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 28 814 | 26 500 | 27 249 |
| Tuotot yhteensä | 34 951 | 34 156 | 33 583 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
|---|---|---|---|
| — erilliskustannukset | 10 130 | 10 055 | 10 933 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 14 911 | 11 982 | 14 972 |
| Kustannukset yhteensä | 25 041 | 22 037 | 25 905 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 9 910 | 12 119 | 7 678 |
| Kustannusvastaavuus, % | 140 | 155 | 130 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Edustuston uudelleen avaaminen Bagdadiin | 1 200 |
| Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Pekingissä (siirto momentille 30.20.47) | -26 |
| Elintarvikeviennin erityisasiantuntijat edustustoverkossa (3 htv) | 1 000 |
| Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) | -176 |
| ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys; erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentilta 32.01.01) | 4 |
| Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittelypilotin lisäresurssointi; viisumikäsittelijät | 200 |
| Kiinan paikkariippumattoman viisumikäsittelypilotonnin lisäresurssointi; LAMA-asiantuntija (1 htv) | 72 |
| Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentille 26.30.02) | -694 |
| Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) | 140 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentilta 24.30.66) | 204 |
| Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) | -19 |
| Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.30.01) | 192 |
| Radikalisoitumisen ja terrorismin vastainen viestintä | -150 |
| Rahoitusattasea Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 28.01.01) | 202 |
| Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) | 171 |
| Siirto momentilta 24.01.74 | 500 |
| Team Finland Knowledge -asiantuntijat Suomen suurlähetystöissa Washingtonissa, Singaporessa, Buenos Airesissa, Pretoriassa, New Delhissä ja Moskovassa (siirto momenteilta 29.40.20, 29.40.50 ja 29.40.55) | 1 239 |
| Team Finland -verkoston vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla | 1 |
| Vienninedistäminen | -1 500 |
| Vientilupahakemusten käsittelyn lisäresurssointi (1 htv) | 82 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 585 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -48 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -24 |
| Palkkausten tarkistukset | 3 451 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -31 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -1 172 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -730 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -314 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 989 |
| Yhteensä | 5 348 |
| 2019 talousarvio | 224 836 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 2 001 000 |
| 2018 talousarvio | 219 488 000 |
| 2017 tilinpäätös | 220 760 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 225 126 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 290 000 euroa talousarvioesityksen 224 836 000 euroon nähden on siirtoa momentita 26.01.01 Suomen Moskovan suurlähetystössä toimivan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.
| 2019 talousarvio | 225 126 000 |
| 2018 II lisätalousarvio | 1 073 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 2 001 000 |
| 2018 talousarvio | 219 488 000 |
| 2017 tilinpäätös | 220 760 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 225,126 milj. euroa, joka on 5,638 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Tästä noin 136 milj. euroa kohdistetaan 90 edustustoa kattavan edustustoverkon kustannuksiin.
Valiokunta pitää myönteisenä, että vuonna 2019 on tarkoitus avata uudelleen Bagdadin suurlähetystö. Paikan päällä toimimalla voidaan tehokkaammin edistää kahdenvälisten suhteiden kehittämistä Irakin kanssa, kuten myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluukysymyksiä.
Suomelle on tärkeää, että kaikki laittomasti maassa oleskelevat henkilöt palaavat tai palautetaan mahdollisimman nopeasti kotimaahansa (aihetta on käsitelty myöhemmin luvun 26.40 yhteydessä). Suomessa on useita tuhansia paperittomia henkilöitä, jotka ovat vaarassa joutua mm. kansainvälisen rikollisuuden uhreiksi tai osaksi terrorismijärjestöjen toimintaa. Myös järjestelmän uskottavuuden kannalta henkilöiden palauttaminen lähtömaahan tulee saada toimimaan. Niiden maiden kanssa, joista Suomessa on tällä hetkellä runsaasti turvapaikanhakijoita, on palautuksiin liittyviä kirjauksia sisältävä yhteisymmärryspöytäkirja ainoastaan Afganistanin kanssa.
Valiokunta pitää myönteisenä, että EU ja Irak ovat solmineet elokuussa 2018 voimaantulleen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, PCA). Sopimus velvoittaa ottamaan takaisin kansalaiset, jotka eivät täytä voimassa olevia edellytyksiä päästä toisen osapuolen alueelle tai oleskella siellä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sopimus saadaan toimimaan myös käytännössä. Tilanteen hankaluutta kuvaa se, että palautukset Irakiin eivät ole tähän asti toimineet myöskään esimerkiksi Ruotsista, jolla on kahdenvälinen palautussopimus.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kansainvälinen turvallisuustilanne on viime vuosina selvästi heikentynyt eurooppalaisesta näkökulmasta. Turvallisuusuhkia kasvattavat osaltaan myös digitaalisuuden myötä lisääntyneet vakoilu- ja häirintämahdollisuudet. Havaittuja puutteita korjataan vuonna 2019 erityisesti Moskovan ja Pekingin suurlähetystöissä. Turvallisuusuhat ovat kuitenkin kasvaneet kaikkialla, ja valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviossa varataan riittävät resurssit kaikkien edustustojen turvallisuuden varmistamiseen.
Suomen kallein edustusto kokoonsa nähden on Kabulissa Afganistanissa. Sinänsä sen kustannuksia ei voida suoraan verrata muuhun edustustoverkkoon, koska Suomella ei ole toista samanlaisissa olosuhteissa toimivaa lähetystöä. Suomen turvallisuuspolitiikan intressinä on vakaa ja vauraampi Afganistan. Mikäli maan hauras kehitys heikkenisi, sillä olisi muuttoliikkeen ja kansainvälisen terrorismin lisääntymisen myötä suoria vaikutuksia myös Suomelle. Vallitsevassa tilanteessa valiokunta pitää läsnäoloa Kabulissa tärkeänä. Vaikuttamistyötä ja seurantaa on syytä tehdä paikan päällä osana muuta kansainvälistä diplomaattikuntaa. Tilanteen kehitystä tulee kuitenkin seurata tarkasti, ja ensiarvoisen tärkeää on huolehtia henkilökunnan turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.
Ulkoministeriö on eduskunnan lisärahoituksella toteuttanut viime vuosina muuttoliikkeen lähtöalueille kohdistettua kansainvälistä viestintää, jossa on käsitelty mm. paluumuuttoa sekä ihmissalakuljetusta ja siihen liittyviä humanitäärisiä riskejä. Viestinnän jatkaminen on valiokunnan mielestä edelleen tarpeellista ja syytä on myös harkita sen jatkamista osana ministeriön vakinaista toimintaa.
Valiokunta nostaa esiin myös ulkoasiainhallinnon tärkeän tehtävän edistää Suomen kasvua tukevia taloussuhteita ja suomalaisyritysten osallistumista kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin. Myönteistä on, että lähetystöjen ja muiden Team Finland -toimijoiden yhteistä viestintää sekä käytännön viennin edistämisen osaamista kehitetään edelleen vuonna 2019. Samoin tarpeen on vahvistaa edustustojen roolia elintarvikkeiden viennin edistämisessä talousarvioesityksen mukaisesti 1 milj. euron määrärahalla.
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota valtionhallintoon suunnitteilla oleviin digisäästöihin vuodesta 2020 alkaen ja siihen, että ulkoasiainhallinnon osalta suurimmat digitalisoinnit, kuten viisumijärjestelmä, on jo toteutettu. Näin ollen tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa on syytä ottaa huomioon, että säästöt kohdistetaan siten, että ne on mahdollista toteuttaa supistamatta nykyistä edustustoverkkoa.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa laitonta maahantuloa koskevaan viestintään, jonka tarkoituksena on tarjota erityisesti nuorille tietoa terrorismiin ja väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavista syistä ja herättää esimerkiksi syrjäytymiseen liittyvää keskustelua.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 225 276 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.