Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2018 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
       10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
       20. Ammatillinen koulutus
       40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ja kansainvälisessä työnjaossa ja työn sisällöissä tapahtuneet muutokset, digitalisaatio ja muu nopeasti kehittyvä teknologia, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos sekä Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisäävät meneillään olevat arvojen ja asenteiden muutokset. Yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu.

Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus lisäarvosta ja taloudellisesta kasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista. Tämä pätee erityisesti Suomeen. Suomen työmarkkinoilla on kysyntää korkeaa koulutusta ja monipuolista osaamista vaativalle työlle. Työmarkkinoilla on samaan aikaan työvoiman puutetta ja työttömyyttä. Talouden kestävä kasvu ja tuottavuuden paraneminen edellyttävät tiedon, osaamisen ja luovuuden tehokkaampaa hyödyntämistä yrityksissä, palvelujärjestelmissä ja julkisessa hallinnossa.

Talouskasvun näkymät ovat Suomessa pitkästä aikaa varovaisen myönteiset. Talouden rakennemuutos, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää uusia toimia koulutuksessa, kulttuurissa sekä liikunta- ja nuorisotyössä.

Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista.

Kasvualoina luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä, joten digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia näiden alojen liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle.

Osaamista ja koulutusta koskevilla kärkihankkeilla kehitetään ministeriön toimialojen rakenteita, ohjausta, sisältöjä ja toimintatapoja niin, että suomalaisten koulutus- ja osaamistaso nousevat. Kärkihankkeilla modernisoidaan oppimisympäristöjä, hyödynnetään digitalisaatiota osaamisessa ja oppimisessa, nopeutetaan siirtymistä työelämään, parannetaan liikunnan, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sekä vähennetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.

Tulevina vuosina panostetaan osaamiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Huippututkimuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden panostuksia lisätään. Luovaa taloutta vahvistetaan. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Peruskouluille suunnattu tasa-arvorahoitus kaksinkertaistetaan. Ammatillisen koulutuksen uudistusta tuetaan. Panostuksia tulee myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa tietyillä aloilla jo lähitulevaisuudessa. Erityisen suuria työvoiman saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa nykyisestä
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Suurempi osuus uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä laskee
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä ja sujuvia siirtymiä parannetaan kaikilla koulutusasteilla
  • — Tieteen taso sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden aste nousee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 2013201420152016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 43,244,444,044,044,544,5
— perustutkintoon johtava koulutus1)40,342,141,842,042,542,5
— valmentavat koulutukset2)2,92,32,22,02,02,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1)50,851,652,553,053,053,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3)3,12,11,73,02,51,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä91,193,794,395,095,595,5
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä6,04,43,95,04,53,5
Yhteensä97,198,198,2100,0100,099,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2016 luku on toteutumatieto).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 
2013
2014 20152016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Ammattikorkeakoulututkinto26,026,125,925,925,825,8
Ylempi korkeakoulututkinto27,828,028,128,128,027,9

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta amk-tutkinto (päivä- ja monimuotototeutus).

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

 2013201420152016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Lukiokoulutus (3—3,5 vuotta)79,680,680,584,084,084,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)62,163,664,065,066,0..
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)55,152,855,057,060,060,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)48,248,550,051,052,052,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Vuoden 2015 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio ja vuodesta 2018 ei enää ole saatavilla tässä vertailukelpoista lukua. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

 20132014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Varhaiskasvatus      
— lapset 211 550211 190211 400213 050213 550215 000
Esiopetus      
— oppilasmäärä59 80060 42062 50062 00062 00062 000
Perusopetus, oppivelvolliset      
— uudet oppilaat (1. luokka)60 18059 97060 74061 50061 50061 500
— päättötodistuksen saaneet59 58057 85058 22061 00061 00060 000
— oppilasmäärä526 850529 880531 465536 000536 000536 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet      
— laskennallinen oppilasmäärä1 8581 8271 9772 8633 0403 990
Lukiokoulutus      
— uudet opiskelijat35 82034 74035 26038 00035 00035 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2)31 54031 62031 08033 00033 00031 000
— opiskelijamäärä 3)105 120102 840103 120107 000103 000103 000
Ammatillinen peruskoulutus4)      
— uudet opiskelijat69 39069 35071 62071 70070 00070 000
— suoritetut tutkinnot46 21048 75050 49051 50052 50054 000
— opiskelijamäärä182 410183 060183 170183 000183 000183 000
Ammatillinen lisäkoulutus5)      
— uudet opiskelijat26 74030 93031 52031 00031 00031 000
— suoritetut tutkinnot15 94015 91016 70018 50019 00020 000
— opiskelijamäärä 63 29064 89067 51068 00068 00068 000
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot      
— aloittaneet6)29 91730 31530 30030 00030 00030 000
— suoritetut tutkinnot22 80022 77823 71623 04022 70022 400
— opiskelijamäärä 129 636128 751128 545128 884129 300129 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot      
— aloittaneet7)3 2853 4533 6004 2744 3004 300
— suoritetut tutkinnot1 9482 1152 3662 5172 7002 800
— opiskelijamäärä 8 5669 21810 13310 99711 00011 000
Yliopiston perustutkinnot8)      
— uudet opiskelijat20 23320 88020 60020 96021 00021 000
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot13 01713 49915 03914 28814 40014 500
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot14 44414 85515 31615 32115 30015 300
— opiskelijamäärä141 756138 664136 912134 888135 000135 000
Yliopiston tohtorintutkinnot1 7241 8651 8811 8871 8001 750

1) Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Lähde: Opetushallituksen tiedonkeruu 20.9. opiskelijamäärä

4) Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

5) Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.

8) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja tehtävät liittyvät luovuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseen. Taiteellinen ja kulttuurinen tuotanto ja sen käyttö, kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja monipuolinen kulttuurielämä takaavat kulttuurin kehittymisen ja lisäävät sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä vahvistavat demokratiaa. Kulttuuripolitiikan tavoitteita toteutetaan erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoin. Kulttuuripolitiikka kytkeytyy myös moniin hallinnonalat ylittäviin politiikan teemoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiset tavoitealueet sekä tavoitteet kulttuuripolitiikalle vuoteen 2025 ovat:

Luova työ ja tuotanto

  • — Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuneet.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin

  • — Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus

  • — Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
     
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden    
— laskennalliset henkilötyövuodet2 4742 4692 4692 469
— esitysten määrä12 70412 40912 40012 400
— kävijät, 1 000 henk.2 2232 1132 1202 120
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden    
— laskennalliset henkilötyövuodet1 0371 0331 0331 033
— konserttien määrä2 4802 5792 5802 580
— kuulijat, 1 000 henk.899906910910
Suomen kansallisoopperan ja -baletin    
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä543538556552
— esitysten määrä562643650650
— yleisökontaktit, 1 000 henk.298317320320
Suomen Kansallisteatterin    
— henkilöstön määrä388318320320
— esitysten määrä760709700700
— yleisökontaktit, 1 000 henk.251176170175
Kansallisgallerian    
— henkilöstön määrä (htv)237255255255
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä20261822
— kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk.533773650650
Museoiden (valtionosuuden piirissä olevat) laskennalliset henkilötyövuodet 1 1831 1831 1831 183
— museoiden kävijät (valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa), 1 000 henk.5 6056 6556 7006 700
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat37343030
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.2 5942 4752 2002 200
Yleiset kirjastot    
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl738719717717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl89 24487 36988 00088 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl49 36949 02350 00050 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl38 86141 96842 00042 100
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.863952960965
Taiteilijat    
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä299/2 414305/2 560
(alustava)
302/2 530300/2 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen
— valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %
52/5752/57
(arvio)
52/5752/57
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %45/4745/47
(arvio)
45/4745/47
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)1 0641 0711 0701 070
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %11,6111,7111,8011,50
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat8 0828 4128 4008 300
Kulttuurin toimiala    
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus)131 600126 300126 000126 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat21 424 21 00021 000
— kulttuurialan yritysten henkilöstö56 838 55 50055 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)13-13,113,2
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)2,42,52,62,7
Liikuntapolitiikka

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikunnalla ja huippu-urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, koulussa, perheissä ja liikuntaharrastuksissa. Hallituksen kärkihankkeen ”Tunti lisää liikuntaa/Liikkuva koulu” avulla lisätään tunti liikuntaa jokaisen peruskouluikäisen päivään sekä käynnistetään kokeilutoiminta toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Yhdistetään varhaisvuosien liikunnan edistäminen osaksi Liikkuva koulu -ohjelmaa.

Huippu-urheilun tukemisen tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja urheilun eettisen perustan vahvistamista.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden päätavoitteet ovat seuraavat:

  • — Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
  • — Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
  • — Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
    
Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat (vähintään 4 tuntia viikossa siten, että hengästyy tai hikoilee), %1)   
8—9 -luokkalaiset   
— pojat535355
— tytöt505052
Lukion 1—2 -luokkalaiset    
— pojat555557
— tytöt474749
Ammattiin opiskelevat 1—2 -luokkalaiset    
— pojat404042
— tytöt333335
    
Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua, kuten juoksua, hiihtoa, uintia, tai pallopelejä harrastavien osuus, %2)   
20—54 -vuotiaat30,625,427,0
55—74 -vuotiaat15,711,913,0
Miehet (20—74 -vuotiaat)25,321,523,0
Naiset (20—74 -vuotiaat)19,915,718,0
    
Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, % 3)   
Alle 9-vuotiaat   
— tytöt666769
— pojat616970
11-vuotiaat   
— tytöt686366
— pojat676869
13-vuotiaat   
— tytöt536263
— pojat526263
15-vuotiaat   
— tytöt394445
— pojat474747
15—19 -vuotiaat   
— tytöt282829
— pojat262627
20—24 -vuotiaat   
— naiset262627
— miehet212122
25—29 -vuotiaat   
— naiset121213
— miehet252526
Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) osallistuvien osuus, %4)   
20—54 -vuotiaat35,035,736,0
55—74 -vuotiaat24,827,028,0
75+ -vuotiaat14,917,618,0
Miehet (20—74 -vuotiaat)26,931,533,0
Naiset (20—74 -vuotiaat)30,930,132,0
    
Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %5)   
11-vuotiaat   
— tytöt263335
— pojat364648
13-vuotiaat   
— tytöt152123
— pojat223133
15-vuotiaat   
— tytöt91315
— pojat112124
20—54 -vuotiaat   
— miehet15,418,020,0
— naiset19,617,619,0
    
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (metriä)6)2 4232 4072 400
    
Arvokisamitalit, lkm   
Olympiakisat-15
Paralympiakisat 3 
MM-kisat   
— olympialajit8710
— ei-olympialajit15790120
— paralympialajit19310
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit)143130130

1) Kouluterveyskysely, (THL). Perustuu kysymykseen: "Kuinka monta tuntia viikossa tavallisesti harrastat liikuntaa vapaa-aikanasi niin, että hengästyt ja hikoilet?" Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2016 luvut perustuvat vuoden 2015 tuloksiin.

2) Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH, (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa” -vastanneiden osuus.

3) Yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014 ja 2016 sekä Nuorten vapaa-aikatutkimus 2012 ja 2015.

4) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, (THL). "Kuinka usein olette osallistunut seuraavien järjestöjen, yhdistysten, seurojen yms. toimintaan 12 viime kuukauden aikana?" Kysymyspatterissa esitettiin mm. "liikunta- tai urheiluseura". Tarkastelussa on kysymyspatterin kohtaan "liikunta- tai urheiluseura" arvolla 1 tai 2 vastanneiden osuus. Luku saattaa sisältää seuroissa tapahtuvan liikkumisen lisäksi myös vapaaehtoistoimintaa liikunta- ja urheiluseuroissa.

5) Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Kaikkien 7—18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 luvut perustuvat vuoden 2014 tuloksiin. Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää. Luvut perustuvat Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen ATH, (THL).

6) Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista, sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.

Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Osallistumis- ja vaikuttamismuodot sekä harrastustoiminta ovat monipuolistuneet erityisesti tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä. Heikko taloustilanne kasvattaa kuilua parempi- ja heikompiosaisten nuorten välillä. Erot elämänhallinnan ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta keskeisissä kyvyissä voivat olla merkittäviä. Asuinalue ja -kunta sekä sosioekonominen tausta vaikuttavat nuorten toimintamahdollisuuksiin. Ikä, etninen alkuperä, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy voi lisätä syrjintää. Nuoret eivät aina ole tietoisia oikeuksistaan. Heikko taloustilanne varjostaa länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuutta. Nuoremman sukupolven tulotaso uhkaa jäädä pysyvästi vanhempien sukupolvien tulotasoa matalammaksi ja nuorten luottamus oman ikäluokkansa taloudellisen tilan parantamiseen on heikentynyt selvästi. Toisaalta suomalaisten nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on vahvistunut.

Nuorisotyön ja -politiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

  • — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
  • — Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat
  • — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
  • — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
    
Vaikuttavuustavoite 1: Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat   
— 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), %575757
—15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), %565656
Vaikuttavuustavoite 2: Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat   
— 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), %909090
— Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), %998
Vaikuttavuustavoite 3: Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa   
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), %353530
Vaikuttavuustavoite 4: Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat   
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), %1398
— 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), %798385
— Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM)52 30048 10047 000
Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2016
TP
2017
TA
2018
TAE
2017/2018
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus707 830711 542689 858-21 684
29.10.31Vapaa sivistystyö157 611146 270152 8336 563
29.20.30Ammatillinen koulutus1)717 763721 415758 87137 456
29.20.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma33 33125 1415 048-20 093
29.80.30Kirjastot3 9003 7003 700-
29.80.31 ja 52Teatterit, orkesterit ja museot106 166103 386105 0971 711
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset18 15018 26717 935-332
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 39819 45419 51056
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0478 0308 020-12
Yhteensä 1 772 1961 757 2051 760 8703 665
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta     
Kunnat ja kuntayhtymät 897 121926 814928 7471 933
— Kunnat -211 755-74 400-74 555-155
— Kuntayhtymät 1 108 8751 001 2141 003 3022 088
Yksityiset 875 075830 391832 1231 732

1) Työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle asteittain vuodesta 2018 lukien.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 14,69 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kustannustason arvioidusta muutoksesta aiheutuva tarkistus valtionosuuksiin jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2018.

Rahapelitoiminnan voittovarat

Rahapelitoiminnan voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain (1047/2001) 17 §:n mukaisesti Veikkaus Oy:n tuotosta 53 % käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Lain 18 §:n mukaan Veikkaus Oy:n asianomaisen tilikauden voittoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2018 on 537,200 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 21,3 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2018 yhteensä 558,500 milj. euroa eli noin 12,8 milj. euroa enemmän vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain 17 a §:n mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 106,5 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 238,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 158,9 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 54,8 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 ehdotetaan 1 191,1 milj. euroa, josta 558,5 milj. euroa eli 46,9 % myönnetään rahapelitoiminnan voittovaroista.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TA
2018
TAE
         
Tiede388,3409,9398,8308,6258,3424,9450,7442,9
— voittovarat100,3101,2102,2102,4102,2103,2104,4106,5
— budj.varat2)288,0308,7296,6205,4156,1321,7346,3336,4
         
Taide425,1432,6451,8458,3470,3458,6463,3450,3
— voittovarat220,3222,4224,6237,0236,9233,3233,6238,3
— budj.varat204,8210,2227,2221,3233,4225,4229,7212,0
         
Liikunta142,5153,6151,7187,4188,5154,9162,9166,5
— voittovarat141,9150,9151,6147,3148,0147,1154,1158,9
— budj.varat0,62,70,140,140,57,88,87,5
         
Nuoriso65,271,873,974,374,473,177,875,8
— voittovarat51,551,952,452,853,052,753,654,8
— budj.varat13,719,921,521,521,420,424,221,0
Voittovarat yhteensä514,0526,4530,8539,5540,1536,3545,7558,5

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat rahapelitoiminnan voittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

 Rahapelitoiminnan
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
    
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot3 627 0001 113 0004 740 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat70 673 000276 665 000347 338 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille, orkestereille ja museoille58 482 00046 615 000105 097 000
Liikunnan koulutuskeskukset (valtakunnalliset)16 914 000529 00017 443 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö7 127 00019 523 00026 650 000
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta200 000700 000900 000
Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on lakisääteisiä siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituspäätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti tasa-arvoisesti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on kasvanut. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
29.10.01Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — vuokrasopimusvaltuus1,12,7
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus348,3343,3
29.40.20Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)  
 — tutkimushankevaltuus-33,0
29.40.54Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)  
 — tutkimushankevaltuus55,655,6
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus2,31,3

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

  v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
  1000 €%
 
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot241 149246 037243 800-2 237-1
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)19 73118 02117 264-757-4
02.Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)59 79360 28058 458-1 822-3
03.Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)6 3456 9727 4534817
(04.)Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)0
21.Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)3 5433 0583 0580
(22.)Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)0
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)29 07028 54028 601610
50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)1 1481 5371 337-200-13
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)3 3213 3133 3130
52.Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)114 000114 000114 0000
53.Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v)2 1908 0908 0900
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)2 0082 2262 2260
10.Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus934 458941 604924 215-17 389-2
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)43 08242 18340 854-1 329-3
(02.)Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)0
20.Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)18 09734 01633 407-609-2
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)707 830711 542689 858-21 684-3
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)157 611146 270152 8336 5634
51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)7 8397 5937 263-330-4
(52.)Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha)0
20.Ammatillinen koulutus767 995763 042798 58635 5445
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 1717 9757 930-45-1
21.Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)8 7308 51126 73718 226214
30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)717 763721 415758 87137 4565
33.Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha)33 33125 1415 048-20 093-80
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus3 200 9833 323 2873 290 752-32 535-1
01.Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)12 82112 08111 605-476-4
02.Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)18 04517 85017 001-849-5
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 2601 1451 113-32-3
04.Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 7331 6811 648-33-2
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)55 71391 981129 82137 84041
22.Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)8 5008 5008 5000
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)1 828 7251 795 6741 767 428-28 246-2
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)227 587238 331276 66538 33416
(52.)Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)31 6790
53.Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)103 196104 383106 4972 1142
54.Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)33 96947 00054 3797 37916
55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)859 975834 915826 250-8 665-1
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)17 78119 74619 845991
86.Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha)24 00024 0000
89.Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)150 00046 000-104 000-69
70.Opintotuki877 520781 458588 895-192 563-25
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)643621613-8-1
52.Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)28 22740 20054 20014 00035
55.Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)767 737655 881449 326-206 555-31
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)30 97831 45631 4560
59.Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)49 93553 30053 3000
80.Taide ja kulttuuri458 615463 304450 297-13 007-3
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 3624 0523 966-86-2
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 1922 1212 2771567
04.Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)21 73123 09319 272-3 821-17
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 4484 9374 866-71-1
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)6 4916 0805 969-111-2
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)17 84618 84818 9601121
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)15 04215 40015 5871871
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)3 9003 7003 7000
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)51 09148 78146 615-2 166-4
35.Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)8 0008 0008 0000
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)2402522520
41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)20 31326 64826 6480
50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)9 8218 2937 350-943-11
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)13 99514 61514 6150
52.Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)233 261233 589238 2944 7052
53.Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)24 54927 25727 4992421
55.Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)2 2001 9501 9500
(56.)Ylimääräinen valtionavustus Pietari-säätiölle Suomen Pietarin instituutin ja Pietarin suomalaisen koulun toiminnan turvaamiseen (kiinteä määräraha)3750
(59.)Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)10 00010 000-10 000-100
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)7397397390
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)7 0194 8993 688-1 211-25
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)050500
90.Liikuntatoimi154 944162 923166 4683 5452
30.Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)7 0007 0007 0000
50.Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)147 120154 097158 9394 8423
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)8241 826529-1 297-71
(55.)Valtionavustus liikuntapaikan rakentamiseen KymiRing Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)0
91.Nuorisotyö73 10277 77075 793-1 977-3
50.Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)52 72953 61754 7701 1532
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)19 67320 00319 523-480-2
52.Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)7004 1501 500-2 650-64
Yhteensä6 708 7666 759 4256 538 806-220 619-3
 Henkilöstön kokonaismäärä 2 6062 4652 431