Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
              01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
              21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
              30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
              33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillinen koulutus uudistuu vuoden 2018 alusta lukien hallituksen kärkihankkeena toteutettavan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, jolla muun muassa digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja, ehkäistään keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan yhdessä työelämän kanssa koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteeksi asetetaan, että ammatillinen koulutus

  • — edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä, tukee talouden uudistumista ja parantaa kilpailukykyä, nostaa työllisyysastetta sekä edistää osallisuutta
  • — vastaa oikea-aikaisesti, osuvasti, ketterästi ja vaikuttavasti työelämän osaamistarpeisiin ja tukee yrityksiä ja julkista sektoria toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa ja toiminnan uudistamisessa sekä luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle ja innovaatiotoiminnalle
  • — tuottaa yksilöille ammattiosaamista sekä geneerisiä taitoja, joita tarvitaan sekä työelämään siirtymiseksi että siellä pysymiseksi työelämän muuttuessa
  • — edistää elinikäistä oppimista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin
  • — palvelee sekä nuoria että aikuisia siten, että osaamisen hankkiminen on mahdollista asiakkaan osaamistarpeiden, oppimisvalmiuksien, elämäntilanteen ja urasuunnitelmien kannalta parhaiten soveltuvalla tavalla sekä
  • — turvaa yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät

  • — suuntaavat koulutuspalveluitaan työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti
  • — tehostavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista siten, että yksilölliset opintopolut monipuolistuvat, opintoprosessit tehostuvat ja koulutusajat lyhenevät
  • — parantavat toimintansa laatua siten, että keskeyttäminen vähenee ja läpäisy tehostuu
  • — kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia uusia pedagogisia toimintamalleja ja digitaalisia oppimisratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta
  • — uudistavat toimintaprosessejaan sekä purkavat toimintaa jäykistäviä rakenteita ja hallinnollisia raja-aitoja sekä
  • — kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta ja keskinäistä työnjakoa toiminta-alueillaan.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne uudistuu siten, että kaikki ammatilliset tutkinnot ovat osaamisperusteisia ja niiden laajuus määritellään osaamispisteinä. Ammatillisen koulutuksen uudistetut tutkinnot tulevat voimaan porrastetusti 1.8.2017, 1.1.2018, 1.8.2018 ja 1.1.2019 lukien. Kun kaikki tutkinnot on uudistettu vuoden 2019 alkuun mennessä, ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56. Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon, mutta opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti.

Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto ja otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta edistetään ottamalla käyttöön koulutussopimus työssäoppimisen tilalle ja lisäämällä oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta yhdenmukaistamalla sen rahoituksellista asemaa suhteessa muihin koulutusmuotoihin ja kehittämällä sen hallinnollisia menettelyitä nykyistä selkeämmiksi.

Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku säilyy hakuväylänä perusopetuksen päättäville ja muille vailla toisen asteen tutkintoa oleville.

Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmä uudistuu siten, että koulutuksen järjestäjän kaikkea ammatillista koulutusta säädellään yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjät voivat aiempaa vapaammin päättää koulutustarjontansa kohdentamisesta sekä siitä, millä tavoin ja missä oppimisympäristöissä koulutusta järjestetään. Ohjaus- ja säätelyjärjestelmä muodostuu koulutuksen järjestämisluvista ja vuosittaisista seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perustana olevista suoritepäätöksistä. Järjestämisluvassa määritellään perusrahoituksen opiskelijavuosien vähimmäismäärä, jolla turvataan toiminnan ennakoitavuus. Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmästä muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtionrahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määrittyy suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla, kuitenkin siten, että kuntien rahoitusosuus ei ylitä vuoden 2017 tasoa.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus jakaantuu laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä hakemusten perusteella maksettavaan strategiarahoitukseen. Perusrahoituksen osuus on 50 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 35 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 15 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Perusrahoitusta maksetaan opiskelijavuosien perusteella, suoritusrahoitusta tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella sekä vaikuttavuusrahoitusta työllistymisen, korkeakouluihin jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Ammatillisen koulutuksen uudessa rahoitusjärjestelmässä painopiste siirtyy suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta painottavaksi opiskeluun käytetyn ajan laskemisen sijasta.

Uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyy siirtymäaika, jonka aikana perusrahoituksen osuus laskee asteittain kohti 50 prosentin osuutta ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuudet vastaavasti kasvavat. Vuonna 2018 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja suoritusrahoituksen osuus 5 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Vaikuttavuusrahoitusta maksetaan ensimmäisen kerran vuodesta 2020 lukien.

Toiminnan laajuus

Ammatillisen koulutuksen määrälliset tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit määritellään tarkemmin vuoden 2018 aikana uudessa ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmässä käytettävien suoritemäärittelyjen pohjalta ottaen huomioon myös muut reformista aiheutuvat muutokset ammatillisen koulutuksen tilastotiedonkeruissa.

Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)

 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Perustutkintokoulutus69 39369 35471 62171 70070 00070 500
— oppilaitosmuotoinen koulutus 61 54562 39165 45565 50063 50063 500
— oppisopimuskoulutus7 8486 9636 1666 2006 5007 000
Ammatti- ja erikoisammatti-tutkintokoulutus26 73530 92631 51831 00031 00031 000
— oppilaitosmuotoinen koulutus16 67518 23818 84618 50018 50018 500
— oppisopimuskoulutus 10 06012 68812 67212 50012 50012 500

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuoden 2018 luvut eivät vielä sisällä opetushallinnon alaisuuteen siirtyvän työvoimakoulutuksen volyymiarvioita.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)

 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Perustutkinnot46 21448 75450 49251 50052 50054 000
— oppilaitosmuotoinen koulutus42 16943 73245 85747 00048 50050 000
— oppisopimuskoulutus4 0455 0224 6354 5004 0004 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot15 94015 90816 70118 50019 00020 000
— oppilaitosmuotoinen koulutus7 1528 5059 31710 00010 50011 000
— oppisopimuskoulutus 8 7887 4037 3848 5008 5009 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuoden 2018 luvut eivät vielä sisällä opetushallinnon alaisuuteen siirtyvän työvoimakoulutuksen volyymiarvioita.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät1)

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
     
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteensä185176166163
— sekä perus- että lisäkoulutuksen järjestäjät117113106..
— pelkän peruskoulutuksen järjestäjät131313..
— pelkän lisäkoulutuksen järjestäjät555047..

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
     
Kaikki järjestäjät yhteensä185176166163
— kuntajärjestäjät10999
— kuntayhtymäjärjestäjät35353535
— yksityiset järjestäjät139131121118
— valtio koulutuksen järjestäjänä1111

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 930 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa: Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2018 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 100 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2018 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on n. 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan n. 3 200 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan n. 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 4 000 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
     
Saamelaisalueen koulutuskeskus69,065,06969
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus24,325,82626
Yhteensä93,390,89595

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot2 0921 0001 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset3 0022 9103 000
— osuus yhteiskustannuksista1 035900950
Kustannukset yhteensä4 0373 8103 950
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 945-2 810-2 950
Kustannusvastaavuus, %522625
    
Hintatuki1 5502 4002 400
    
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, %908986

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Saamelaisalueen koulutuskeskus4 641 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot889 000
Yhteensä7 930 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot10 06610 5259 390
Bruttotulot2 9272 5501 460
Nettomenot7 1397 9757 930
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 729  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 761  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lomarahojen alentaminen (Kiky)2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-41
Työajan pidentäminen (Kiky)-3
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-6
Vuokrien indeksikorotus7
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-3
Yhteensä-45

2018 talousarvio7 930 000
2017 talousarvio7 975 000
2016 tilinpäätös8 171 000

21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 737 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) ammatillisen koulutuksen yhteisten tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen

3) ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

4) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa: Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa, edistetään reformin tavoitteiden toteuttamista, kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa sekä tuetaan uusien toimintaprosessien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Tarkoitukseen kohdennettavat avustukset myönnetään pääosin verkostohankkeille, joissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä.

Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä uudella sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä sekä muilla opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisillä tietoteknisillä palveluilla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Reformin toimeenpanon tukeminen15 000
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusratkaisujen lisärahoituksen poistuminen (HO 2015)-4 000
Valtionavustuslain perusteella maksettavat avustukset (siirto momentilta 29.20.30)7 226
Yhteensä18 226

Momentin nimike on muutettu ja momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2018 talousarvio26 737 000
2017 I lisätalousarvio2 000 000
2017 talousarvio8 511 000
2016 tilinpäätös8 729 710

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 768 271 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 748 044 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus- ja suoritusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille

2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin

3) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin.

Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään kaksi prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 177 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 5 500 opiskelijavuotta.

Selvitysosa: Ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus lasketaan ammatillisen koulutuksen määrärahasta, joka muodostuu momentin määrärahasta sekä kuntien rahoitusosuudesta lukuun ottamatta yksityisille koulutuksen järjestäjille maksettavia arvonlisäverokompensaatioita.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä alv-kompensaatioita)1 703 581 000
— Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä1 669 697 000
    josta perusrahoituksen osuus (95 %)1 586 212 000
    josta suoritusrahoituksen osuus (5 %)83 485 000
— Strategiarahoituksen osuus33 884 000
Kuntien rahoitusosuus -955 537 000
Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä20 227 000
— Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista19 227 000
— Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero1 000 000
Yhteensä768 271 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02)15
Opiskelijavuosien lisäys nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi (siirto momentilta 32.30.51)9 400
Oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen poistuminen (HO 2015)-14 700
Työvoimakoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen asteittainen siirto OKM:n hallinnonalalle (siirto momentilta 32.30.51)50 700
Valtionavustuslain perusteella maksettavat avustukset (siirto momentille 29.20.21)-7 226
Yksityisille koulutuksen järjestäjille maksettavien arvonlisäverojen siirtyminen kokonaan valtionosuudesta maksettavaksi (siirto kuntien rahoitusosuudesta)8 667
Yhteensä46 856

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio768 271 000
2017 talousarvio721 415 000
2016 tilinpäätös717 763 091

33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 5 048 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 a §:n 2 momentin mukaiseen toimintaan

2) valtionavustuksina ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan tutkintokoulutukseen, näyttöjen järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin.

Määrärahaa voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Selvitysosa: Nuorten aikuisten osaamisohjelma päättyy vuonna 2018. Määrärahaa käytetään ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden koulutusten loppuunsaattamiseen. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan 1.1.2018. Ennen lain voimaantuloa tutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon loppuun kumottujen lakien nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti tai siirtyä suorittamaan tutkintoa uuden lain nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Määräaikaisen ohjelman asteittainen päättyminen-20 093
Yhteensä-20 093

Momentin määräraha on muutettu kiinteäksi määrärahaksi.


2018 talousarvio5 048 000
2017 talousarvio25 141 000
2016 tilinpäätös33 331 198