Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
              01. Energiaviraston toimintamenot
              20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
              40. Energiatuki
              41. LNG-terminaalien investointituki
              (42.) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
              43. Kioton mekanismit
              44. Uusiutuvan energian tuotantotuki
              45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki
              46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki
              47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

60. EnergiapolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Kasvupolitiikan toteuttamiseksi energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikka, työllisyystavoitteet sekä ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Talouskasvun edellytyksiin vaikuttaa merkittävästi tapa, jolla kansallisia ja Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteita toteutetaan. Kasvihuonekaasupäästöistä 80 % syntyy energian tuotannossa ja käytöstä. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin toimitusvarmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen eriytyminen, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Komissio on ehdottanut vuotta 2030 koskevassa ilmasto- ja energiapaketissaan jatkoa nyt vuoteen 2020 yltäville energia- ja ilmastotavoitteille. Eurooppa-neuvosto asetti vuoden 2030 tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä EU:n tasolla uusiutuvalle energialle 27 prosentin osuuden energian loppukulutuksesta ja energiatehokkuudelle indikatiivisen 27 prosentin tehostamistavoitteen verrattuna kehitykseen ilman uusia toimenpiteitä. Komissio antoi 2016 ehdotukset mm. taakanjakosektorin (päästökaupan ulkopuoliset sektorit) jäsenvaltiokohtaisista päästövähennysvelvoitteista ja LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsänhoito) huomioon ottamisesta. Komission esitys taakanjakosektorin päästövähennyksistä Suomelle on 39 % vuoden 2005 tasosta. Komissio antoi v. 2016 myös puhtaan energian paketissa toisen osan 2030 tavoitteiden lainsäädäntöehdotuksista. Nämä ehdotukset koskivat mm. sähkömarkkinoiden kehittämistä, uusiutuvaa energiaa ja bioenergian kestävyyttä, energiatehokkuutta sekä hallintomallia, jonka avulla komissio seuraa energia- ja ilmastotavoitteiden sekä energiaunionia koskevien tavoitteiden saavuttamista. Samalla energiatehokkuutta koskevaa tavoitetta esitettiin nostettavaksi 30 prosenttiin ja sen muuttamista EU-tasolla sitovaksi.

Hallitus antoi v. 2016 selontekona eduskunnalle kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategian lähtökohtana ovat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030, energiaunionia koskevat tavoitteet sekä hallitusohjelman energiaa koskevat tavoitteet. Toimia täydennetään v. 2017 taakanjakosektorin osalta ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhteydessä. Strategian linjaukset johtavat hallitusohjelman vuoteen 2030 ulottuviin tavoitteisiin uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä 50 prosenttiin, omavaraisuuden nostosta 55 prosenttiin ja öljyn energiakäytön puolittamisesta verrattuna vuoteen 2005. Lisäksi valmistellaan hallituksen esitys kivihiilen energiakäytön kieltämisestä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma/arvio
2017
arvio
2018
arvio
      
— Energiaomavaraisuus (%) 5153535454
— Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle, sähkö-MPI)77,581,7828282
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%)3939394040
— Energian loppukulutus/bruttokansantulo (TJ/BKT, milj. euroa)5,85,65,7< 5,7< 5,7

01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 513 000 euroa.

Selvitysosa: Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirasto vastaa myös päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmän toimeenpanosta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Vaikuttavuus

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Sähkö- ja kaasumarkkinat toimivat tehokkaasti mahdollistaen korkean toimitusvarmuuden sekä kohtuulliset ja kilpailukykyiset hinnat   
— Sähkön jakeluverkkoinvestointien määrä valvontamenetelmien mukaisesti (milj. euroa)-> 700> 700
— Sähkön myyjän vaihtoaktiivisuus vähittäismarkkinoilla (%) -> 12> 13
Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien hallinnointi toteutuu kustannustehokkaasti päästökaupan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta   
— Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus (%) 32> 35> 37
— Energiatehokkuusdirektiivin art. 7 mukaisesti laskettu kumulatiivinen energiansäästö (TWh) -3136

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi    
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) 55> 65> 70
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen    
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) --< 50
— Hankelupien käsittelyaika (pv)--< 40
— Päästölupien käsittelyaika (pv)--< 50
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus    
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) 0,0032< 0,0033< 0,0034
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus   
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) 2 649< 2 950< 2 700
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh)0,30< 0,32< 0,30
Viraston asiakkaiden tyytyväisyys viraston toimintaan   
— Mainemittarin arvosana (1—100)64> 65> 67

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys66,87275
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,7> 3,8> 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot9 6317 9078 113
Bruttotulot1 6951 5001 600
Nettomenot7 9366 4076 513
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 750  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 635  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lisäresurssit uusiin tehtäviin 80
Maakaasumarkkinalain lisätehtävät105
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-6
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-3
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-4
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-5
Toimintamenojen tuottavuussäästö-43
Työajan pidentäminen (Kiky)-8
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-9
Vuokrien indeksikorotus1
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-2
Yhteensä106

2018 talousarvio6 513 000
2017 talousarvio6 407 000
2016 tilinpäätös8 821 000

20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) energiatehokkuuteen sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvään informaatio- ja neuvontatoimintaan sekä kehittämishankkeisiin ja selvityksiin

2) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen

3) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevan Euroopan unionin sääntelyn valmistelun ja kansallisen toimeenpanon edellyttämiin toimiin

4) edellä kohdissa 1—3 mainittuihin tehtäviin liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön.

Selvitysosa: EU:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Myös uusiutuvien energialähteiden käytössä tavoitellaan EU:ssa huomattavaa lisäystä.

Meneillään olevia toimenpidekokonaisuuksia ovat muun muassa energiatehokkuusdirektiivin ja -sopimusten sekä energiakatselmusjärjestelmän toimeenpano, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen sekä uusiutuvan energian edistäminen.

Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille kuluttajaryhmille suunnatussa energian tehokkaan käytön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvässä opastus-, neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen tulostavoitteet sisältyvät Energiaviraston tulostavoitteisiin momentille 32.60.01.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Energia- ja ilmastostrategian toimeenpano1 000
Yhteensä1 000

2018 talousarvio3 500 000
2017 talousarvio2 500 000

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 57 694 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.

Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. Liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiokeskus Business Finlandin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta (1444/2014).

Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta.

Valtuus

Vuonna 2018 saa sitoumuksia tehdä enintään 55 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvaan lämmöntuotantoon, pienimuotoiseen sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien (sis. sähköajoneuvojärjestelmät, ml. vetyteknologia) tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön.

Business Finlandilla on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Business Finland vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä   
Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä   
— Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa)168,1140—175220—275
— Myönnetty energiatuki (milj. euroa)34,73555
— Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä)4,94—54—5

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018201920202021—Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
      
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset52 19420 5008 7503 50084 944
Vuoden 2018 sitoumukset5 50022 00013 75013 75055 000
Menot yhteensä57 69442 50022 50017 250139 944

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Energia- ja ilmastostrategian mukaiset lisäpanostukset500
Kertaluonteisen valtuuden lisäyksen ( I LTA 2015) maksatusten päättyminen-3 000
Maksatusmäärärahan tarkistukset-11 382
Uudelleenbudjetointi energia- ja ilmastostrategian mukaisiin investointeihin1 500
Yhteensä-12 382

2018 talousarvio57 694 000
2017 talousarvio70 076 000
2016 tilinpäätös53 572 474

41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään vuonna 2014 neljälle LNG-terminaalihankkeelle myönnettyjen investointitukien maksamiseen. Myönnetyt tuet ovat yhteensä 92 876 100 euroa ja ne on myönnetty nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) nojalla.

Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen EU:n rikkidirektiivin johdosta meriliikenteessä siirrytään vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Tämä lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. Nesteytetty maakaasu on kustannustehokas ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin laivaliikenteessä. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNG-terminaalien infrastruktuurin rakentamista, jotta LNG-käyttöisiin aluksiin tehdään investointeja. Lisäksi LNG-terminaalien rakentaminen edistää maakaasun toimitusvarmuutta ja polttoaineen hankinnan monipuolistamista sekä kilpailua maakaasumarkkinoilla tai muutoin polttoainemarkkinoilla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Nesteytetylle maakaasulle saadaan rakennettua jakeluverkosto, joka palvelee myös meriliikennettä
  • — Maakaasun toimitusvarmuus paranee, polttoaineiden hankinta monipuolistuu ja kilpailu polttoainemarkkinoilla lisääntyy.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
    
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset14 9505 55020 500
Menot yhteensä14 9505 55020 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Investointituen maksatusten vähentyminen-13 515
Yhteensä-13 515

2018 talousarvio14 950 000
2017 talousarvio28 465 000
2016 tilinpäätös23 610 148

(42.) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2017 I lisätalousarvio635 000
2017 talousarvio385 000
2016 tilinpäätös918 733

43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 220 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla sopimuskaudelle 2013—2020

2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin

3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen

4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä.

Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu Kioton toiselle velvoitekaudelle vuosille 2013—2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa.

Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua.

Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä.

Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Päästöjen vähentämisestä aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit pienenevät.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018201920202021—Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
      
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset220180--400
Menot yhteensä220180--400

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusten tarkistus-30
Yhteensä-30

2018 talousarvio220 000
2017 talousarvio250 000
2016 tilinpäätös230 913

44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 314 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn

1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen

2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.

Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu tavoite on 38 %.

Tuotantotuki ja tavoitehinnat

  
Tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tavoitehinnat (euroa/MWh)83,50
Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh)50,00
Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh )20,00
— enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos (euroa) 750 000
Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki (enintään euroa/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 1,90 euroa/MWh)18,00

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • — Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu
  • — Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu
  • — Suomen uusiutuvan energian potentiaalia hyödynnetään teollisen mittakaavan sähkön tuotannon uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi 2020-luvulla sekä luodaan kehityspolku hiilineutraaliin ja vahvasti uusiutuviin energialähteisiin perustavaan energiajärjestelmään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tuulivoimalat248 500 000
Biokaasuvoimalat 10 100 000
Metsähakevoimalat54 000 000
Puupolttoainevoimalat 1 500 000
Yhteensä314 100 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Metsähakkeen tukitason muutos28 300
Muutokset markkinahinnoissa, päästöoikeuden hinnoissa ja kapasiteetissa22 800
Turpeen verotason (v. 2015 ja v. 2016) lasku1 600
Tuulivoimakiintiön laskeminen (HO)-12 000
Yhteensä40 700

2018 talousarvio314 100 000
2017 talousarvio273 400 000
2016 tilinpäätös171 865 622

45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan

2) investointeihin, jotka sisältävät uutta energiateknologiaa sekä tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka muun energiateknologian kaupallista käyttöönottoa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Investointituet myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (145/2016) nojalla.

Selvitysosa: Hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla. Painopistealueen biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 100 milj. euroa on tarkoitettu käytettäväksi uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointitukeen vuosina 2016—2018. Tavoitteena on kustannustehokas, hiiletön, puhdas ja uusiutuva energia.

Tarkoituksena on lisätä uusiutuvan energian osuutta kestävästi niin, että se ylittää 2020-luvulla 50 prosentin rajan. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen.


2018 talousarvio40 000 000
2017 talousarvio40 000 000
2016 tilinpäätös20 000 000

46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio-ohjelma. Tavoitteena on sähköintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. Laissa määritellyt hiilivuodon riskille erityisen alttiit toimialat voivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi.

Maksettavan tuen suuruus riippuu muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä.

Hallitusohjelman mukaisesti tuki rahoitetaan päästöoikeuksien huutokauppatuloilla. Päästöoikeuksien huutokauppatuloja käsitellään valtiontaloudessa yleiskatteellisina tuloina. Tulot on budjetoitu momentille 12.32.99. Hallitusohjelman kirjaus toteutuu, kun tuen määrä ei ylitä päästöoikeuksien huutokauppatulojen määrää.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Päästöoikeuden hintamuutokset-16 000
Yhteensä-16 000

2018 talousarvio27 000 000
2017 talousarvio43 000 000

47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät

2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin

3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen.

Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja myöhemmin annettavan valtioneuvoston asetuksen nojalla.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Tukiohjelman tavoitteena on edistää sähköisen liikenteen kehittymistä ja erityisesti latausinfrastruktuuria kehittämällä pienentää kynnystä hankkia sähköisiä kulkuneuvoja. Lisäksi tavoitteena on kaasutankkausasemaverkoston laajentaminen ja siten kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöedellytysten parantaminen.

Vuonna 2016 valmistuneessa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen päästöjä on leikattava puolet vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Strategian tavoitteena on autokannan entistä nopeampi uusiutuminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvu autokannassa. Kattava latausjärjestelmä on edellytys sähköisen liikenteen kasvulle. Lisäksi latausjärjestelmän rakentamisessa tulisi ottaa huomioon sähköjärjestelmään liittyvät kysymykset, kuten sähkötehon riittävyys ja järjestelmien joustavuus. Tärkeää olisi myös kannustaa yrityksiä kehittämään uudenlaisia ratkaisuja, kuten älykkäitä ohjausjärjestelmiä ja kaupallistaa näitä. Tukea on aikaisemmin myönnetty erityisesti julkisen latausverkoston laajentamiseen ja sähköisen julkisen liikenteen pilot-hankkeille. Tukiohjelman tavoitteena on nämä toimenpiteet huomioiden vahvistaa kansallista latausinfrastruktuuria ja edistää siihen liittyvän uuden teknologian kehittymistä. Tukea ei käytetä kotitalouspisteisiin tai niiden yhteydessä tehtävien sähköverkon kapasiteetin parantamiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Sähköiseen liikenteeseen liittyvä infrastruktuuri kehittyy siten, ettei sen kehittymättömyys muodosta estettä sähköautojen laajamittaiselle käyttöönotolle
  • — Uuden teknologian käyttöönotto sähköiseen liikenteeseen liittyvässä infrastruktuurissa lisääntyy
  • — Biokaasun tankkausasemien määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä.

2018 talousarvio3 000 000