Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
              01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
              51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 327 050 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisiin alueellisiin kokeiluihin

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2018 jälkeen enintään 70 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vuoden 2018 alusta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa mm. aloitettavasta tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta, pl. kotoutumiskoulutus.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Asiantuntija-arvioinnit3 320 000
Kokeilut ja valmennukset26 890 000
  
Työvoimakoulutuksen hankinta 
— Ammatillinen koulutus106 470 000
— Kotoutumiskoulutus 72 670 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus1 700 000
Yhteensä180 840 000
  
Starttiraha9 260 000
  
Palkkatuettu työ 
— Valtionhallinto11 420 000
— Kunnat ja kuntayhtymät15 010 000
— Yksityinen sektori41 370 000
Yhteensä67 800 000
  
Työllisyyspoliittinen avustus10 000 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta10 000 000
Korvaukset1 690 000
Vakuutusturva950 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot1 300 000
Nuorten palvelut, tulosperusteiset hankinnat15 000 000
Kaikki yhteensä327 050 000

Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan vuosina 2017 ja 2018 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta työttömyysetuusmäärärahoista momenteilta 33.20.50, 51 ja 52 peruspäivärahaa vastaavan määrän osalta ja ylittävä osa rahoitetaan momentilta 32.30.51. Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momenteilta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
— TE-palvelun kokonaistehokkuus (indeksi 100 = tehokas)--82
— TE-palvelun kohtaantotehokkuus (indeksi 100 = tehokas)--82
— TE-palvelun kustannustehokkuus (indeksi 100 = tehokas)--82
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus1) (%)40,6< 37< 37
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%)50,5< 45< 43
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%)30,7< 34< 31

1) Sisältää vain momentilta 32.30.51 rahoitettavan ammatillisen työvoimakoulutuksen (v. 2018 tavoite ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan ja arvioon).

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018201920202021Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
      
Työvoimakoulutus     
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset99 64728 000800-128 447
Vuoden 2018 sitoumukset-54 00015 50050070 000
Menot yhteensä99 64782 00016 300500198 447

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aktiivimallin käyttöönotto (työllisyyspaketti)25 000
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015)-20 000
Kertaluonteisen EGR-rahoituserän poistuminen-2 253
Kotoutumiskoulutus-23 078
Nuorisotyöttömyys (siirto momenteille 29.20.30, 32.30.01 ja 33.30.60)-16 400
Perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen siirtyvät-2 912
Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut-5 000
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus (siirto momentille 33.20.52)-1 160
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen8 100
Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momenteille 29.10.30, 29.10.31, 29.20.30 ja 29.40.20)-59 000
Yhteensä-96 703

2018 talousarvio327 050 000
2017 I lisätalousarvio10 000 000
2017 talousarvio423 753 000
2016 tilinpäätös598 495 000