Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
              01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
              02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
              20. Siviilipalvelus
              21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
              60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
              66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
              (89.) Osakehankinnat
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa: Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutavoitetta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 054 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Työ- ja elinkeinoministeriö   
Hallituksen esitykset (kpl)392528
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%)75> 80> 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%)1,000
Valtioneuvoston asetukset (kpl)413530
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%)1,96< 1,0< 1,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys405398392
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,57> 3,57> 3,57

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
    
Bruttomenot40 73541 75840 154
Bruttotulot5 3328 2007 100
Nettomenot35 40333 55833 054
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta7 188  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle5 344  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentille 32.20.01)-40
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01)-9
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.0172
Taloudellisten ulkosuhdeasioiden hoitaminen (2 htv) (siirto momentilta 23.01.01)130
TEM Ratakadun työpaikkaruokailu, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentilta 23.01.01)75
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-39
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-15
Lomarahojen alentaminen (Kiky)15
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-4
Toimintamenojen tuottavuussäästö-243
Toimintamenosäästö (HO 2015)-400
Työajan pidentäminen (Kiky)-12
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-34
Yhteensä-504

2018 talousarvio33 054 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio33 558 000
2016 tilinpäätös33 559 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 168 025 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin

6) kahden valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivan osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Vaikuttavuus

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Ihmiset ja ympäristö   
Virta yli 3 kk työttömyyteen (%)47,3< 35< 35
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla (%)37,2< 24< 24
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5)3,0> 3,1> 3,1
   
Yritykset ja elinkeinot   
Uudet yritykset (lkm)7 61010 00010 000
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm)1 3311 7501 750
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5)2,72,72,7
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)-> 1 600> 1 600
    
Ympäristö ja luonnonvarat   
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha)8 8255 0205 500
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne (%) (väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä)-6464
Maatalouden fosforitase (kg/ha)-< 5< 5
Maatalouden typpitase (kg/ha)-< 46< 46

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5)4,0-> 4,0
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5)-> 3,6-
Ympäristösuojelun valvontatarkastukset (kpl)-1 850-
Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonnat (%)100100100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys3 0802 9182 840
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla2 7252 5682 490
— henkilötyövuodet muilla momenteilla355350350
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,5> 3,5> 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot222 155202 660198 025
Bruttotulot31 68730 00030 000
Nettomenot190 468172 660168 025
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta29 976  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle32 520  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot10 43810 00010 000
— muut tuotot-18--
Tuotot yhteensä10 42010 00010 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset4 1128 2008 200
— osuus yhteiskustannuksista 2 2732 8002 800
Kustannukset yhteensä 6 38511 00011 000
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)4 035-1 000-1 000
Kustannusvastaavuus, %1639191

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus5 5876 0006 000
— EU:lta saatava rahoitus---
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus12--
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot1 9181 5001 500
Tuotot yhteensä7 5177 5007 500
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset9 4039 0009 000
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-1 886-1 500-1 500
Omarahoitusosuus, %201717

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.20.47, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.50, 31.30.63, 64 ja 66, 32.01.20, 32.20.43, 32.30.51, 32.40.51 ja 52, 32.50.64, 32.70.30, 33.20.31, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (maatalouden tukivalvonta)-1 000
Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 32.20.06)-525
Maatalouden tukivalvonta (CAP2020)500
Yritys-Suomi.fi -palvelu (siirto momentille 28.30.03)-500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-650
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-260
Lomarahojen alentaminen (Kiky)130
Palkkaliukumasäästö-241
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-915
Toimintamenosäästö (HO 2015)-920
Työajan pidentäminen (Kiky)-39
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-193
Vuokrien indeksikorotus35
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-56
Yhteensä-4 635

2018 talousarvio168 025 000
2017 I lisätalousarvio-630 000
2017 talousarvio172 660 000
2016 tilinpäätös193 011 672

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalvelulain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan pysyvän korkeana ollen n. 800 täydennyspalvelusvelvollista vuodessa.

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
    
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä)2 1902 2002 200
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä)1 4471 4001 400
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä)191200200
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä)363030
Täydennyskoulutukseen hakeutuneet (hlöä)711800800
— koulutetut (hlöt)705780780

2018 talousarvio4 939 000
2017 talousarvio4 939 000
2016 tilinpäätös3 695 197

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 056 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 32.50.43)780
KemiDigi-hanke (siirto momentille 28.70.22)-1 800
KemiDigi-hanke (siirto momentilta 28.70.22)1 100
Tuottavuushankkeet (siirto momentille 32.30.01)-200
Toimintamenosäästö (HO 2015)-150
Yhteensä-270

2018 talousarvio2 056 000
2017 talousarvio2 326 000
2016 tilinpäätös2 316 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 36 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40, 32.20.42 ja 32.20.43 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtori (siirto momentilta 28.01.29)218
Yhteensä218

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio36 072 000
2017 talousarvio35 854 000
2016 tilinpäätös35 738 600

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 651 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.

Yritysten uudistumiseen ja aineettoman tuotannon edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös Team Finland -kasvuohjelmissa voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä.

Yleis- ja erityisavustusta voidaan käyttää myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävien Team Finland -kasvuohjelmien rahoittamiseen erityisesti puhtaiden ratkaisujen (cleantech) ja digitalisaation sektoreilla. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen.

Vaikuttavuus

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Yritykset uudistavat liiketoimintaansa, verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee  
— Pk-yritysten tietoisuus uudistumisen keinoista -kasvaakasvaa
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista   
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla1 1391 2501 100
Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä -kasvaakasvaa

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut3 321 000
Standardisointitoiminta1 330 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland13 000 000
Yhteensä17 651 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Enterprise Europe Network (siirto momentille 32.20.06)-500
Kertaluonteisten lisäysten poisto-892
Team Finland -ohjelmatoiminta5 000
Työllisyys- ja kilpailukyky: Team Finland-500
Yritysten omistajanvaihdosten vauhdittaminen400
Yhteensä3 508

2018 talousarvio17 651 000
2017 talousarvio14 143 000
2016 tilinpäätös13 371 000

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2018 talousarvio20 000
2017 talousarvio20 000
2016 tilinpäätös

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö350 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu1 485 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet873 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon380 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista2 829 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu2 000 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu110 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet436 000
Yhteensä8 507 000

2018 talousarvio8 507 000
2017 talousarvio8 507 000
2016 tilinpäätös8 007 000

(89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2017 talousarvio100 000 000
2016 tilinpäätös182 500 000