Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
              01. Viestintäviraston toimintamenot
              45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki
              50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
              60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminenPDF-versio

Selvitysosa: Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen ja niiden merkitys lisääntyy digitalisaatiokehityksen myötä. Toimialan viranomaistoiminnot rahoitetaan pääosin toimialalta kerättävillä varoilla. Verkot ja palvelut tuotetaan pääosin markkinaehtoisesti kysyntään vastaten. Julkisia varoja käytetään varmistamaan peruspalveluiden saatavuus. Lisäksi mediatoimialan sopeutumista murrosvaiheessa edistetään viestintäpoliittisin toimin.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 156 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena

2) EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Viestintävirasto vastaa viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Viestintäviraston tehtävänä on muun muassa

  • — valvoa tele-, radio-, televisio- ja postitoimintaa ja myöntää niihin liittyviä toimilupia
  • — edistää sähköisen viestinnän toimivuutta, häiriöttömyyttä ja turvallisuutta sekä markkinoiden toimivuutta
  • — edistää tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä
  • — hoitaa radiotaajuuksia ja teletoimintaa sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen numerointia ja tunnuksia koskevaa hallintoa
  • — selvittää radioviestinnän häiriöitä sekä verkko- ja viestintäpalveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia ja niiden uhkia
  • — kerätä tietoa ja tiedottaa verkko- ja viestintäpalvelujen saatavuudesta, laadusta, hinnoista ja toimivuudesta sekä tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista
  • — ohjata toimialansa teknistä toteutusta antamalla ohjeita, suosituksia ja määräyksiä sekä koordinoida telealan standardointia.

Viestintäviraston rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa ja painopisteiden toteuttamisessa on edistää sähköisten palveluiden kehittymistä ja käyttöä sekä markkinoiden läpinäkyvyyttä, lisätä luottamusta digitaalisiin palveluihin ja toimintatapoihin, varmistaa viestintäverkkojen toimintavarmuutta, peruspalvelujen saatavuutta ja toimivuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA   
Liikenteen ja viestinnän palvelut ja palvelumarkkinat   
Viestintävirasto edistää sähköisten palvelujen kehittymistä ja käyttöä.   
Suomalaisten laitevalmistajien ja palveluntarjoajien mahdollisuudet vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin paranevat. Suomalaisia yrityksiä autetaan osallistumaan standardointityöhön viestinnän luottamuksellisuutta parantavien tietoturvallisten palveluiden ja laitteiden kaupallisen saatavuuden, käytön ja viennin edistämiseksi.ValmisteillaKansallisen verkoston luominenSertifiointi- ja standardointielimien merkitys ICT-alan laite- ja palveluntuottajille sekä niiden asiakkaille on selvitetty ja viestitty.
Viestintävirasto edistää markkinoiden läpinäkyvyyttä.   
Viestintävirasto lisää käyttäjien tietoisuutta viestintäpalvelujen käytöstä ja kehityksestä. Viestintävirasto tarjoaa ajantasaista tietoa ja ohjeistusta kuluttajille ja muille palvelun käyttäjille omilla sivuillaan ja MONITORi-palvelussa.Julkaistaan kuidun saatavuustietoja ja lisätään kuluttajien tietoisuutta seuraavasta television teknologiasiirtymästä (DVB-T2).
Elinvoimainen media-ala   
Monimuotoinen ja uudistuva media-ala   
Tuetaan median monimuotoisuutta.  Lisätään itsesääntelyä ja turvataan radioalan tulevaisuus (uudelleen järjestämällä ja myöntämällä uusia taajuuksia).
Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet   
Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa.   
Liikennekaaren sisältämien tietojen ja tietojärjestelmien yhdenmukaisuusvaatimukset on toimeenpantu. Viestintävirasto vastaa projektin johdosta ja läpiviennistä.Tekniset määrittelyt sisältäen menettelytavat ja toimijoiden välisen yhteistyön määrittelyn puolesta-asioinnissa ovat valmistuneet 1.7.2018 mennessä.
Luottamus digitaalisiin palveluihin   
Luottamus internetiin kasvaa.   
Kansalaisten ja organisaatioiden on mahdollista toimia turvallisesti internetissä. On tehty selvitys miten yleisimpien toisiinsa kytkeytyvien internetselainten, hakukoneiden ja viestintäsovellusten käyttöehdot vaikuttavat käyttäjän mahdollisuuksiin suojata tietojaan omassa liiketoiminnassaan tai muussa toiminnassaan.On tehty selvitys tiedonsuojausominaisuuksien sertifioinnin tarpeesta käyttäjien näkökulmasta sekä niiden vaikutuksesta digitaalisia hyödykkeitä kohtaan koettuun luottamukseen.
Liikenne- ja viestintäverkot   
Suomi on 5G teknologian kärkimaa.   
Tuetaan suomalaista 5G testiympäristöä.  Jaetaan käyttötarkoitukseen sopivia taajuuksia ja tuetaan hallinnonalan kokeilu- ja testihankkeita.
Edistetään yhteisrakentamista.   
Verkkotietopisteen kehittäminen  Lisätään verkkotietopisteen älykkyyttä ja automatiikkaa.
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS   
Työn tuottavuuden kehittyminen, %12,4511
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, %14,3711
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, %1049898
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, %1079898

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1215/2016), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (660/2016) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998).

Viestintävirasto perii tietoyhteiskuntamaksua sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) säädetyin perustein, postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009) säädetyin perustein.

Tietoyhteiskuntamaksu 4 000 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 510 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 930 000 euroa sekä varmennemaksu 200 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
    
Bruttomenot31 61631 24734 505
Bruttotulot28 44420 19821 349
Nettomenot3 17211 04913 156
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta-  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle7 318  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet11 21710 52610 259
Verkkotunnusmaksut4 2323 7004 100
Numerointimaksut2 6962 5002 500
Muu maksullinen toiminta3 3553 4324 460
Tuotot yhteensä21 50020 15821 319
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet11 18511 65810 173
Verkkotunnusmaksut3 6893 8293 556
Numerointimaksut2 5202 6782 631
Muu maksullinen toiminta3 3193 4194 420
Kustannukset yhteensä20 71321 58420 780
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)    
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet32-1 13286
Verkkotunnusmaksut543-129544
Numerointimaksut176-178-131
Muu maksullinen toiminta361340
Kustannusvastaavuus yhteensä787-1 426539
    
Kustannusvastaavuus, %   
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet10090101
Verkkotunnusmaksut11597115
Numerointimaksut1079395
Muu maksullinen toiminta101100101
Kustannusvastaavuus, % yhteensä10493103

Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, Eräät viestinnän maksut, (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Tuotot6 7826 6836 640
    
Kustannukset6 3687 0246 727
    
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)414-341-87
    
Kustannusvastaavuus, % 1079599

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
PRS-viranomaisena toimiminen150
Tietoturvallisuuden toimintavarmuuden ja yksityisyydensuojan varmentaminen ja kehittäminen2 000
Yhteisrakentamisen tietopiste (siirto momentilta 31.10.01)167
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-23
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-9
Lomarahojen alentaminen (Kiky)1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-3
Toimintamenojen tuottavuussäästö-58
Toimintamenosäästö (HO 2015)-100
Työajan pidentäminen (Kiky)-6
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-11
Vuokrien indeksikorotus3
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-4
Yhteensä2 107

2018 talousarvio13 156 000
2017 talousarvio11 049 000
2016 tilinpäätös10 490 256

45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää annettavan yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen valtioneuvoston asetuksen mukaisten valtionavustusten maksamiseen uutis- ja ajankohtaistoimintaa tuottavien yleisen edun tv-kanavan ohjelmistoluvan omaaville toimijoille.

Selvitysosa: Määrärahalla varmistetaan uutistoiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uutislähteet kaikki kansalaiset tavoittavassa lineaarisessa televisiossa sekä lisätään yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan kilpailukykyä ja kattavuutta sekä kehitetään sisällöntuotannon toimintamalleja.

Tukea voidaan myöntää uutis- ja ajankohtaistoiminnan ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuviin toimituskustannuksiin. Tukikelpoisia kustannuksia ovat uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimituskulut valtioneuvoston asetuksessa esitetyin perustein. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tulee olla säännöllistä. Ylläpidon ja kehittämisen toimituskustannuksiin perustuva tukimalli edellyttää palveluvelvoitteen asettamista tuen saajalle.

Tukea voidaan myös myöntää projektitukena lineaarisen television uutistoimintaa, sisällöntuotantoa ja sen edellytyksiä parantaviin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. Tukikelpoisia kustannuksia ovat välittömät hankkeen toteutukseen liittyvät kustannukset valtioneuvoston asetuksessa esitetyin perustein. Tuen maksatukset ovat sidottuja hankkeen etenemiseen. Projektikohtainen tukimalli tulee notifioida ja sille tulee saada komission hyväksyntä ennen sen käynnistämistä.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa tuen myöntämisestä ja valvonnasta. Tuen tarkemmat kriteerit, ehdot ja myöntämisedellytykset ja määritykset tehtäisiin ministeriön valmistelemalla valtioneuvoston asetuksella.

Määräaikainen ohjelma toteutetaan ajalla 1.7.2017—30.6.2019.


2018 talousarvio2 000 000
2017 I lisätalousarvio1 000 000

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Vuosina 2016 ja 2017 budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa: Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista, mutta kuitenkin 12.11.2012 jälkeen käynnistyneissä hankkeissa enintään 90 %. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Kunnan rahoitusosuus on 8 % tai 21,78 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, jos kunnan maksuosuus on 8 % ja enintään 44,22 %, jos kunnan maksuosuus on 21,78 %.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Tavoitetta ei toistaiseksi ole saavutettu. Myöntöpäätösten mukaisten verkkojen rakentaminen kuitenkin jatkuu edelleen ja Viestintävirastossa on vireillä merkittävä määrä tukihakemuksia. Tukea voidaan edelleen myöntää aiempina vuosina käyttämättä jääneiden valtuuksien mukaisesti.

Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 7,2 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna. Hanketta rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, joita on jäänyt käyttämättä 18,7 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
    
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset6 0275 46911 496
Vuoden 2018 sitoumukset3 6003 6007 200
Menot yhteensä9 6279 06918 696

2018 talousarvio
2017 I lisätalousarvio7 643 000
2017 talousarvio
2016 tilinpäätös14 296 000

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa: Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti, mutta poikkeuksellisesti tarkistuksesta luovutaan vuoden 2018 osalta. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio507 948 000
2017 talousarvio507 948 000
2016 tilinpäätös507 948 000