Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              (78.) Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Selvitysosa: Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 982 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 328 km vuoden 2016 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

 v. 2016v. 2017 (arvio)v. 2018 (arvio)
    
Tie14 99414 99415 058
Radat4 5674 6584 728
Vesiväylät198213216
Yhteensä19 75919 86520 002

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2016 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Perusväylänpidon määrärahasta 453 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta.

Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.

Liikenneviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

  • — huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
  • — toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
  • — varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
  • — vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
  • — parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
  • — luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
  • — varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
  • — edistää liikenteen automatisaatiota
  • — avata ja hyödyntää viraston tuottamaan tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
  • — varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA   
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut   
Rataverkko ja sen palvelut toimivat tasapuolisesti kilpailun avautuessa   
Ratapihojen kapasiteetin haltuunotto ja hallinta (toimintamallien kehittäminen, järjestelmäkehitys)  Kapasiteetinhallinta monitoimija ratapihoilla on tasapuolista ja toimivaa.
Henkilöliikenteen aikataulurakenteen haltuunotto (toimivuus) ja liikennöintitarpeiden yhteensovittaminen ja prosessin kehittäminen  Käsitellään ja yhteen sovitetaan kapasiteettihakemukset monitoimijaympäristön mukaisesti. Aikataulusuunnitteluosaamista ja sen edellyttämiä resursseja on vahvistettu.
Rataverkon palveluiden (liikenteen ohjaus) tasapuolisuuden varmistaminen Toimintamallien muutos ratapihoilla, käyttöönotettu/kpl, käynnissä/kplRatapihat toimivat monitoimijaympäristössä kilpailuneutraalisti.
2. Liikenteen energiareformi   
Vähennetään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko   
Rataverkon raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen kunnostaminen, kpl (vähintään)533
Biotaloutta tukevan tieverkon parantaminen, km1 0181 6001 000
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään)2 9002 8502 800
Kestävät logistiset ketjut   
Parannetaan rautatieliikenteen ja vesiliikenteen kilpailukykyä ja keskeisenä osana logistisia ketjuja edistetään tieliikenteen energiatehokkaita kuljetuksia. Hyödynnetään digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet 1. Yleissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä 2. Korjausvelkaohjelmassa suunniteltu Saimaan kanavan sulkujen korjaus 3. Jäänmurtokaluston kehittäminen Saimaan alueelle 4. Vesiliikenteen energiatehokkuuden parantaminen reittien optimointia kehittämällä 5. Rautatieliikenteen edistäminen tehdään pääosin osana muita painopisteitä, esim. akselipainojen nosto ja varikkojen ja raiteistojen kunnostaminen korjausvelkarahalla, markkinoiden kehittäminen. Junaliikenteen reaaliaikaisen optimoinnin edelleen kehittäminen. 6. Tieliikenteen energiatehokkuutta parannetaan huono-kuntoisten väylien parantamisella, toteuttamalla suurimpien sallittujen massojen ja mittojen edellyttämät kunnostuskohteet ohjelman mukaisesti sekä selvittämällä ja edistämällä HCT-rekkojen käyttöönottoa.1. Rakentamissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä 2. Saimaan kanavan sulkujen korjaus jatkuu 3. Jäänmurtokalustoa kehitetään ja testataan. 5. Junaliikenteen reaaliaikaisen optimoinnin edelleen kehittäminen (ensimmäiset käyttöönotot on aloitettu) 6. HCT -kuljetusten edellyttämät muutokset ohjelmoitu.
3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet   
Viraston tuottamat tiedot mahdollistavat uuden liiketoiminnan   
Älykkään robotisaation ja automaation periaatepäätöksen toimeenpano sekä hallinnonalan yhteisen liikenteen automaation tiekartan toimeenpano  Liikennevirasto ennakoi ja edistää liikenteen automatisaation kehittymistä kaikissa liikennemuodoissa sekä osallistuu tiekartan toimeenpanoon suunnitelmien mukaisesti.
Virasto automatisoi tietojen keruuta sekä tehostaa tiedon hyödyntämistä omassa toiminnassaan   
— automaattinen tietojenkeruuVuodelle 2016 suunnitellut tutkimus- ja kehittämisprojektit on toteutettu, tiedonkeruukokeilujen avoin haku on järjestetty ja siihen liittyvät kokeilut on sovittu sekä selvitetty kaupallisten toimijoiden tuottaman liikennetiedon laatua. Asiakasvuorovaikutuksen kehittämisen konseptointi tehtiin ja vuoropuhelualustoja kokeiltiin. Tiedonkeruukokeilujen tulokset analysoidaan ja päätetään, mitkä uudet menettelyt otetaan tuotantokäyttöön. Toteutetaan osana viraston digitalisaation osahankkeita 1 (liikenne ja liikkuminen), 3 (tienpito) ja 4 (radanpito) sekä Aurora-kokeiluekosysteemin puitteissa. Liikkumistiedon keruussa ja käsittelyssä noudatetaan MyData-periaatteita.Liikennevirasto kehittää reaaliaikaisen tiedon määrän lisäämiseksi liikenteeseen ja väylänpitoon liittyvää tiedon keruuta, käsittelyä, anonymisointia ja analytiikkaa, toteuttaa laaja-alaisia kokeiluja sekä noudattaa näiden yhteydessä avoin- ja MyData-periaatteita tietoturva- ja yksityisyydensuojakysymykset huomioiden. Liikennevirasto kehittää asiakasvuorovaikutukseen uusia sähköisiä palvelukanavia.
— analytiikan kehittäminen Virastoon on kehitetty systemaattista analytiikkaosaamista ja se hyödyntää myös ulkopuolisia verkostoja ja palveluntuottajia. 
— asiakaslähtöiset reaaliaikaiset vuoropuhelualustat ja käsittelyprosessit sekä MyData -toimintamalli Virasto on kehittänyt digitaalisia asiakasvuorovaikutuskanavia, jotka osittain korvaavat perinteisiä kanavia. Toimenpiteet toteutetaan viraston digitalisaation osahankkeessa 6 (asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi). 
5. Liikenne- ja viestintäverkot   
Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden   
Huonokuntoiset päällystetyt tiet, km (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) (enintään)950/5 600950/5 700950/5 700
Huonokuntoiset maantie- ja ratasillat, kpl (enintään)750790800
Painorajoitetut maantiesillat, kpl (enintään)444470470
Rataverkon kuntoindeksi979696
Huonokuntoiset turvalaitteet rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylillä, % (enintään)6,998,5
Korjausvelkaohjelman toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa.  Vähintään 95 % korjausvelkaohjelman kohteista on valmistunut vuoden 2018 loppuun mennessä.
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua   
Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana (asteikko 1—5)tutkimusta ei tehdä 3,1tutkimusta ei tehdä
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5)tutkimusta ei tehdä 3,4tutkimusta ei tehdä
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden tilaan, % tyytymättömiä enintään-4947
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään)2,61,51,5
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään)5,14,04,0
Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä väylänpidon toimin, kpl211515
Liikenneverkon toimintavarmuus paranee.   
Talvimerenkulun odotusaika, h (enintään)3,43,53,5
Liikennevirasto täsmentää ja toimeenpanee rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä 31.5.2018 mennessä siten, että Trafi voi myöntää uuden turvallisuusluvan ilman ehtoja.  1. Rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen osana Liikenneviraston johtamista 2. riskienhallinnan menettelyiden ja turvallisuuspoikkeamien käsittelyn varmistaminen sekä palveluntuottajien valvonnan tehostaminen, 3. oman ja palveluntuottajien osaamisen varmistaminen sekä 4. liikenteenhallinnan palvelukokonaisuuden määrittely ja palveluntuottajien ohjeistaminen.
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS   
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus   
Työn tuottavuuden kasvu, %1,01,01,0
Kokonaistuottavuuden kasvu, %-2,40,20,2
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %132120120

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Toimintamenot (01)83,074,373,0
Tulot toiminnasta1,61,11,1
Toimintamenot84,675,474,1
Perusväylänpito (20)1 105,31 272,01 398,0
Tulot63,549,853,6
— Ratamaksu40,438,845,0
— Muut tulot23,111,08,6
Menot1 168,81 321,81 451,6
Päivittäinen kunnossapito338,9406,2409,8
— Hoito290,6339,6339,7
— Käyttö48,366,670,1
Ylläpito414,8357,2341,6
— Korjaus65,152,553,0
— Elinkaaren hallinta344,2288,2271,2
— Omaisuuden hallinta5,516,517,4
Parantaminen148,972,765,4
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit103,828,224,0
— Liikenteen hallinnan järjestelmät18,022,521,0
— Suunnittelu27,122,020,4
Liikenteen palvelut171,2181,7181,8
— Liikenteen ohjaus ja informaatio69,174,777,6
— Jäänmurto47,152,149,4
— Maantielauttaliikenne51,650,449,3
— Merikartoitus3,44,55,5
Korjausvelan vähentäminen95,0304,0453,0
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79)541,6469,2481,7
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76)21,335,035,0
Väyläverkon kehittäminen (77)368,2272,8323,7
Eräät väylähankkeet (78)51,954,4-
Elinkaarirahoitushankkeet (79)100,2107,0123,0
Nettomenot yhteensä1 729,91 815,51 898,0
    
Bruttomenot yhteensä1 795,01 866,41 952,7

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2016
toteutuma
2017
arvio
muutos2018
arvio
muutos
      
Väylämaksuilla katettava toiminta     
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia93 78395 8462,2 %97 9552,2 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa18,919,32,1 %19,72,1 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa46 33546 8001,0 %47 4001,3 %
Muut tuotot, 1 000 euroa24200733,3 %2000,0 %
Kustannukset, 1 000 euroa83 74892 34610,3 %93 8861,7 %
Kustannusvastaavuus55,4 %50,9 %-4,5 %-yks.50,7 %-0,2 %-yks.

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 014 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa: Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikenneviraston tehtävänä on muun muassa:

  • — vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta
  • — ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
  • — vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta
  • — vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
  • — osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
  • — huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä
  • — turvata talvimerenkulun edellytykset
  • — kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta
  • — kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle vuodelle 2018 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet on esitetty pääluokkaperustelujen yhteydessä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot84 59375 41374 114
Bruttotulot1 5711 1001 100
Nettomenot83 02274 31373 014
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta19 824  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle15 067  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yhteisrakentamisen tietopiste167
Yhteisrakentamisen tietopiste (siirto momentille 31.40.01)-167
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-165
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-66
Lomarahojen alentaminen (Kiky)1
Palkkaliukumasäästö-103
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-26
Toimintamenojen tuottavuussäästö-397
Toimintamenosäästö (HO 2015)-390
Työajan pidentäminen (Kiky)-52
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-88
Vuokrien indeksikorotus11
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-24
Yhteensä-1 299

2018 talousarvio73 014 000
2017 talousarvio74 313 000
2016 tilinpäätös78 265 000

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 398 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa: Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 8,6 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 4,9 milj. euroa rataveroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 453 milj. euroa, josta 313 milj. euroa on hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta. Korjausvelan kasvu pyritään pysäyttämään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Korjausvelkatoimenpiteitä kohdistetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, siltojen kunnostamiseen, ratapihoihin, ratojen turvalaitteisiin ja raakapuuterminaalien kehittämiseen. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen sekä digitalisaation ja automatisaation edistämiseen. Näillä toimilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäisellä kunnossapidolla (410 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 70 milj. euroa.

Ylläpitoon käytetään 341 milj. euroa. Lisäksi korjausvelan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta ja kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään ylläpitoon 435 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Valtaosa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (271 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (24 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu). Suunnittelussa on huomioitu 10 milj. euron lisäys Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun. Lisäksi korjausvelkan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta käytetään väylänpidon digitalisaatiohankkeisiin 18 milj. euroa.

Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (78 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (49 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (49 milj. euroa) ja merikartoituksesta (5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 50,7 % vuonna 2018. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2018.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

 2016 tilinpäätös2017 varsinainen talousarvio2018 esitys
 bruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenot
          
Tienpito610-610729-729763-763
Radanpito405503554844943559253539
Vesiväylänpito97196109110897196
Yhteensä1 112511 0611 322501 2721 452541 398

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen erän poisto-5 950
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen36 000
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke)126 000
Pommisaareen liittyvä säästö-3 000
Raide-Jokeri (siirto momentille 31.10.77)-2 000
Säästöpäätös-25 000
Yhteensä126 050

2018 talousarvio1 398 000 000
2017 talousarvio1 271 950 000
2016 tilinpäätös1 061 400 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 31 500 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 31,5 milj. euroa vuonna 2018, 55 milj. euroa vuonna 2019, 50 milj. euroa vuonna 2020 ja 19,452 milj. euroa vuonna 2021. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018201920202021Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
      
Matinkylä—Kivenlahti31 50055 00050 00019 452155 952
Yhteensä31 50055 00050 00019 452155 952

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-51 500
Yhteensä-51 500

2018 talousarvio31 500 000
2017 talousarvio83 000 000
2016 tilinpäätös20 850 000

36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 16 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Liikennevirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.

Selvitysosa: Raide-Jokeri pikaraitiotie ja Tampereen raitiotie (1. ja 2. vaihe) -hankkeet saivat valtuuden vuoden 2017 talousarviossa.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 0,3 milj. euroa vuonna 2018, 15,0 milj. euroa vuonna 2019, 30,0 milj. euroa vuonna 2020, 30,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 8,7 milj. euroa myöhemmin. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 15,8 milj. euroa vuonna 2018, 19,6 milj. euroa vuonna 2019, 18,7 milj. euroa vuonna 2020, 0,95 milj. euroa vuonna 2021. 2. vaiheen kustannusten, yhteensä 15,95 milj. euroa, vuosijaottelu tarkentuu myöhemmin.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Raide-Jokerin pikaraitiotie30015 00030 00030 0008 70084 000
Tampereen raitiotie , 1. vaihe15 80019 60018 700950-55 050
Tampereen raitiotie, 2. vaihe     15 950
Menot yhteensä16 10034 60048 70030 9508 700155 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtionavustus raideliikennehankkeisiin16 100
Yhteensä16 100

2018 talousarvio16 100 000
2017 talousarvio

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

Selvitysosa: Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.


2018 talousarvio1 000 000
2017 talousarvio1 000 000
2016 tilinpäätös1 150 000

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.


2018 talousarvio13 000 000
2017 talousarvio13 000 000
2016 tilinpäätös8 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2018 talousarvio34 997 000
2017 talousarvio34 997 000
2016 tilinpäätös21 259 012

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 323 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Kehä I Laajalahden kohta20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt7 000 000
Kokkolan meriväylä45 000 000
Vuosaaren meriväylä12 500 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
  
Tiehankkeet 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie77 900 000
Vt 8 Turku—Pori92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti14 000 000
  
Ratahankkeet 
Kehärata517 000 000
Pohjanmaan rata674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide40 000 000
Riihimäen kolmioraide12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys21 000 000
  
Vesiväylähankkeet 
Rauman meriväylä30 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen40 000 000
  
Yhteiset väylähankkeet 
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet173 000 000

Selvitysosa: Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

 HyväksyttyValmis liikenteelleSopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2018
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
        
Keskeneräiset väylähankkeet       
Tiehankkeet       
Vt 6 Taavetti—LappeenrantaLTA I 2014201876,0 72,23,8-
Vt 4 Oulu—KemiTA 20172021125,0 7,047,570,5
Vt 5 Mikkeli—JuvaTA 20172021121,0 5,042,074,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätieTA 20172021198,0 12,265,8120,0
Vt 12 Tillola—KelttiLTA 2017201814,0 7,0 7,0-
        
Ratahankkeet       
Keski-Pasila, länsiraideTA 2014202040,0 27,09,04,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaiheTA 20152020150,0 68,717,663,7
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminenTA 2016202060,0 24,015,021,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminenTA 20172022165,0 3,038,0124,0
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistysTA 201720185,72,03,62,1-
Uudenkaupungin radan sähköistysLTA 2017202121,0 2,08,011,0
        
Vesiväylähankkeet       
Savonlinnan syväväylän siirtäminenTA 2015201840,0 28,08,04,0
Oulun meriväyläLTA 20172019- 12,5--
        
Yhteiset väylähankkeet       
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelytLTA I 2015/TA 2017/TA 20182018173,0 143,129,9-
Muu kehittämisen hankesuunnittelu    -5,0-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä  1 188,72,0415,3298,7492,2
        
Uudet väylähankkeet       
Kehä I Laajalahden kohtaTA 2018202020,0  2,018,0
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelytTA 201820207,0  7,0-
Kokkolan meriväyläTA 2018202045,0  15,030,0
Vuosaaren meriväyläTA 2018202012,5  1,011,5
Uudet väylähankkeet yhteensä  84,5  25,059,5
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä  1 273,22,0415,3323,7551,7

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Kehä I Laajalahden kohta

Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä Kehä I:lle. Kehä I:n liikennemäärä vaihtelee vuodelle 2035 laaditun liikenne-ennusteen mukaan välillä 55 000—84 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:llä olevat nykyiset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja, jolloin liikenne ruuhkautuu voimakkaasti aamuin illoin. Ruuhkat heijastuvat jopa Mestarintunneliin saakka. Nykyiset liikennejärjestelyt ovat tulossa liikenteellisen ikänsä päähän. Myös Espoon kaupunki kehittää ympäröivää maankäyttöä huomioiden Kehä I:lle kaavaillut liikennejärjestelyt.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen Kehä I:n välittömään tuntumaan siten, että Raide-Jokeri ja Kehä I risteävät eritasossa. Hanke mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti koko matkalle Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen.

Hankkeen myötä sujuvoitetaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymällä, sekä parantamalla liikenteen turvallisuutta eritasoratkaisuilla niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteenkin osalta. Välillä Turvesuontie—Turunväylä korvataan kaksi katuverkkoon liittyvää tasoliittymää yhdellä eritasoliittymällä ja parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen yhteyksiä ja meluesteitä.

Hankkeen kustannusarvio on 30,0 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion rahoitusosuus on 20,0 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,7.

Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt

Länsiväylä on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä pääväylistä. Länsiväylä palvelee läntisen pääkaupunkiseudun ja Lounais-Uudenmaan työmatkaliikennettä. Suunnittelualueen keskimääräisen arkivuorokauden liikennemäärät vaihtelevat noin 25 000—70 000 ajoneuvon välillä. Liikenne ruuhkautuu aamun- ja illan huipputuntien aikana.

Länsiväylä toimii Matinkylään ulottuvan Länsimetron liityntäliikenteen runkoreittinä. Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen jatkaa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehityskäytävää Lounais-Espooseen. Alueelle on kaavailtu 30 000—70 000 uutta asukasta mm. Finnoon tulevaan keskukseen ja tiivistämällä muiden asemanseutujen maankäyttöä. Metrojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa muutoksia joukkoliikenteen liityntäasemilla ja niiden ympäristöissä.

Hankkeen tavoitteena on turvata metron liityntäliikenteen sujuminen ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Samalla Länsiväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja häiriöherkkyys vähenee. Hankkeessa parannetaan Länsimetron jatkeen liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimivuutta muun muassa liikenteenhallinnallisin ja liikenteen ohjauksen toimenpitein, kaistajärjestelyin, viitoituksin ja tiedotustauluin.

Hankkeen kustannusarvio on 7,5 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion osuus on 7,0 milj. euroa.

Kokkolan meriväylä

Kokkolan sataman transito- ja konttikuljetusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2016 Kokkolan satama oli kuljetusmäärältään maamme neljänneksi suurin satama. Sataman kautta kuljetettiin 6,2 miljoonaa tonnia ulkomaankaupan kuljetuksia, josta transitoa oli noin 3,4 miljoonaa tonnia. Viennin osuus kuljetuksista on erittäin merkittävä (75 %). Kuljetusmäärien kasvua ennakoidaan kaivannaisteollisuudessa ja transitoliikenteessä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevan tavarakuljetusten kuljetustaloutta. Hankkeessa satamaan johtava 13,0 metrin meriväylä syvennetään 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä toteutetaan väylään liittyvät turvalaitetyöt.

Hankkeen kustannusarvio on 45,0 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 35 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,9.

Vuosaaren meriväylä

Itämeren alueen konttialusliikenteen kehityksen myötä Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvussa, jolloin nykyisen väylän kulkusyvyys tulee jatkossa rajoittamaan satamaan kulkevien konttialusten kokoa ja heikentämään liikenteen toimintaedellytyksiä. Itämeren konttialusliikenteeseen on jo tilattu useita aluksia, joiden kulkusyvyys on noin 12,5 metriä.

Hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa alusten koon kasvaessa. Lisäksi hanke varmistaa Äänekosken biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Hankkeessa Vuosaaren satamaan johtava 11,0 metriä kulkusyvyinen meriväylä syvennetään 13,0 metriä kulkusyvyyden vaatimuksia vastaavaksi.

Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 12,5 milj. euroa ja Helsingin Satama Oy:n rahoitusosuus on 12,5 milj. euroa. Hankkeelle on mahdollista hakea TEN-tukea. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,8.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu vt 4/vt 13-tien muuttamisesta keskikaiteelliseksi Huutomäen eteläpuolella sekä Kuorejoen uuden sillan rakentamisesta. Valtuuden tarkistuksesta aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2018 on 5 milj. euroa

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201820192020 2021— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
      
Keskeneräiset väylähankkeet293 700226 900166 50098 800785 900
Uudet väylähankkeet25 00046 00013 500-84 500
Menot yhteensä318 700272 900180 00098 800870 400

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 631 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Raide-Jokeri (siirto momentilta 31.10.20)2 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos 48 900
Yhteensä50 900

2018 talousarvio323 700 000
2017 I lisätalousarvio35 012 000
2017 talousarvio272 800 000
2016 tilinpäätös347 729 000

(78.) Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2017 talousarvio54 400 000
2016 tilinpäätös58 000 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 123 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa: Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2018 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

 HyväksyttyValmis liikenteelleSopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2018
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
       
Keskeneräiset elinkaarihankkeet      
E18 Muurla—LohjaLTA I 20042008700,0369,342,0288,7
E18 Koskenkylä—KotkaTA 20102014650,0204,850,0395,2
E18 Hamina—VaalimaaTA 20142018660,029,031,0540,0
Yhteensä  2 010,0603,1123,01 223,9

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2018201920202021—Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
      
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset123 000114 000108 800878 1031 223 903

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 293 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos16 000
Yhteensä16 000

2018 talousarvio123 000 000
2017 talousarvio107 000 000
2016 tilinpäätös109 026 000