Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
              20. Kalakannan hoitovelvoitteet
              21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
              22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
              31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
              40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
              41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
              42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
              44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
              45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
              46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
              50. Riistatalouden edistäminen
              51. Kalatalouden edistäminen
              53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
              62. Elinkeinokalatalouden edistäminen
              83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
         64. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 11 920 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta. Muutoksella selkeytetään Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan osoitetun määrärahan suhde valtionavustuslakiin ja muutetaan riistanhoitoyhdistysten valtionavustusten jakoperusteita niin, että avustus määräytyy vaikuttavuustavoitteita toteuttavien tehtävien perusteella. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustusten myöntäminen siirretään maa- ja metsätalousministeriöltä riistakeskuksen tehtäväksi. Riistanhoitomaksua korotetaan 33 eurosta 39 euroon.

Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (305 700) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 39 euroa. Vuonna 2018 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Momentin määräraha nousee 1 790 000 euroa. Merkittävin lisäys varojen arvioidussa käytössä suuntautuu riistakonsernin strategian mukaisesti riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämiseen ja toiminnanohjauksen vahvistamiseen. Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjausta vahvistetaan erityisesti suurpetokonfliktien ja -vahinkojen estämiseksi ja kannustetaan riistanhoitoyhdistyksiä vapaaehtoisiin yhdistymisiin riistanhoitoyhdistyksien lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi ja hallinnon tehostamiseksi. Suomen riistakeskukselle osoitetaan määrärahaa riistanhoitoyhdistyksien tukemisesta aiheutuviin uusiin tehtäviin kuten riistanhoitoyhdistysten valtionavun maksatuksesta ja varojen käytön valvonnasta aiheutuviin menoihin sekä Oma riista -palvelun ylläpitämisestä ja lisäeläkevakuutuksesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja ohjataan suurpetokantojen hallinnan sekä riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen sekä muihin riistankonsernin strategian mukaisiin toimenpiteisiin. Osa riistanhoitomaksun korotuksen johdosta kertyvistä varoista ohjattaisiin jatkossa maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan valtionavustuslain 7 §:n 2 momentin mukaisella menettelyllä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen riistakeskus7 270 000
Riistanhoitoyhdistykset2 340 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen415 000
Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet: 
— riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen1 000 000
— suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet895 000
Yhteensä11 920 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Riistanhoitomaksun korottaminen1 790
Yhteensä1 790

2018 talousarvio11 920 000
2017 talousarvio10 130 000
2016 tilinpäätös10 130 000