Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
              01. Suomen Akatemian toimintamenot
              02. Kansallisarkiston toimintamenot
              03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
              04. Varastokirjaston toimintamenot
              20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
              22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
              50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
              51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
              53. Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen
              54. Strateginen tutkimusrahoitus
              55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
              66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
              86. Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan
              89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2018 hyväksyä sitoumuksia 343 328 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 25 000 000 euroa on tarkoitettu lippulaivahankkeisiin, vähintään 10 000 000 euroa kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2018.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa
  • — Tuetaan ennakointien pohjalta yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista sekä turvataan korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus
  • — Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja työurien aikainen osaamisen kehittäminen mahdollistuu
  • — Edistetään tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta, mukaan lukien kaupallistaminen
  • — Edistetään monitieteistä, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa tukevaa tutkimusta.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä. Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja työurat pitenevät. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä.

Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta sekä suunnataan voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti.

Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä elinkeinoelämän kehittämisessä ja julkisessa päätöksenteossa.

Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksen vaikuttavuus

 20122013201420152016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
        
T&K-menojen BKT-osuus (%)3,423,293,172,902,812,812,81
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%)2,402,332,312,242,252,302,30

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

 Myöntämisvaltuus Menot 
Vuosi 2017201820192020202120222023
         
2009258,50,9      
2010369,11,6      
2011316,12,8      
2012282,49,82,6     
2013302,639,611,52,4    
2014280,068,440,714,82,2   
2015318,878,084,451,813,22,6  
2016338,472,8100,284,154,810,72,6 
2017348,329,974,983,189,862,08,6 
2018343,3 27,873,980,989,962,48,4
Yhteensä 303,8342,1310,1240,9165,273,68,4

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 25 000 000 euroa lippulaivahankkeisiin ja vähennyksenä huomioon 30 000 000 euroa kertaluonteisesta nuorten tutkijoiden tieteen edistämisestä, 2 000 euroa palkkaliukumasäästönä, 1 000 euroa tasomuutoksena ja 2 000 euroa kilpailukykysopimuksen johdosta.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 605 000 euroa.

Selvitysosa: Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Akatemia vahvistaa tutkimusrahoituksellaan tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja tieteen uudistumista. Akatemia kehittää rahoitusmuotojaan, tarkistaa arviointikriteerejä sekä edistää tasa-arvoa ja vastuullista tutkimusta, ottaen huomioon kansainvälisyyden ja tutkijoiden liikkuvuuden sekä jatkaen rahoitusyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa
  • — Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista
  • — Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti Akatemian rahoittamissa hankkeissa
  • — Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset kuten digitalisaation ja valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva Akatemian strategian mukainen osaamisen hyödyntäminen.
Tunnuslukuja2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4)-3,06-3,10
Tieteen tila -katsaus (kahden vuoden välein)aloitettuvalmistunutaloitettuvalmistunut
Rahoitettujen tutkimushankkeiden tuottaman datan avaaminen (%)--<25<25
Toiminnallinen tuloksellisuus    
Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm)1)4 2684 9094 1004 100
Avoin tiede (OA-julkaisujen) osuus Akatemian rahoittamissa hankkeissa (%)25314550
Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%)2,32,6<3,5<3,5
Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus)1 5441 3561 5001 500
Henkisten voimavarojen hallinta    
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)-3,593,653,65
Henkilötyövuodet138,4141,5140139

1) Vuoden 2015 luku ei sisällä syksyllä 2014 toimintansa aloittaneen strategisen tutkimuksen neuvoston käsittelemiä hakemuksia.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1410/2015).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot13 00112 29111 815
Bruttotulot600210210
Nettomenot12 40112 081 11 605
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 710  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 130  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-80
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-32
Lomarahojen alentaminen (Kiky)4
Palkkaliukumasäästö-33
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-2
Toimintamenojen tuottavuussäästö-58
Toimintamenosäästö (HO 2015)-250
Työajan pidentäminen (Kiky)-6
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-14
Vuokrien indeksikorotus3
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-4
Tasomuutos-4
Yhteensä-476

2018 talousarvio11 605 000
2017 talousarvio12 081 000
2016 tilinpäätös12 821 000

02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 031 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa edistäen digitaalisuutta.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Kansallisarkisto digitoi ja edistää digitaalisen asiakirjatiedon uudelleenkäyttöä resurssiensa puitteissa
  • — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti keskittyen ydintehtäviinsä ja ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Kansallisarkisto kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva osaaminen.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kansallisarkiston suoritteiden maksuista (1281/2016).

Tunnuslukuja 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllymetriä)213 424217 368219 000219 000
Digitoidun aineiston kokonaismäärä (kuvausyksikköä)38 500 00047 002 26560 000 00062 000 000
Toiminnallinen tuloksellisuus    
Tutkijasalikäynnit33 42632 38832 00031 000
Toimitetut tietopyyntötilaukset (kpl)22 43424 06423 00024 000
Verkkokäyttö (käyntikerrat)585 225 1)1 254 7041 600 001 700 000
Viranomaisarkistot (hm/v)4 9153 4712 5001 100
Digitoidut aineistot (hm/vuosi)1 3003781 0002502)
Henkisten voimavarojen hallinta    
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,53,43,73,7
Henkilötyövuodet 220,5236,25210205

1) Tiedot puolelta vuodelta teknisistä syistä.

2) Mahdollinen keskeytys uuden prosessin valmistelun vuoksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot20 93018 55017 731
Bruttotulot2 269700700
Nettomenot18 66117 85017 031
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 255   
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 639  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Uuden keskusarkiston muuton valmistelu, varustaminen ja aineistonhallintajärjestelmän käyttöönotto-470
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-17
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-7
Lomarahojen alentaminen (Kiky)6
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-171
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-2
Toimintamenojen tuottavuussäästö-94
Toimintamenosäästö (HO 2015)-110
Työajan pidentäminen (Kiky)-7
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-17
Vuokrien indeksikorotus50
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-6
Tasomuutos26
Yhteensä-819

2018 talousarvio17 031 000
2017 talousarvio17 850 000
2016 tilinpäätös18 045 000

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 113 000 euroa.

Selvitysosa: Kotimaisten kielten keskus asiantuntija- ja palveluorganisaationa lisää toiminnallaan tietoa kotimaisista kielistä ja edistää suomen ja ruotsin kielen säilymistä ja kehittämistä tuottaen palveluja, kuten neuvontaa, kielenhuoltoa ja sanakirjoja. Keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa, ja tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota osana tutkimuksen infrastruktuureja. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotoutumiselle laatimalla suomi-somali sanakirjan ja suomi-kurdin kielet -sanakirjoja.

Tunnuslukuja2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
     
Julkaisujen määrä (sivua)4 2034 9983 0003 500
Kielineuvonta (vastauksia), kpl6 6986 7585 5006 000
Sähköiset aineistot1)70 500119 822185 000190 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,253,513,43,4
Henkilötyövuodet76,778,97777

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot2 0351 6451 563
Bruttotulot583500450
Nettomenot1 4521 1451 113
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 277  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 085  

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten keskuksen suoritteiden maksuista (1209/2016).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-2
Lomarahojen alentaminen (Kiky)1
Palkkaliukumasäästö-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-6
Toimintamenosäästö (HO 2015)-20
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-1
Vuokrien indeksikorotus1
Tasomuutos-1
Yhteensä-32

2018 talousarvio1 113 000
2017 talousarvio1 145 000
2016 tilinpäätös1 260 000

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 648 000 euroa.

Selvitysosa: Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että hankittu kirjallisuus säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen infrastruktuureja. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.

Tunnuslukuja2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
     
Vastaanotetun aineiston määrä (hm)/v4 7863 4654 5004 500
Tilausten määrä (kpl)/v90 841102 191105 000115 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,43,623,53,5
Henkilötyövuodet22,118,61919

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot1 7491 685 1 652
Bruttotulot344
Nettomenot1 7461 681 1 648
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta51  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle38  

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-2
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-1
Palkkaliukumasäästö-6
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-10
Toimintamenosäästö (HO 2015)-10
Työajan pidentäminen (Kiky)-1
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-1
Vuokrien indeksikorotus2
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-1
Tasomuutos-2
Yhteensä-33

2018 talousarvio1 648 000
2017 talousarvio1 681 000
2016 tilinpäätös1 733 000

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 141 821 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen, Opetushallituksen kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin ja Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 20 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen

6) enintään 45 700 000 euroa korkeakouluopetuksen kehittämisestä, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisesta ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 28 100 000 euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta ja kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta sekä opetushenkilöstön erikoistumiskoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

8) enintään 8 300 000 euroa positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamisesta yliopistojen verkostomaisen yhteistyön edistämisestä sekä Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallin kehittämisestä Lounais-Suomessa aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

9) enintään 5 000 000 euroa avustuksina ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen.

Valtuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö saa tehdä CSC - Tieteellinen laskenta Oy:n kanssa datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman laskenta- ja tallennuskapasiteettihankintoihin liittyvän ostopalvelujen puitesopimuksen siten, että siitä aiheutuu valtiolle menoja yhteensä enintään 33 000 000 euroa.

Selvitysosa: Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista sekä erityisesti yliopistojen verkostomaisen yhteistyön edistämistä ja ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kehittämistä. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty määräaikaisesti yhteensä n. 3 000 vuosina 2014—2015. Kehittämistoimilla edistetään myös opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistumista, luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen vahvistamista, opettajien ja opettajankouluttajien ammatillisen osaamisen kehittämistä sekä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämistä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018201920202021Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
      
Vuoden 2018 sitoumukset12 0009 0009 0003 00033 000
Menot yhteensä12 0009 0009 0003 00033 000

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta6 721 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko28 000 000
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys ja varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittäminen (enintään)20 000 000
Kärkihankkeen Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella rahoitukseen (enintään)28 100 000
Positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaaminen (enintään)8 300 000
Korkeakouluopetuksen kehittämiseksi, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseksi (enintään)45 700 000
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen (enintään)5 000 000
Yhteensä141 821 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta5 000
Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma12 000
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen (rakennepoliittinen toimintaohjelma)-3 000
Korkeakouluopetuksen kehittäminen, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistaminen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantaminen15 800
Luonnontieteiden ja matematiikan opetus5 000
Mekaanisen puurakentamisen ammattikorkeakoulutus240
Osaaminen ja koulutus: Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella1 500
Toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa3 000
Työvoimakoulutuksena järjestettävän korkeakoulutuksen asteittainen siirto OKM:n hallinnonalalle (siirto momentilta 32.30.51)3 300
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittäminen5 000
Yliopistojen verkostomaisen yhteistyön edistäminen2 000
Yhteensä49 840

2018 talousarvio141 821 000
2017 I lisätalousarvio9 000 000
2017 talousarvio91 981 000
2016 tilinpäätös55 712 700

22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen

2) tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien tiekartta vuosille 2014—2020, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit.


2018 talousarvio8 500 000
2017 talousarvio8 500 000
2016 tilinpäätös8 500 000

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 767 428 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 561 269 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 155 839 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 23 320 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa: Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella. Aiemmin toteutetun yliopistolain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.

Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (72 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (28 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 39 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 33 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistoja profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen. Rahoitusosuuden kohdentamisessa otetaan huomioon työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen, yliopiston toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen yliopiston oman profiilin mukaisesti sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 300, josta noin 2 200 on lukiolaisia.

Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.

Yliopistojen määrälliset tavoitteet

 2012
toteutuma
2014
toteutuma
20161)
toteutuma
20182)
tavoite
     
Alemmat korkeakoulututkinnot13 01413 49914 28814 670
Ylemmät korkeakoulututkinnot13 83014 85515 32115 375
Tohtorin tutkinnot1 6491 8651 8871 690
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3)0,540,620,640,65
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), %38,844,950,050,0
Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4)47,848,550,052,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, %37,240,242,043,0

1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2018 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Tohtorintutkintojen lukumäärän kasvattamisen sijaan painopistettä halutaan siirtää jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen ja työllistettävyyden parantamiseen.

3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.

4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 561 269 000
— Kansalliskirjasto16 604 000
— Harjoittelukoulut47 724 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus1 496 941 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus23 320 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista155 839 000
— Arvio vuoden 2018 ALV-kompensaatioksi152 949 000
— Vuoden 2016 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus 2 890 000
Yhteensä1 767 428 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 903 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV-kompensaation tarkentuminen-2 546
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51)-20 000
Kilpailukykysopimuksen vaikutus yliopistojen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky)-5 700
Yhteensä-28 246

2018 talousarvio1 767 428 000
2017 talousarvio1 795 674 000
2016 tilinpäätös1 828 724 570

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 276 665 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ICT 2023 -ohjelman valtuuspäätösten edellyttämä määrärahalisäys2 000
Kasvutoimi (siirto momentilta 29.40.50)20 000
Nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen4 900
Osaaminen ja koulutus: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi12 000
Sopeutustoimi-3 000
Tekninen tarkistus3
Valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen (sis. 1-vuotisten hankkeiden määrärahalaskennan)4 436
Palkkaliukumasäästö-2
Säästöpäätös-2 000
Työajan pidentäminen (Kiky)-1
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-1
Tasomuutos-1
Yhteensä38 334

2018 talousarvio276 665 000
2017 talousarvio238 331 000
2016 tilinpäätös227 586 816

53. Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 106 497 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin

6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen70 673 000
Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin5 654 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan3 627 000
Valtiontalouden ulkopuolisten tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin23 183 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin2 080 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoasiainministeriölle680 000
Yhteensä106 497 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos2 114
Yhteensä2 114

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio106 497 000
2017 talousarvio104 383 000
2016 tilinpäätös103 196 115

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 54 379 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2018 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa: Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

VuosiValtuus2015201620172018 201920202021
         
201555 63110 75222 25918 7413 879   
201655 631 11 71018 29020 5005 131  
201755 631  9 96920 00020 5005 162 
2018 55 631   10 00020 00020 5005 131
Yhteensä 10 75233 96947 00054 37945 63125 6625 131

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtuuspäätöksien maksatusten ajoituksen muutokset7 379
Yhteensä7 379

2018 talousarvio54 379 000
2017 talousarvio47 000 000
2016 tilinpäätös33 968 759

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 826 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 777 017 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena

2) 49 233 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin.

Selvitysosa: Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (814/2016) perusteella. Aiemmin toteutetun ammattikorkeakoululain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 43 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 ammattikorkeakouluindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.

Perusrahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakouluille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 79 prosenttia koko perusrahoituksesta, sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perustella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 15 prosenttia koko perusrahoituksesta. Muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen, joka on 5 prosenttia koko perusrahoituksesta ja alakohtaiseen rahoitusosuuteen, joka on 1 prosentti koko perusrahoituksesta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli korostaa tuloksellisuutta, laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin, opintopisteisiin ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, opiskelijapalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ulkopuoliseen rahoitukseen.

Strategiaperusteinen rahoitusosuus perustuu kansallisiin korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan tavoitteisiin sekä niihin kytkeytyviin ammattikorkeakoulujen keskeisiin strategisiin päätöksiin ammattikorkeakoulun tehtävän, profiilin ja vahvuusalojen tukemiseksi ja uudistamiseksi. Rahoitusosuuden kohdentamisessa otetaan huomioon työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus-, oppimis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen, ammattikorkeakoulun toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen ammattikorkeakoulun oman profiilin mukaisesti sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen. Alakohtainen rahoitusosuus perustuu koulutuksen erityispiirteisiin. Rahoitusmalli huomioi ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden ja työelämäyhteistyön useamman kriteerin kautta.

Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

 2012
toteutuma
2014
toteutuma
2016
toteutuma
20181)
tavoite
     
Ammattikorkeakoulututkinnot22 12322 77823 04022 269
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot1 7082 1152 5172 950
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet1 7401 8491 7951 600
Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö0,610,85..1,20
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista60,060,3..60
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista51,559,062,660

1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2018 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Ammattikorkeakoulututkintojen määrässä näkyy vuonna 2013 toteutettu aloituspaikkojen vähentäminen.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 777 017 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista49 233 000
Yhteensä826 250 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV-kompensaation tarkentuminen-5 765
Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammattikorkeakoulujen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky)-2 900
Yhteensä-8 665

2018 talousarvio826 250 000
2017 talousarvio834 915 000
2016 tilinpäätös859 974 770

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 845 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa: Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen muutos99
Yhteensä99

2018 talousarvio19 845 000
2017 talousarvio19 746 000
2016 tilinpäätös17 780 798

86. Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 24 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen pääomasijoitusten maksamiseen.

Selvitysosa: Valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja enintään 24 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitus kohdennetaan ammattikorkeakoulujen kesken suhteessa ammattikorkeakoulujen keräämään yksityiseen pääomaan kuitenkin siten, että yksittäisen ammattikorkeakoulun valtion vastinrahoituksen määrä ei voi ylittää 4 milj. euroa. Valtion vastinrahakäsittelyssä huomioon otettava yksityisen pääoman kerääminen tapahtuu 1.8.2017—28.9.2018 välisenä aikana.

Valtion ammattikorkeakouluille osoittamat pääomituserät sijoitetaan ammattikorkeakoulujen SVOP-rahastoihin. Pääomittamisen edellytyksenä on opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulun välinen sopimus pääomituksen ehdoista. Ammattikorkeakoulun tulee määrätä yhtiöjärjestyksessään, että valtiolla on - osakeyhtiölain rajoittein - pääomituserää vastaava oikeus yhtiön varoihin varojen jaossa ammattikorkeakoulutoiminnan loppuessa tai yhtiötä purettaessa.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio24 000 000

89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 46 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen.

Selvitysosa: Valtion pääomitukset yliopistoihin tehdään kahdessa kategoriassa siten, että osa kohdennetaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja osa merkittävien rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen toimenpiteiden perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteiset lisäykset-104 000
Yhteensä-104 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio46 000 000
2017 talousarvio150 000 000