Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
              01. Valtiokonttorin toimintamenot
              02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
              06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
              07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
              09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
              10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
              88. Senaatti-kiinteistöt
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa: Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta, valtionperinnöt ja kansalaisten neuvontapalvelut.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviossa annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.

Rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kirjanpidon siirto Palkeisiin -projektin vaikutukset on huomioitu kustannuksissa mutta vaikutusta toiminnalliseen tehokkuuteen ei ole huomioitu. Kustannuksiin sisältyy myös Tilha- ja Valtiolle.fi-järjestelmien omistajuuden siirto Palkeisiin.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja se mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.

Valtorin Turvallisuusverkkoyksikkö (TUVE-yksikkö) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palvelujen käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palvelujen käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palvelujen laatuun ja toimivuuteen luottaen.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.

Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
  • — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
  • — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
  • — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
  • — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 721 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Vaikuttavuus   
Velanhallinnan tulos> 0> 0> 0
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, %  > 92> 93
Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin0,03120,0250,023
Toiminnallinen tehokkuus   
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %80> 90> 90
Tuotokset ja laadunhallinta   
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—108,58,08,0
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv231818
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, %373560
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet302278274
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5)3,43,63,6
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)8,08,08,0
Johtajuusindeksi (asteikko 1—5)3,33,73,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot49 90730 75130 325
Bruttotulot21 6927 9145 604
Nettomenot28 21522 83724 721
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta8 648  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle9 049  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot5 3445 5945 560
— muut tuotot16 0092 32033
Tuotot yhteensä21 3537 9145 593
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset16 6434 0052 125
— osuus yhteiskustannuksista10 2243 8713 533
Kustannukset yhteensä26 8677 8765 658
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-5 51438-65
Kustannusvastaavuus, % 7910099

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sotilastapaturmajärjestelmän muutokset-350
TIA-vahingonkorvausjärjestelmän uusiminen1 080
Uusien tehtävien rahoitus1 500
XBRL-koodiston ylläpito (siirto momentilta 28.10.01)200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-68
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-27
Lomarahojen alentaminen (Kiky)25
Palkkaliukumasäästö-24
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)6
Toimintamenojen tuottavuussäästö-120
Toimintamenosäästö (HO 2015)-321
Työajan pidentäminen (Kiky)5
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-18
Vuokrien indeksikorotus4
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-8
Yhteensä1 884

2018 talousarvio24 721 000
2017 talousarvio22 837 000
2016 tilinpäätös28 616 000

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa: Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos49
Yhteensä49

2018 talousarvio50 000
2017 talousarvio1 000
2016 tilinpäätös1 239 589

06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 110 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

Selvitysosa: Määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelut.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansalaisten asiointitili ja yhteentoimivuuspalvelut (siirto momentille 28.30.03)-2 125
Menosäästö1 235
Yhteensä-890

2018 talousarvio110 000
2017 talousarvio1 000 000
2016 tilinpäätös2 733 000

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Ostolaskut, kpl1 214 1681 150 0001 120 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl627 209630 000630 000
Palkkalaskelmat, kpl1 135 7751 120 0001 100 000
Asiakastyytyväisyys3,93,93,9
Toiminnallinen tehokkuus   
Ostolaskut, kpl/htv14 42815 50019 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv29 30130 00031 000
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku6 8468 0008 800
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2016=100)100,00113,50120,13
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet647639593
Sairauspoissaolot, pv/htv10,8< 109,5
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro3,423,453,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot55 56756 10951 530
Bruttotulot55 85654 10949 530
Nettomenot-2892 0002 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 000  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 000  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot55 85654 10949 530
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset55 56756 10951 530
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-289-2 000-2 000
Kustannusvastaavuus, %1009696

2018 talousarvio2 000 000
2017 talousarvio2 000 000
2016 tilinpäätös-289 139

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

2016
toteutuma
2017
arvio
2018
esitys
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Valtti (käyttäjiä)1 97718 50040 000
Mobiilipalvelu (käyttäjiä)17115 00030 000
Avain IDM (käyttäjiä)92415 00025 000
Julkaisualusta YJA (käyttäjiä)112035
Alasajetut konesalit (kpl)143550
Palveluväylän liityntäpalvelin -palvelu (asiakkaita)56090
Tyytyväisyys Valtorin toimintaan (1—5)3,33,53,7
Kumulatiivinen kustannussäästö (milj. euroa)37,74247
    
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet9531 0301 060
Sairauspoissaolot, pv/htv9,387
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro3,23,43,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot248 825269 246289 374
Bruttotulot247 425266 249286 374
Nettomenot1 4003 0003 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 400  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 000  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot247 425266 246286 374
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset248 825269 246289 374
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 400-3 000-3 000
Kustannusvastaavuus, %999999

2018 talousarvio3 000 000
2017 talousarvio3 000 000
2016 tilinpäätös3 000 000

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.

Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.


2018 talousarvio10 000 000
2017 talousarvio10 000 000
2016 tilinpäätös5 000 000

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2018 enintään 250 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2018 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa.

Selvitysosa: Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 53 milj. euroa vuodelle 2018.

Vuonna 2018 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 116,4 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2017 voiton tuloutuksena. Vuoden 2018 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 27,4 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 85 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 4 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisestakin markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-kiinteistöjen ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2018 (milj. euroa)

  
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit200
Uudisrakennusinvestoinnit50
Yhteensä250

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

 2016 toteutuma
liikelaitos
konserni2017
ennakoitu
liikelaitos
konserni2018
arvio
liikelaitos
konserni
       
Liikevaihto, milj. €599603623628658662
— Vuokraus582587606611641645
— Palvelut161617171717
Liiketoiminnan muut tuotot12812858583030
Vuokraustoiminnan vuokrakate, milj. €319 300 300 
— % liikevaihdosta53 48 46 
Poistot (sis. arvonalentumiset)218 199 210 
Liikevoitto, milj. €207204151149113110
— % liikevaihdosta353424241717
Tilikauden tulos, milj. €1751811161227682
— % liikevaihdosta293019191212
Taseen loppusumma4 6634 7054 6704 7124 6494 691
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. €120 125 85 
Investoinnit, milj. €258 300 250 
Investoinnit % liikevaihdosta43 48 38 
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta4,74,73,53,52,72,7
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta2,3 2,3 2,0 
Oman pääoman tuotto, %6,16,34,04,22,62,8
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta in-house1,7 1,5 1,5 
Omavaraisuusaste, %626263626362
Henkilöstömäärä318320326328330332

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

 2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
arvio
    
Tuloutus tulomomenteille   
12.28.99 Takausmaksut4,94,04,0
13.01.04 Korot valtion lainoista 12,49,16,4
13.05.01 Voiton tuloutus120,0125,085,0
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille69,168,321,0
Yhteensä206,4206,4116,4

2018 talousarvio
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio
2016 tilinpäätös