Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
              01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
              21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
              22. Vapaaehtoinen paluu
              63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Selvitysosa: Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta.

Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut tuotetaan osana Maahanmuuttovirastoa toimivassa valtion vastaanottokeskuksessa sekä ostopalveluina.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
    
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1)243 693263 000280 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2)24 68826 00026 000
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2)19 90218 00018 000
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3)9 3758 5009 700

1) Vuosi 2016: Tilastokeskus/Väestörakenne 2016. Vuodet 2017 ja 2018: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2017 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutukset.

2) Vuosi 2016: Tilastokeskus/Muuttoliike. Vuodet 2017 ja 2018: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2017 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutukset.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Maahanmuuttopolitiikka

Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin, hallituksen maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin ja turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan.

Vaikutetaan siihen, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muutokset tapahtuvat unionin ja jäsenmaiden yhteisen edun mukaisesti perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU:n yhteisessä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa tapahtuvassa lainsäädännön uudistamisessa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa. Lievennämme EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen
  • — Osallistumme kansainväliseen taakanjakoon pitämällä kiintiöpakolaisten määrän ainakin viime vuosien tasolla
  • — Nopeutamme viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä, teemme päätökset palauttamisineen viipymättä ja torjumme väärinkäytöksiä
  • — Nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista.

Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavien hallituksen kannanottojen mukaisesti maahanmuuttopolitiikassa tehtävät muutokset tapahtuvat hallitusti ja tavoitteellisesti. Maahanmuuttopolitiikassa otetaan huomioon kansainvälisessä tilanteessa ja EU-lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti Suomi varautuu yhdessä EU- ja Pohjoismaiden kanssa muuttuneeseen turvapaikanhakijatilanteeseen kestävästi. Huolehditaan siitä, että tilanteeseen vastataan ennakoivasti ja hallitusti. Pitkän ajan näkymä edellyttää, että hallittu maahanmuutto on kasvua, innovaatioita, uusia työpaikkoja ja taloudellista vakautta edistävä tekijä.

Tavoitteena on, että maahanmuuttohallinto kykenee vastaamaan lakisääteisiin käsittelyaikatavoitteisiin maahanmuuton lupahakemusten käsittelyssä. Maahanmuuttovirasto on turvapaikkaprosessin päävastuullinen omistaja turvapaikka-asioita koskevien tehtävien keskityttyä poliisilta Maahanmuuttovirastoon. Muutos yksinkertaistaa turvapaikkaprosessin tehostamisen toteutusta. Tavoitteena on kehittää edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) mahdollisuuksia.

Sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten (Maahanmuuttovirasto, poliisi, Rajavartiolaitos) operatiivista yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen hyödynnetään ja kehitetään aktiivisesti.

Lupahallinnon tuottavuutta parannetaan. Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA), jotta pystytään tarjoamaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille sekä automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan lupaprosesseja.

Maahanmuutto

Laillisia maahanmuuttokanavia kehitetään EU:n lainsäädäntöä koskeviin muutoksiin liittyen. Maahantuloon liittyvää viranomaisyhteistyötä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yrittäjien maahanmuuttoa helpotetaan kehittämällä oleskelulupalainsäädäntöä. Myös muutoin oleskelulupaprosessia sujuvoitetaan. Kausityöntekijöitä ja yritysten sisällä siirtyviä henkilöitä koskevien lakien mahdollisuudet viranomaisyhteistyöhön ja sähköiseen hakemuskäsittelyyn otetaan käyttöön. Maahanmuuttovirasto myöntää suoraa entistä useamman luvat ja näiden lupien käsittelyajat ovat tuntuvasti TE-toimistojen osapäätöstä edellyttäviä lupia lyhyemmät.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa jatketaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.

EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytetään tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voidaan hyväksyä.

Toteutetaan laittoman maahantulon vastaista toimintaohjelmaa. Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat ihmissalakuljetuksen lisääntymisen ohella laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön ja laittoman maassa oleskelun lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Palauttamispolitiikkaa tehostetaan erityisesti jatkamalla ja kehittämällä laittomasti oleskelevien ja kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden tehokasta palauttamista EU-yhteistyön tukemana, pyrkimällä uusiin palautusta koskeviin yhteistyöpöytäkirjoihin ja EU-takaisinottosopimuksiin sekä nopeuttamalla rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista.

Maahanmuuttovirasto vastaa ulkomaalaislupahakemusten vastaanottamisesta ja käsittelystä. Varmistetaan lupa-asioiden sujuvuus, resurssien riittävyys sekä asiakaspalvelun ja alueellisen toimipisteverkoston toimivuus. Hakemusten käsittelyssä noudatetaan säädettyjä enimmäiskäsittelyaikoja. Lupamaksujen kohtuullisuus turvataan prosesseja kehittämällä.

Kansainvälinen suojelu

Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa. Ennusteen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä jäisi pysyvästi korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen vuotta 2015. Vuonna 2015 koetun kaltaiseen turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen ja nopeaan kasvuun on myös varauduttava.

Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lain muutokset. Kehitetään edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Osallistutaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen ja EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön sen toimeenpanemiseksi käytännössä. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa ja osallistumalla yhteistyöhön muiden keskeisten EU:n virastojen kanssa. Asetusehdotus EU:n turvapaikkavirastosta (COM(2016) 271) sisältää jäsenmaiden velvoitteen osoittaa asiantuntijoita viraston operaatioiden käyttöön nopealla aikataululla. Viraston käyttöön suunnitellaan perustettavan 500 asiantuntijan nopean toiminnan reservipooli, johon jäsenmaiden on osoitettava ennalta määrätty määrä asiantuntijoita. Maahanmuuttoviraston kohdalla tämän arvioidaan tarkoittavan kahdeksaa henkilötyövuotta.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleensijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleensijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2018 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Määrärahoissa on otettu huomion EU:n uudelleensijoittamista koskevien sitoumusten ja EU:ssa päätettyjen turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen velvoitteet. Suomi on toteuttanut Euroopan unionissa sovittuja turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja.

Hallinnonalalla hyödynnetään EUSA-rahastojen kautta saatavissa olevaa osarahoitusta täysimääräisesti.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto

 20161) 2017
arvio
2018
arvio
    
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä2)16 30812 0057 150
— valtion vastaanottokeskukset700700700
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset15 53811 1956 340
— säilöönottoyksikkö70110110
— käyttöaste keskimäärin %879790
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä844338150
— ryhmäkodit3579863
— tukiasunnot48724087
— käyttöaste keskimäärin %877090

1) Vuoden lopun tilanne: ei keskiarvo (luvussa ei ole mukana yksityismajoituksessa olevia)

2) Vastaanottokeskusten paikkaluvut tarkistetaan vuoden 2017 lopussa, 2018 arvio tehty keväällä 2017.

Vastaanottopalvelujen saajat 2016 2017
arvio
2018
arvio
    
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi25 10015 7509 500
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja20 60613 5158 400
— Alaikäisiä yksintulleita1 894270250
— Säilöön otetut ulkomaalaiset508080
— Yksityismajoituksessa2 5501 885770
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2016
tilinpäätös
2017
talousarvio
2018
arvio
    
Vastaanoton kokonaiskustannukset619 105 182260 609 000190 978 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 602 178 695251 509 000167 803 000
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö16 99817 00019 200
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö52 20661 00053 200
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö39 98633 00041 100
— säilöön otetun kustannus / hlö63 89451 00064 400
— yksityismajoituksen kustannukset11 450 9634 080 7008 500 000
— yksityismajoituksen kustannus / hlö7 2066 3008 500
Lasten edustaminen894 320200 000125 000
Vapaaehtoinen paluu-5 800 0006 800 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset855 941900 000900 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1)15 176 2262 200 00015 350 000

1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit, kielianalyysit ja oikeuslääketieteelliset testit sekä sähköiset palvelut (Umarek).

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 395 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta.

Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuotokset   
Päätökset96 739126 750122 950
Panokset   
Toimintamenot (1 000 €)   
Maahanmuuttovirasto55 47663 73535 640
Valtion vastaanottokeskukset11 85612 52813 755
Henkilötyövuodet903,7832700
Maahanmuuttovirasto769,7690558
Valtion vastaanottokeskukset134142142
Tehokkuus   
Toiminnallinen tuloksellisuus   
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv)124174183
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös)573300300
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%)549191
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2016—2018

 2016
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut2017
ennuste
Vireille
tulevat
Ratkaistut2018
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
       
Maahanmuutto yhteensä26 41423 15983 00083 00082 00082 000
— työntekijän oleskelulupa7 4457 0807 3007 3007 3007 300
— opiskelijan oleskelulupa7 1617 0207 0007 0006 0006 000
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu)10 5797 85513 00013 00013 00013 000
joista kv. suojelua saaneen perheenjäsen1 6751 5033 0003 0003 0003 000
— oleskeluluvan uusiminen (jatkoluvat ja pysyvät)--35 00035 00035 00035 000
— muut oleskeluluvat886861700700700700
— voimassa olevaa oleskelulupaa koskevat asiat (peruutukset ja kortin uusimiset)3433438 0008 0008 0008 000
— EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsenten rekisteröiminen--12 00012 00012 00012 000
Maasta poistaminen1)26 49722 20010 50010 50010 50010 500
Kansainvälinen suojelu yhteensä18 90236 66020 75019 15020 75016 350
— turvapaikkahakemukset 5 65828 2527 00010 8007 0008 000
— kiintiöpakolaiset750750750750750750
— matkustusasiakirjat7 1727 1727 0007 0007 0007 000
— muut5 3224866 0006006 000600
Kansalaisuus yhteensä 13 39213 46914 10014 10014 10014 100
— kansalaisuushakemukset11 13011 31612 00012 00012 00012 000
— kansalaisuusilmoitukset788772900900900900
— muut kansalaisuusasiat1 4741 3811 2001 2001 2001 200
Yhteensä85 20595 488128 350126 750127 350122 950

1) sis. karkottaminen, kielteiseen lupapäätökseen liittyvä käännyttäminen sekä rikosperusteinen käännyttäminen, maahantulokielto

Käsittelyaika keskimäärin (vrk)

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Maahanmuutto   
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen)1199090
— oleskelulupa, opiskelija273030
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua   
— turvapaikka261150120
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika   
— kansalaisuushakemukset324280270
Ratkaistut/vireille tulleet (%)115100100
Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Järjestelmän toimintoja kehitetään vuosina 2016—2019 nostamalla järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutasoa.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Henkilötyövuodet769,7690558
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)7,88,08,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,53,523,53

Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Henkilötyövuodet134142142
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)8,68,08,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,63,73,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot77 20675 15863 395
Bruttotulot9 55714 50014 000
Nettomenot67 64960 65849 395
    
Siirtyvät erät    
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 549  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle17 686  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot8 14214 00014 000
Tuotot yhteensä8 14214 00014 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset7 4147 3227 900
— osuus yhteiskustannuksista7 5658 0788 000
Kustannukset yhteensä14 97915 40015 900
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-6 837-1 400-1 900
Kustannusvastaavuus, %549188

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Joutsenon vo-keskuksen säilöönoton tilapäinen lisäkapasiteetti-981
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-2 000
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)2 000
Turvapaikkahakijamäärän aiheuttama lisäresurssitarve-9 900
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustuksen määrärahat-1 000
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustukset (siirto momentilta 26.40.22)1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-44
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-17
Lomarahojen alentaminen (Kiky)6
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-13
Toimintamenojen tuottavuussäästö-116
Toimintamenosäästö (HO 2015)-120
Työajan pidentäminen (Kiky)-27
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-51
Vuokrien indeksikorotus16
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-16
Yhteensä-11 263

2018 talousarvio49 395 000
2017 talousarvio60 658 000
2016 tilinpäätös83 786 000

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 137 594 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2018 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. EU:ssa sisäisesti siirrettävien turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain mukaisesti. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottoyksiköiden majoituspaikkojen käytössä pyritään 90 prosentin käyttöasteeseen. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään kustannustehokkuuteen mm. majoitusvuorokauden hinnassa.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Palvelujen ostot/kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja yhteisöjen vastaanottokeskukset (sis. alv)89 914 000
Valtion vastaanottokeskusten menot31 430 000
— palvelujen ostot8 380 000
— terveydenhuolto22 372 000
— muut menot678 000
Vastaanottomenot yhteensä121 344 000
Muut maahantuloon liittyvät menot15 350 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset900 000
Yhteensä137 594 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Turvapaikanhakijamääräarvion lasku 7 000:een-30 000
Turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskusten kokonaismäärän lasku-57 750
Yhteensä-87 750

2018 talousarvio137 594 000
2017 talousarvio225 344 000
2016 tilinpäätös529 814 155

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.

Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Matka- ja muut avustukset 5 000
Ostopalvelut1 800
Yhteensä6 800

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustukset (siirto momentille 26.40.01)-1 000
Vapaaehtoisesti palaavien määrän kasvu2 000
Yhteensä1 000

2018 talousarvio6 800 000
2017 I lisätalousarvio3 000 000
2017 talousarvio5 800 000

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 584 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vastaanottoraha 
— Täysi vastaanottoraha28 015 000
— Vastaanottoraha4 110 000
— Lasten vastaanottoraha8 220 000
Täydentävä vastaanottoraha4 790 000
Käyttöraha1 330 000
Toimeentulotuki119 000
Yhteensä46 584 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Toiminnan arvonlisäverovelvollisuus7 000
Uusien turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen-7 816
Vastaanoton piirissä olevien määrän nousu (keskimäärin 9 500 henkilöä)10 400
Yhteensä9 584

2018 talousarvio46 584 000
2017 I lisätalousarvio14 900 000
2017 talousarvio37 000 000
2016 tilinpäätös77 618 884