Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
              01. Poliisitoimen toimintamenot
              02. Suojelupoliisin toimintamenot
              20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
              21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. PoliisitoimiPDF-versio

Selvitysosa: Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi olisi edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja poliisitoimen rahoitus supistuu. Keskeisimmät poliisin toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainvälisen ja kotimaisen turvallisuustilanteen muuttumiseen lyhyessä ajassa, laajamittaiseen maahantuloon ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä uusiin uhkakuviin, muuan muassa hybridivaikuttamiseen. Digitalisaatio ja ICT:n kehitys tarjoaa paitsi mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta myös lisää kyberrikollisuutta. Yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut Suomessa. Tällä hetkellä poliisin suorituskyky ei kaikilta osin vastaa olemassa olevia uhkakuvia eikä muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Keskeisin varautumistoimi yllättäviin iskuihin on poliisin riittävä ja toimintakykyinen resurssi kentällä. Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään.

Partioiden toimintakyvyn keskiössä on kolme asiakokonaisuutta: partion voimankäyttökyky ja -välineet, käytössä olevat henkilö- ja partiokohtaiset suojavälineet sekä taktinen osaaminen ja koulutus. Poliisi parantaa vuonna 2017 operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen myönnetyllä rahoituksella välitöntä interventio- ja etävaikutuskykyä hankkimalla aseistusta sekä niihin liittyviä varusteita. Poliisi kasvattaa edelleen suorituskykyään asteittain siten, että vuonna 2018 myönnettävällä rahoituksella hankitaan partioiden voimankäyttövälineitä valtakunnallisesti.

Hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet. Toimintaa on priorisoitava ja erityisesti HARVA-alueiden palveluiden turvaaminen on yhä haastavampaa.

Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.

Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia paljon, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta. Eri rikollisuuden lajeihin liittyvät torjuntatoimet, kuten ennalta estäminen, paljastaminen ja selvittäminen, arvioidaan niiden tuottaman turvallisuuden kustannushyötyanalyysin avulla ja toimintaa kohdennetaan arvion mukaisesti.

Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Nykyisen turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä varautua vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin ennakoimalla ja kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen.

Poliisilain 1 §:n mukaan poliisi huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta. Ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa.

Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla, seurataan ja raportoidaan mahdollisuuksia säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin toiminnallisiin painopistealueisiin. Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 720 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Poliisi arvioi ja raportoi yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa. Poliisi nostaa suorituskykyään asteittain. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.

Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla.

Valvonta2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv)763761762
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv835902996
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet1 3741 3141 313
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa140 793142 236141 284
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa134142141
Palvelukyky ja laatu   
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—43,0-2,9
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—43,0-3,0
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—42,9-2,8
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv547543492
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv44,14240
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl555 601580 000600 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl3 8723 5003 300
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl4 7015 1005 100
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl18 05319 00017 500
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv,   
pl. rajatarkastustoiminta232020
Suoritteet   
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl1 048 1251 000 0001 000 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, %36,93030
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta)9,59,08,0
Hälytystoiminta2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv)278283283
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet1 9051 9051 905
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa173 427175 205174 003
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa328324322
Palvelukyky ja laatu   
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min9,49,510,0
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min17,918,018,5
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä)70,670,069,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä)92,189,088,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—43,2- 
Suoritteet   
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl25 82126 00026 000
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl529 334540 000540 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl1 048 1251 000 0001 000 000
Rikostorjunta

Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä.

Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan laskevan. Poliisin tuloksellisuuden lasku perusrikostutkinnan osalta vaikuttaa kaikkiaan oikeusprosessiin ja sen laatuun. Tämä lisää kustannuksia sekä vaikeuttaa mm. syyttäjien työtä syyteharkinnassa. Vaikka omaisuusrikokset eivät pääosin, pl. muun muassa törkeät varkaudet asuttuihin asuntoihin, vaikuta laajasti kansalaisten turvallisuuteen ja sen tunteeseen, niiden suuri määrä tuo kansalaisille tosiasiallisen kokemuksen poliisin toiminnasta ja sen suorituskyvystä.

Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat haasteelliset. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä sekä piilorikollisuuden lisääntymisestä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa.

Jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, nettipoliisitoimintaa ja verkkorikostutkintaa. Henkilöstöä pyritään lisäämään erityisesti turvapaikkatutkintaan, uhka-toiminnon vahvistamiseen sekä vihjeiden käsittelyn tehostamiseen ja kyberkyvykkyyden parantamiseen.

Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös muiden keskeisten yhteistyötahojen kuten verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää.

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Tietoverkkorikosten määrä on lisääntynyt ja poliisin tutkittavana on ollut ja on jatkossa entistä pitkäkestoisempia tietoverkkorikoksia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset aiheuttavat sen, että yhä useampi rikos ilmenee tietoverkoissa ja edellyttää poliisilta erikoisosaamista niiden tutkimiseksi. Tietoverkkorikostutkinnan asiantuntijoiden rekrytointi poliisiin voi jatkossa hankaloitua, koska samoista resursseista kamppailevat yritykset ja muut valtiohallinnon organisaatiot.

Rikostorjunta2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv)757171
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet3 6913 7293 800
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa343 720347 243344 921
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa1 2421 3101 302
Palvelukyky ja laatu   
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään47,645,043,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk122125130
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään36,735,533,5
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään67,370,070,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään441500500
Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl767780
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl800700800
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)3,0-3,0
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,6-2,6
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,9-2,9
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,8-2,8
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,7-2,7
Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,8-2,8
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)----
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet403240
Suoritteet   
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset620 248600 000600 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä276 762265 000265 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa19,7523,018,0
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa14,7820,015,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl1 915 2 0002 000
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl2 5082 2002 500
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl1 0031 0001 000
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl36 17836 50036 500
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä917850780

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupahallinto

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.

Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Maksullisten lupapalveluiden tehokkuus on lisääntynyt 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2016 htv-vähennysten ollessa 155 henkilötyövuotta kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna 2017 lupahallinnon resursseja vähennetään resurssimallin mukaisesti 85 henkilötyövuotta vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna, jolloin kokonaisvähennys on 240 henkilötyövuotta. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa.

Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu)2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv)2 4532 3712 545
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet (maksullinen)473402402
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa53 97042 30043 800
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa54 87942 30043 800
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa474443
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, %106,5100100
Palvelukyky ja laatu  
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41)---
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%)205060
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%)294045
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %455060
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys1 080 265981 000797 000
Suoritteet   
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl1 160 156953 0001 023 000

1) Lähde: Poliisibarometri

Maksuton lupahallinto (sis. lupavalvonta)2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet 216200200
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa16 76716 93816 825
Suoritteet   
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl (sis. ajo-oikeuspäätökset, aselupien peruutus- ja varoituspäätökset sekä järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttien peruutukset ja varoitukset)65 06565 00065 000
Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksella vastataan poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrä esitetään asetettavaksi vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle vuodesta 2017 eteenpäin. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuottavuus   
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv330491503
Julkaisut/tutkimuksen htv:t3,32,53,0
Taloudellisuus   
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa26 32226 00026 000
Henkilötyövuodet206,1192190
Poliisi (AMK) - tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa540405405
Poliisi (ylempi AMK) - tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa801593801
Palvelukyky ja laatu   
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, %-93,095,0
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen, 1—53,44,04,0
Suoritteet   
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden14,49,09,0
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä286400400
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä38190227
Julkaisut, kpl543838

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)   
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet1 4301 4251 423
    
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)   
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet720718678
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa65 40566 07565 633

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot

Henkiset voimavarat

Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.

Henkiset voimavarat2016
toteutuma1)
2017
arvio
2018
tavoite
    
Henkilötyövuodet9 8119 6929 710
Naisia, %-osuus29,429,529,5
Poliisimiehet, htv7 2207 2567 200
Naisia, %-osuus16,316,316,3
Opiskelijat, htv2)171173267
Naisia, %-osuus30,030,030,0
Muu henkilöstö, htv2 4202 2632 243
Naisia, %-osuus68,870,070,0
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla11,211,211,2
Sairauspoissaolot, pv/htv9,99,99,9

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2016 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 730 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 81 htv.

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot791 209759 155778 728
Bruttotulot68 22462 47758 046
Nettomenot722 985696 678720 682
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta28 043  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle35 344  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot61 17649 50651 006
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset61 66049 50651 006
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-484--
Kustannusvastaavuus, %99100100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ennaltaehkäisevä toiminta, terrorismin torjunta500
Harmaan talouden erillismääräraha-500
Kalustoinvestoinnit ja uuden teknologian mukainen kehittäminen, terrorismin torjunta6 000
Kuolemansyyn selvittämisen menot (siirto momentille 33.02.20)-4 270
Kyberkyvykkyyden lisääminen, terrorismin torjunta3 000
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-4 000
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)3 000
Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen-400
Poliisin toiminnan turvaaminen (sisäisen turvallisuuden parantaminen)25 000
Rangaistusmääräysalan laajentaminen (HO 2015 säästö)-1 000
Suorituskyvyn parantaminen (kalustoinvestoinnit)1 000
Toiminnan turvaaminen/tason korotus (mm. harmaan talouden torjunta, liikennevalvonta)5 000
Väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjuminen-8 500
Ydintoimintojen turvaaminen8 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-445
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-177
Lomarahojen alentaminen (Kiky)236
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-115
Toimintamenojen tuottavuussäästö-3 548
Toimintamenosäästö (HO 2015)-4 141
Työajan pidentäminen (Kiky)-300
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-780
Vuokrien indeksikorotus181
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-237
Yhteensä24 004

2018 talousarvio720 682 000
2017 talousarvio696 678 000
2016 tilinpäätös730 286 000

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 141 000 euroa.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Lisäksi virasto tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.

Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä. Valmisteilla oleva uusi tiedustelulainsäädäntö auttaa virastoa vastaamaan uusiin vaatimuksiin. Uusien toimivaltuuksien edellyttämiä lisäresursseja arvioidaan syksyllä 2017.

Tiedonhankinta ja vahva tiedustelukyky

Terrorismintorjunnan toimintaympäristön nopea muutos asettaa koko viraston toiminnalle aiempaa suurempia vaatimuksia. Terrorismintorjunnan pääpaino on Suomea ja Suomen intressejä vastaan suunnattujen radikaali-islamististen terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä.

Myös vastatiedustelun toimintaympäristö on muuttunut nopeasti teknisen kehityksen ja maailmanpoliittisen tilanteen takia. Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhkat ennakolta ja estää niiden toteutuminen.

Viraston tiedonhankintaa ohjaavien tiedonhankintaprioriteettien ajantasaisuus varmistetaan ja vuoden 2018 prioriteetit määritellään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön mahdollisesti aiheuttamat muutokset.

Toimivat kumppanuudet

Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle ja ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa tukevalle raportoinnille.

Turvallisuustyö

Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta pystyäkseen entistä paremmin ennalta estämään kansalliseen turvallisuuteen ja Suomelle merkitykselliseen elinkeinotoimintaan kohdistuvia uhkia. Uutta turvallisuusselvitysrekisteriä kehitetään toimivaksi ja tehokkuutta edistäväksi osaksi turvallisuusselvitysmenettelyjä.

Uudistuminen

Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin toiminnassa painottuu entistä enemmän tiedustelullinen ulottuvuus. Suojelupoliisi valmistautuu uusiin toimivaltuuksiin uudistamalla toimintatapojaan kokonaisvaltaisen suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 hyväksytyn viraston strategian toimeenpano jatkuu. SSK-hankkeella kehitetään viraston tiedonkäsittelyä ja suorituskykyä valtiovarainministeriön kanssa tehdyn tuottavuussopimuksen mukaisesti.

Henkiset voimavarat

Suojelupoliisi alkaa toteuttaa vuonna 2017 laadittua henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto kouluttaa järjestelmällisesti ja erillisen suunnitelman mukaisesti työntekijöitään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön vaatimukset. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha (operatiivinen), 1 000 euroa17 58022 25524 900
Toiminnan henkilötyövuodet233260300
Toiminnan kustannukset (ml. tukitoiminnot), 1 000 euroa21 73127 39130 141
Suoritteet   
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet, kpl298200200
Turvallisuusselvitykset, kpl61 86450 00045 000
Kansalaisuusasialausunnot, kpl78100100
Oleskelu- ja työlupahakemuksia koskevat lausunnot, kpl517400400
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot, kpl9 0908 5008 500
Tuotetut raportit, kpl117140140
Henkiset voimavarat   
Henkilötyövuodet288320365
Poliisimiehet, htv161175195
Muu henkilöstö, htv127145170
Sairauspoissaolot, pv/htv5,87,57,5
Työtyytyväisyysindeksi-3,53,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot24 79130 00133 051
Bruttotulot3 1982 6102 910
Nettomenot21 59327 39130 141
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta-  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 416  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Operatiivisen suorituskyvyn lisääminen, terrorismin torjunta2 500
Supon SSK-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-5 950
Supon SSK-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)4 389
Uudet uhkat ja toimintaympäristön muutos (sisäisen turvallisuuden parantaminen)2 000
Väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjuminen-1 500
Ydintoimintojen turvaaminen1 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-9
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-4
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-12
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-15
Toimintamenosäästö (HO 2015)-89
Työajan pidentäminen (Kiky)-26
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-31
Vuokrien indeksikorotus6
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-9
Yhteensä2 750

2018 talousarvio30 141 000
2017 I lisätalousarvio200 000
2017 talousarvio27 391 000
2016 tilinpäätös24 009 000

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Maasta poistamiskuljetukset4 868 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut1 750 000
Noutokuljetukset250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen300 000
Valmiusryhmän käyttö2 000 000
Yhteensä9 168 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-8 498
Yhteensä-8 498

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2018 talousarvio9 168 000
2017 talousarvio17 666 000
2016 tilinpäätös9 696 162

21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa, vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa tai vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2017, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2018.

Selvitysosa: Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2019 ja valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 20 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2019 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan ja sitä tarkentavien ministeriöiden välisten sopimusten mukaisesti. Lisäksi hankkeen toteuttamista tuetaan ISF-P -rahastosta saadulla 1,5 milj. euron EU-rahoituksella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
   
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä  
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset1 0001 000
Menot yhteensä1 0001 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-3 000
Yhteensä-3 000

2018 talousarvio1 000 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio4 000 000
2016 tilinpäätös12 922 000