Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
         01. Ministeriö ja hallinto
              01. Oikeusministeriön toimintamenot
              03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
              05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
              20. Erityismenot
              21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen
              29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              50. Avustukset
              51. Eräät valtion maksamat korvaukset
         10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
         20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
         30. Syyttäjät
         40. Rangaistusten täytäntöönpano
         50. Vaalimenot
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa: Toiminta-ajatuksensa mukaisesti oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja ja kehittää säädöspolitiikkaa osana valtioneuvostoa sekä ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2018.

Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta.

Vuoden 2018 alussa toimeenpannaan presidentinvaali ja maakuntavaalit. Kyseessä on uudenlainen yhdistetty vaali, mikä edellyttää uudistuksia vaalitietojärjestelmään ja vaalien toimeenpanoon. Uusien maakuntien osalta kehitetään aloitepalvelua sekä muutenkin tuetaan maakuntien osallistumisjärjestelmien käyttöönottoa. Nettiäänestystä koskevan esiselvityksen valmistuttua tehdään päätös järjestelmän jatkokehittämisestä.

Jatketaan demokratiapoliittisen sekä perus- ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman samoin kuin kansalliskielistrategian toimeenpanoa. Valtioneuvoston hyväksymät ohjelmat antavat puitteet hankkeille, joilla mm. parannetaan eri kansalaisryhmien tietoisuutta omista oikeuksistaan sekä osallistumismahdollisuuksistaan. Kielellisten oikeuksien toteutumista seurataan erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä. Demokratiaverkkopalveluita kehitetään myös suhteessa muihin valtioneuvoston digitaalisiin palveluihin.

Huolehditaan Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen toteuttamisesta.

Huolehditaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämän kansallisen yleislainsäädännön voimaan saattamisesta ja koordinoidaan muun kansallisen lainsäädännön tarkistamistyötä.

Huolehditaan EU:n tietosuojadirektiivin edellyttämän kansallisen yleislainsäädännön ja oikeusministeriön hallinnonalan rekisterilainsäädännön muutosten voimaan saattamisesta.

Tavoitteena on jatkaa vaikuttamista EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön avoimuusmyönteiseen soveltamiseen sekä hyvää hallintoa EU:n toimielimissä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi.

Valmistellaan saamelaisia koskevia säädösmuutoksia ja parannetaan luottamusta ja dialogia saamelaiskäräjien kanssa.

Edistetään yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Ehkäistään syrjintää ja vihapuhetta.

Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää.

Lainvalmisteluohjeistusta kehitetään jatkamalla työtä hallituksen esitysten laatimisohjeen uudistamiseksi.

Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta.

Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (950/2001) 8 ja 9 §:n muuttamisesta.

Laajennetaan sakkomenettelyn soveltamisalaa.

Selvitetään ns. purkavaan lisärakentamiseen liittyvät asunto-osakeyhtiölain muutostarpeet ja valmistellaan tarpeelliset lainsäädäntömuutokset.

Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan.

Huolehditaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistamisen loppuun saattamisesta.

Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä.

Hallinnonalan kuusi isoa ict-kehittämishanketta ovat käynnissä v. 2018. Myös olemassa oleviin tietojärjestelmiin kohdistuu kehittämis- ja uusimistarpeita. Hallinnonalan perustietotekniikkaa uudistetaan ottamalla käyttöön valtion yhteisiä tuotteistettuja ict-palveluita. Sähköistä asiointia ja ict-hankkeiden etenemistä ja yhteentoimivuutta tuetaan valtion ja hallinnonalan yhteisillä palveluilla, kokonaisarkkitehtuurityöllä sekä säännöllisellä seurannalla. Sähköistä asiointia edistetään ja sen tilannekuvaa ylläpidetään laaditun digitalisaatiosuunnitelman mukaisesti.

Oikeusturva toteutuu käytännössä.

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja sen päivitysten pohjalta. Toimenpiteillä huolehditaan kansalaisten oikeusturvasta, mahdollistetaan oikeudenhoidon sektoreiden keskittyminen ydintehtäviinsä, vähennetään rikollisuutta ja kehitetään seuraamusjärjestelmää sekä vaikutetaan oikeudelliseen yhteistyöhön EU:ssa.

Jatketaan hallintoasioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevan uudistuksen valmistelua siten, että se voidaan toteuttaa tämän vaalikauden aikana.

Kehitetään rikosprosessin keventämistä koskevaa sääntelyä.

Keskitetään riidattomat velkomusasiat ja eräät muut siviilioikeudelliset asiat (ns. summaariset asiat) eräisiin käräjäoikeuksiin.

Huolehditaan tiedustelutoiminnan valvontaa ja perustuslain tarkistamista koskevien lainsäädäntöhankkeiden loppuun saattamisesta.

Jatketaan rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevan yleisen lainsäädännön valmistelua.

Kehitetään julkisen oikeusavun laadun arviointia, oikeudellista neuvontaa, sähköistä asiointia ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä v. 2016 valmistuneen oikeusavun kehittämisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa palveluja tuotetaan nykyistä asiakaslähtöisemmin, monipuolisemmin eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen niin että palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa.

Valmistellaan talous- ja velkaneuvonnan tehtävien organisointia oikeusaputoimistoihin ja kehitetään yhdenmukaisia toiminta- ja menettelytapoja sekä tehostetaan palveluprosesseja.

Osallistutaan ulosoton rakenneuudistushankkeen (URA) toteutukseen. Jatketaan tarvittavia lainsäädäntötoimia ja virkaehtosopimusneuvotteluja.

Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.

Laajennetaan sakkomenettelyn soveltamisalaa.

Rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään uhridirektiivin edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja palveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Kehitetään siihen liittyvää valtionavustusjärjestelmää. Valmistellaan ehdotukset uhrin tarpeet huomioon ottavista hyvistä käytännöistä.

Kehitetään paikallista rikoksentorjuntaa v. 2016 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Korruption vastaisia toimenpiteitä toteutetaan v. 2017 annettavan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Selvitetään ehdollisen vankeusrangaistuksen tehostamismahdollisuudet laajentamalla oheisseuraamusten käyttöalaa. Annetaan tätä koskeva hallituksen esitys v. 2018.

Uudistetaan syyttäjälaitoksen organisaatiorakenne siten, että tavoitteena on uuden lain voimaantulo v. 2018.

Uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkostoa syksyllä 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti vuosien 2016—2019 aikana. Valmistellaan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilojen kehittämiseen liittyvät oikeusministeriön päätökset.

Valmistellaan ja otetaan käyttöön ROTI-tietojärjestelmä. Valmistellaan käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset tavoitteena antaa hallituksen esitys v. 2018.

Valmistellaan lainsäädäntöä, jolla sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamistehtävät siirretään ulosottolaitokselta Rikosseuraamuslaitokselle.

Arvioidaan vankeinhoidollista ensikertaisuutta koskevien säännösten muutostarve v. 2017 laadittavan selvityksen ja siitä saatavan lausuntopalautteen pohjalta.

Vahvistetaan päätöksentekoa tukevaa oikeuspoliittista tietopohjaa erityisesti tukemalla Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttia.

Lisätään poikkihallinnollista yhteistyötä rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.

Osallistutaan poikkihallinnolliseen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan rikoksiin syyllistyneiden nuorten palveluiden kehittämiseksi.

Kehitetään edelleen oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiä valmisteluprosesseja.

Otetaan niukkojen voimavarojen kohdentamisessa huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut.

Olettaen, että Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamista ja Eurojust-asetusta koskevat neuvottelut saadaan päätökseen v. 2017, käynnistetään kansallisten täytäntöönpanotoimien valmistelu, jos Suomi osallistuu EPPO:on.

Rakenteiden uudistaminen ja henkilömuutosten tuki

Käräjäoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää nykyisestä 27:stä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja hyödyntää samalla tuomarien osaamista aiempaa monipuolisemmin. Uudistus tulisi voimaan viimeistään vuoden 2019 alussa. Summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämistä valmistellaan. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien yhdistämistä yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi selvitetään vuoden 2017 aikana ja linjaus etenemisestä tehdään v. 2018. Ulosottotoimen rakenneuudistusta jatketaan. Tarkoituksena on organisoida ulosottolaitos yhdeksi virastoksi. Samalla täytäntöönpanotehtävät jaetaan uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan. Uudistusta tukee myös asiankäsittelyn automatisointi ja sähköisen asioinnin käyttömahdollisuuksien lisääminen. Rakenneuudistus tulisi voimaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnallisia tehostamistoimia jatketaan.

Tietoja henkilöstöstä

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
    
Oikeusministeriö   
Henkilötyövuodet237235238
Työtyytyväisyysindeksi3,73,73,7
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv6,66,56,5
    
Muut erillisvirastot    
Henkilötyövuodet209210218
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,47,07,0

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 068 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen sekä oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot19 63120 84620 468
Bruttotulot329400400
Nettomenot19 30220 44620 068
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 356  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle6 482  

Määrärahan arvioitu käyttö

 htv%
   
Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta146
Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta2912
Lainsäädännön valmistelu ja seuranta5423
EU- ja kansainväliset asiat125
Ministeriön muut erityistehtävät3113
Ministeriön sisäinen hallinto5021
Palkallinen poissaolo4820
Yhteensä238100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lainvalmistelun voimavarojen vahvistaminen160
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01)-5
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.0132
Valtioneuvoston lehtihankintojen keskittäminen lopuilta osin (siirto momentille 23.01.01)-9
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-36
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-22
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-9
Palkkaliukumasäästö-34
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-13
Toimintamenojen tuottavuussäästö-129
Toimintamenosäästö (HO 2015)-260
Työajan pidentäminen (Kiky)-23
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-30
Yhteensä-378

2018 talousarvio20 068 000
2017 I lisätalousarvio-89 000
2017 talousarvio20 446 000
2016 tilinpäätös21 428 000

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen

2) Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa: Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen vaikuttavuustavoitteina on varmistaa yhtäläinen osallistuminen niin, ettei esimerkiksi henkilön sukupuoli, alkuperä, vammaisuus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen tai vakaumus vaikuta hänen mahdollisuuksiaan rajoittavasti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaan sille kuuluvat asiat.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista henkilötietojen ja luottotietojen käsittelyä koskevat asiat siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja luottotietolaissa (527/2007) säädetään sekä hoitaa muut mainituista laeista johtuvat tehtävät. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Toukokuussa 2016 voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus laajentaa olennaisesti tietosuojan valvonnan tehtäväaluetta. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen tietosuoja-asetusta täydentäväksi yleiseksi lainsäädännöksi syysistuntokaudella 2017. Esitys sisältää säännökset kansallisesta tietosuojaviranomaisesta. Tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa toukokuussa 2018.

Tietosuojalautakunta käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka henkilötietolain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seuraa henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tekee tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot7 5887 5887 861
Bruttotulot485400200
Nettomenot7 1037 1887 661
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 326  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 631  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Lapsiasiavaltuutetun toiminta597
Tasa-arvovaltuutetun toiminta955
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta1 437
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta195
Lapsiasianeuvottelukunta20
Tietosuojavaltuutetun toiminta2 223
Tietosuojalautakunta15
Onnettomuustutkintakeskus1 491
Kriminaalipolitiikan instituutti505
Palvelukeskusten maksut223
Yhteensä7 661

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muu muutos-24
Tietosuojavaltuutetun toimisto; tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano525
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto; maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta (josta 60 000 euroa siirtona momentilta 25.10.04)100
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-12
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-4
Palkkaliukumasäästö-12
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-5
Toimintamenojen tuottavuussäästö-26
Toimintamenosäästö (HO 2015)-50
Työajan pidentäminen (Kiky)-9
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-10
Vuokrien indeksikorotus2
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-2
Yhteensä473

2018 talousarvio7 661 000
2017 I lisätalousarvio100 000
2017 talousarvio7 188 000
2016 tilinpäätös7 408 000

05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 058 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.

Selvitysosa: Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot12 14914 64215 640
Bruttotulot5 2126 3416 582
Nettomenot6 9378 3019 058
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta47  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle400  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (siirto momenteilta 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01 ja 25.30.01)130
Oikeusrekisterikeskuksen menot (kertaluonteinen v. 2017 rahoitus)-500
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-850
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)1 880
Tietosuojadirektiivi ja -asetus200
WinCapita-asioiden korvausvaatimusten käsittely -50
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-6
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-7
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-5
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-16
Työajan pidentäminen (Kiky)-9
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-7
Vuokrien indeksikorotus1
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-3
Yhteensä757

2018 talousarvio9 058 000
2017 talousarvio8 301 000
2016 tilinpäätös7 290 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 032 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä

9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään

10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaiset korvaukset-7 000
Yhteensä-7 000

2018 talousarvio12 032 000
2017 I lisätalousarvio-6 500 000
2017 talousarvio19 032 000
2016 tilinpäätös13 492 078

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 115 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.50)-130
Yhteensä-130

2018 talousarvio115 000
2017 talousarvio245 000
2016 tilinpäätös235 000

22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 590 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Oikeusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus ottaa käyttöön toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtion yhteiset niin sanotut valtavirtatuotteet, kun tällä hetkellä hallinnonalalla on käytössä niistä poikkeavia tuotteita. Hankkeesta on tehty oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä tuottavuuden lisäämistä koskeva yhteistoimintasopimus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-2 184
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)2 590
Yhteensä406

2018 talousarvio2 590 000
2017 talousarvio2 184 000
2016 tilinpäätös1 935 000

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 43 902 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtori (siirto momentilta 28.01.29)197
Yhteensä197

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio43 902 000
2017 talousarvio43 705 000
2016 tilinpäätös48 730 129

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 8 362 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

3) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

4) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle

5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

6) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

  
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään)4 855
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään)3 317
Muut avustukset (enintään)190
Yhteensä8 362

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 201820192020202120222023 lukien
       
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus      
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset1 4811 4811 4811 4811 4811 481/vuosi
Vuoden 2018 sitoumukset------
Menot yhteensä1 481 1 481 1 481 1 481 1 4811 481/vuosi

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lähisuhdeväkivallan uhreille suunnattu tukipuhelintoiminta (siirto momentille 33.03.04)-78
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen (siirto momentilta 25.01.21)130
Vuokrien indeksikorotus5
Yhteensä57

2018 talousarvio8 362 000
2017 I lisätalousarvio20 000
2017 talousarvio8 305 000
2016 tilinpäätös6 165 130

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.


2018 talousarvio19 000 000
2017 talousarvio19 000 000
2016 tilinpäätös18 906 183