Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
       11. Verot ja veronluonteiset tulot
         01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
         04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2018

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa: Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 44,0 mrd. euroa vuonna 2018. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4,4 % vuodelle 2017 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verokertymään vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2018 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2018

Merkittävä osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2018 hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä palkansaajamaksujen korotusten kompensoimiseksi. Veronkevennyksen rahoittamiseksi alkoholin sekä lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään.

Ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla. Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen voimassaoloa jatketaan. Parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimpia vapautetaan verosta. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa.

Tupakkaveron korotuksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2018—2019. Korotukset toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2018 tupakkaveroa korotetaan kaksi kertaa, 1.1.2018 ja 1.7.2018. Autoverotusta kevennetään hallitusohjelman ja jo aiemmin säädetyn mukaisesti yhteensä noin 182 milj. eurolla vuosina 2016—2019. Alkoholiveroa korotetaan 100 milj. eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 milj. eurolla v. 2018. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Hallitusohjelman mukaisesti poistetaan varainsiirtovero tietyissä yhtiömuodon muutoksissa.

Kunnille kompensoidaan verotuksen kautta 60 milj. euroa kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen vaikutusta. Kompensaatio toteutetaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2018 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2018 (milj. euroa)

 Vaikutus
vuonna 2018
Vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatulovero  
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti-113-123
— työn verotuksen keventäminen -174-190
— solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen jatkaminen2830
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen1617
— määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen1820
— yleisradioveron rakennemuutos-4-7
Yhteisövero  
— kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen kompensaatio-53-60
Valmisteverot  
— alkoholiveron korotus90100
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veronkorotus1)4652
— tupakkaveron korotus2)1768
— rataveron poisto ja väylämaksun puolitus-55-55
Autovero  
— autoveron alennus3)-50-50
Varainsiirtovero (ml. vaikutus yhteisöveron sekä ansio- ja pääomatuloveron tuottoon)  
— varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa-1-7
Yhteensä-235-205
— josta verotuottoa lisäävät215287
— josta verotuottoa vähentävät-450-492

1) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat vuositasolla 45 milj. euroa.

2) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2018 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2017. Vuoden 2018 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2018 on 17 milj. euroa.

3) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2015—2018 (milj. euroa)

 2015
tilinpäätös
2016
tilinpäätös
2017 TA + I LTA2018
esitys
     
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot12 59713 26113 40014 498
Liikevaihtoon perustuvat verot17 57018 06518 29718 896
Valmisteverot6 8117 1957 1907 378
Muut verot ja veronluonteiset tulot2 9633 2673 2663 225
Yhteensä39 94141 78742 15343 997

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,9 prosenttiyksiköllä vuoteen 2017 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

 201620172018
    
Sektoreittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä44,143,242,2
Valtio21,020,920,5
Kunnat10,210,19,7
Soturahastot12,912,211,9
    
Verolajeittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä44,143,242,2
Välittömät verot16,817,016,5
Tuotannon ja tuonnin verot14,414,013,8
Sosiaalivakuutusmaksut13,012,211,9
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty yli 180 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2018 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 26,8 mrd. euroa, josta 17,5 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2017 ja 2018. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2018 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen korottaminen ansiotuloverokevennyksen yhteydessä. Työnantajien tarjoaman koulutuksen verovapaus on uusi verotuki, mutta sille ei pystytä laskemaan euromääräistä arviota. Lisäksi verotuista määräaikainen lapsivähennys ja muuttotavarana tuotujen autojen veroton maahantuonti päättyvät vuoden 2017 lopussa.

Verotuet 2017 ja 2018

 Tunnistetut
verotuet
2017,
kpl
Lasketut
verotuet
2017,
kpl
2017,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2018,
kpl
Lasketut
verotuet 2018,
kpl
2018,
milj. euroa
       
Henkilöverotus534217 005534117 540
Elinkeinoverotus27128692712891
Maa- ja metsätalouden verotus207114207117
Varainsiirtoverotus1242 0991242 099
Kiinteistöverotus7561575615
Perintö- ja lahjaverotus15132401513240
Arvonlisäverotus20173 01420173 068
Valmisteverotus26252 18526242 206
Sosiaalivakuutusmaksut60ei voida laskea60ei voida laskea
Yhteensä18612526 14118612326 776

Osaston tuloarviot vuosina 2016—2018

  v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
  1000 €%
 
01.Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot13 261 40813 149 00014 498 0001 349 00010
01.Ansio- ja pääomatuloverot9 382 2169 029 0009 511 000482 0005
02.Yhteisövero3 267 8373 567 0004 194 000627 00018
03.Korkotulojen lähdevero89 09643 00073 00030 00070
04.Perintö- ja lahjavero522 260510 000720 000210 00041
04.Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut18 064 55118 111 20018 895 700784 5004
01.Arvonlisävero17 106 96517 131 00017 911 000780 0005
02.Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero785 057812 000813 0001 0000
03.Apteekkivero172 530168 200171 7003 5002
08.Valmisteverot7 194 5977 190 0007 378 000188 0003
01.Tupakkavero974 899998 0001 042 00044 0004
04.Alkoholijuomavero1 354 4681 373 0001 487 000114 0008
05.Virvoitusjuomavero254 971158 000151 000-7 000-4
07.Energiaverot4 594 8454 647 0004 683 00036 0001
08.Eräiden juomapakkausten valmistevero15 41314 00015 0001 0007
10.Muut verot3 153 7413 077 0003 107 00030 0001
03.Autovero963 541853 000896 00043 0005
05.Varainsiirtovero857 628817 000786 000-31 000-4
06.Arpajaisvero228 986230 000235 0005 0002
07.Ajoneuvovero1 082 9621 155 0001 174 00019 0002
08.Jätevero20 62422 00016 000-6 000-27
19.Muut veronluonteiset tulot113 199135 984118 281-17 703-13
03.Ratavero5 5005 1844 870-314-6
04.Eräät viestinnän maksut28 97440 70420 369-20 335-50
05.Eräät liikenteen maksut19 57327 85128 9001 0494
06.Väylämaksut46 33546 20047 4001 2003
08.Öljyjätemaksu3 8254 0004 0000
09.Muut verotulot5 9756 0006 0000
10.Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 0153 5953 7952006
11.Rahoitusvakausviraston hallintomaksut02 4502 94749720
Yhteensä41 787 49741 663 18443 996 9812 333 7976