Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2018 lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,6 %. Merkit talouskasvun jatkumisesta ovat edelleen suotuisat, sillä teollisuuden uudet tilaukset ja elinkeinoelämän tuotanto-odotukset kasvavat sekä rakennustoiminta jatkuu vahvana kasvukeskuksissa. Viennin kasvu hidastuu, mutta kasvu on kuitenkin maailmankaupan kasvua nopeampaa.

Työvoiman kysyntä lisääntyy ripeästi ja työllisyyden kasvu jatkuu nopeana. Työttömyyden paraneminen jää kuitenkin hitaaksi avoimena olevien työpaikkojen kasvusta huolimatta. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee 71,1 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee 8,1 prosenttiin.

Yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy työllisyyden ja ansiotason nousun seurauksena. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kiihtyy selvästi, mutta reaalitulojen kasvu jää maltillisemmaksi inflaation nopeutuessa. Yksityisten investointien kasvu jatkuu viime vuosia hitaampana.

Tuloarviot

Verotulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 172 milj. eurolla. Arvonlisäveron tuottoarviota kasvattaa aiempaa myönteisempi käsitys yksityisen kulutuksen kehityksestä, mikä lisää verotuloa 109 milj. eurolla. Tähän myötävaikuttaa työllisyyden koheneminen ja tämänhetkinen tavanomaista vahvempi kuluttajien luottamus. Samojen tekijöiden vaikutus näkyy myös autoveroennusteessa, jota korotetaan 65 milj. eurolla. Autoveron tuottoa kasvattaa myös se, että myytyjen uusien autojen keskimääräinen autoveromäärä on ollut aiemmin ennakoitua korkeampi.

Päästökauppatuloja arvioidaan kertyvän 162 milj. euroa eli 90 milj. euroa aiemmin budjetoitua enemmän. Lisäys johtuu päästöoikeuden hinta-arvion noususta.

Valtion myöntämiin lainoihin liittyvät tulot (ml. korkotulot) lisääntyvät 1 443 milj. eurolla Suomen Vientiluotto Oy:n maksaessa ennenaikaisesti takaisin Suomen valtiolta saamansa jälleenrahoitusluotot. Toisaalta järjestelystä aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan viennin jälleenrahoitukseen työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa n. 39 milj. euroa. Järjestelyn taustalla on tarve Finnveran likviditeetin kustannustehokkaaseen hallintaan ilman lisäriskinottoa sijoittamalla jälleenrahoituskantaan.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan Suomen pankin valtiolle maksaman tuloutuksen nostamista talousarviossa ennakoidusta 90 milj. eurosta 104 milj. euroon pankkivaltuuston päätöksen mukaisesti.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 1,7 mrd. euron lisäys ja määrärahojen 381 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2018 lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 1,3 mrd. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2018 arvioidaan n. 1,7 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2018 lopussa arvioidaan olevan n. 108 mrd. euroa, mikä on n. 46 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Nettolainanottotarpeen väheneminen lisätalousarvioesityksessä aiheutuu erityisesti Suomen Vientiluotto Oy:n ennenaikaisista lainojen takaisinmaksuista. Kansantalouden tilinpidon mukaiseen valtiontalouden alijäämään tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2017
Tilinpäätös
2018
Hyväksytty
talousarvio
2018
Hallituksen
esitys
2018
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
55 042 55 814 381 56 195
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 1 331 1 232 - 1 232
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
51 341 52 734 1 725 54 459
— Verotulot 43 197 44 012 172 44 184
— Muut tulot 8 144 8 722 1 553 10 275
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
3 084 3 080 -1 345 1 735
— Nettolainanotto 3 061 3 130 -1 345 1 785
— Velanhallinta 23 -50 - -50

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi n. 282 milj. eurolla. Vuoden 2018 kehysmenojen taso olisi 44 436 milj. euroa.

Menokehys vuodelle 2018 oli varsinaisen talousarvion jälkeen 44 455 milj. euroa.

Alla olevassa taulukossa eritellyt kehyksen hinta- ja rakennekorjaukset huomioon ottaen vuoden 2018 kehystaso on 44 554 milj. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 117 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2018
     
  Palkkaustarkistukset (sopimusperusteinen hintakorjaus) 39,5
  Puolustusvoimien menojen indeksikorjauksen tarkistus vuoden 2017 toteutuneen hintakehityksen mukaiseksi (sopimusperusteinen hintakorjaus) -12,2
  Vuodelta 2017 siirtyneen käyttämättömän jakamattoman varauksen käyttäminen kertaluonteisiin menoihin 45,1
28.90.20 Kuntatieto-ohjelman uudelleenbudjetointi 3,6
30.40.62 Uudelleenbudjetointi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014—2020 sisällä 5,6
31.40.50 Laajakaistahankkeen uudelleenbudjetointi 13,1
31.10.77 EU TEN -tukea vastaavan määrärahan osoittaminen Keski-Pasila, länsiraide -hankkeen menoihin (vastaava tulo momentilla 12.31.10) 4,2
Yhteensä   99,0

Osaava työvoima

Osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi käynnistetään v. 2018 kertaluonteisia nopeita koulutustoimenpiteitä. Näihin ehdotetaan yhteensä 60 milj. euron lisäyksiä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla.

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 29 milj. euron lisäystä, josta 24 milj. euroa kohdentuisi yrityslähtöisten työvoimakoulutusten lisäämiseen ja 5 milj. euroa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi käynnistettäviin kasvupalvelupilotteihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan ehdotetaan lisättäväksi 2 milj. euroa luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen koulutuksiin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä 2 milj. euroa heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen.

Ammatillisessa koulutuksessa käynnistetään pilotti, jossa luodaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin. Koulutusta voidaan lisäksi kohdentaa myös heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen. Pilotin toteuttamiseen ehdotetaan lisättäväksi 16 milj. euroa.

ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien korkeakoulututkintoihin johtavien tai korkeakoulututkintojen osista koostuvien opintojen toteuttamiseen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä.

Pitkään perhevapailla olleiden henkilöiden paluuta takaisin työelämään tuetaan pilotilla, jossa perhekeskuksien yhteydessä on tarkoitus tarjota ura- ja työnhakuvalmennusta. Tätä toimintaa varten ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa.

Liikenne- ja viestintähankkeet

Keski-Pasilan keskustakorttelin kehittämiseen liittyvän länsiraiteen rakentamiseen ehdotetaan 8,8 milj. euron valtuuden korotusta 40 milj. eurosta 48,8 milj. euroon hankkeen loppuunsaattamiseksi. Lisämäärärahatarpeesta katetaan 4,2 milj. euroa TEN-T -hankkeen tuloutuksesta.

Vt 4 Oulu—Kemi hankkeen valtuutta ehdotetaan nostettavaksi 15 milj. eurolla Oulujoen siltojen uusimisen johdosta. Silloista tehdyn kantavuusselvityksen perusteella sillat on uusittava raskaan liikenteen kasvaneiden enimmäismassojen johdosta.

E18 Haminan ohikulkutiehen ehdotetaan 1,5 milj. euroa tiehen tulleen liikenneturvallisuutta vaarantavan painauman korjaamiseksi.

Helsinki—Riihimäki rataosan 1. vaiheen kapasiteetin lisäysinvestointia aikaistetaan 15 milj. eurolla vuodelta 2019 vuodelle 2018.

Maantien 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymien ramppien parantamiseen ja liikennevaloliittymien rakentamiseen Meyerin telakan liikenteen sujuvoittamiseksi ehdotetaan n. 3,4 milj. euron määrärahaa, joka on valtion osuus n. 3,9 milj. euron kustannusarviosta. Valtatien 12 Eura—Raijala tieosuuden liittymien ja geometrian parantamiseen ehdotetaan n. 4,4 milj. euron määrärahaa, joka on valtion osuus n. 5 milj. euron kustannusarviosta. Tavoitteena on helpottaa mm. Rauman telakalle suuntautuvan liikenteen kulkua.

Kantatie 68 Pietarsaaren eritasoliittymän rakentamiseen ehdotetaan 3,1 milj. euron määrärahaa.

Maantie 5013 Kuhasalontien parantamiseen ehdotetaan 4,64 milj. euroa.

Laajakaistainvestointien toteuttaminen on edennyt ennakoitua hitaammin ja määrärahaa on jäänyt vuoden 2017 lopussa käyttämättä 13,1 milj. euroa. Määräraha ehdotetaan otettavaksi uutena määrärahana talousarvioon kaapeliverkon kattavuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tuottavuuden edistäminen

Tuottavuuden edistämisen määrärahasta ehdotetaan määrärahasiirtoja seuraavien hankkeiden rahoittamiseksi: valtioneuvoston yhteinen sähköinen työpöytä 1,615 milj. euroa, henkilötietoja sisältävien asiakirjojen automaattinen anonymisointi ja sisällönkuvailu 90 000 euroa, ohjelmistorobotiikkahanke 407 000 euroa, tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi yhteensä 0,969 milj. euroa, eläinten terveyden hallinta (ELTE) 1,196 milj. euroa, Hyrrä-hanke 1,04 milj. euroa, yhteisen eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän uudistaminen 0,8 milj. euroa, tuottavuutta edistävien tekoälysovellusten kehittäminen 0,76 milj. euroa sekä tuottavuusanalyysien toteuttamisen edellyttämiin palveluostoihin ja henkilöstömenoihin 1,5 milj. euroa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano

Maakuntien perustamiseen liittyvän ICT:n muutoksen toimeenpanoon ja tietojärjestelmien konsolidointikustannuksiin ehdotetaan lisättäväksi 15 milj. euroa ja maakuntatieto-ohjelman kustannuksiin 1,4 milj. euroa. Lisäksi uudistuksen toimeenpanoa tukevien palveluiden hankintaan ehdotetaan 2,5 milj. euron määrärahaa.

Valinnanvapauspilotit

Valinnanvapauspilottien rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 199 milj. euron valtuutta, mikä tarkoittaa 100 milj. euron lisäystä vuosina 2018—2021 toteutettavien pilottien kokonaisrahoitukseen. Pilottien tarkoituksena on tukea vaiheistettuna valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena.

Koulutuksen tukeminen

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeeseen sisältyvän peruskoulufoorumin tasa-arvoiseen peruskoulun tavoitteiden ja toimien toimeenpanon tukemiseen ehdotetaan osoitettavaksi 10 milj. euroa hallinnonalan sisäisenä siirtona.

Aikuisten digitaitojen vahvistamista tukevaan koulutukseen ehdotetaan 5 milj. euron lisämäärärahaa. Lisäksi ehdotetaan 2 milj. euron lisämäärärahaa pilotteihin, joilla madalletaan oppimateriaalikustannuksia toisen asteen koulutuksessa.

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden opiskelijoiden opintotuki- ja koulumatkatukioikeutta laajennetaan koskemaan perusasteen opintoja myös muissa oppilaitoksissa kuin kansanopistoissa 1.8.2018 alkaen. Rahoitus toteutetaan hallinnonalan sisäisenä siirtona.

Asiakirjallisen aineiston digitointi

Asiakirjallisen aineiston massadigitoinnin pilotoinnin valmisteluun ehdotetaan osoitettavaksi 0,675 milj. euroa. Pilotti perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä.

Maatalouden tukeminen

Energiaverotukeen ehdotetaan 25 milj. euron lisäystä perustuen hallituksen päätökseen tukea syksyn 2017 vaikeista sadonkorjuuolosuhteista kärsiviä maatalouden harjoittajia kohonneiden kone- ja kuivatuskustannusten kompensoimiseksi. Tämä toteutetaan veron väliaikaisena lisäpalautuksena vuoden 2017 aikana maataloudessa käytetystä kevyestä polttoöljystä.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon tehtävään siirtoon ehdotetaan 10 milj. euroa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä, joka käytetään uuden teknologian siirtorahaston perustamiseen yhdessä Euroopan investointirahaston ja yksityisten pääomasijoittajien kanssa.

Kaivos- ja akkuklusterin omistus ja kehittäminen

Terrafame Group Oy:n toimintamandaattia laajennetaan kattamaan Terrafame Oy:n omistamisen lisäksi laajemmin kaivos- ja akkuklusteriin liittyviä omistus- ja kehitystehtäviä, ja sen nimeksi muutetaan Suomen Malmijalostus Oy. Tähän liittyen yhtiötä ehdotetaan pääomitettavaksi 46 milj. eurolla. Vastaavasti tuloutettaisiin valtiolle aiemmin Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle myönnetyn kaivosrahoitusohjelman sijoittamattomat 16 milj. euron varat sekä peruutettaisiin aiemmin vuosien 2016—2017 talousarvioissa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomitukseen budjetoitu 30 milj. euron määräraha.

Kimolan kanava

Kimolan kanava -hankkeen ennakoitua suurempiin rakennuskustannuksiin ehdotetaan valtion osuuteen lisäystä yhteensä 5,2 milj. euroa.

Kansaneläkelaitos

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin ehdotetaan 3,5 milj. euron määrärahalisäystä. Lisätarve aiheutuu työttömyysturvan aktiivimallin toimeenpanosta.

Palkkausten tarkistukset ja toimintamenomuutoksia

Lisätalousarvioesitys sisältää 9.3.2018 tehdyn valtion virka-ja työehtosopimuksen palkkojen tarkistuksiin perustuvia määrärahalisäyksiä n. 40 milj. euroa.

Syyttäjälaitokselle ehdotetaan 435 000 euron kertaluonteista lisäystä alkuvuonna 2018 tapahtuneen rikosasioiden määrän kasvun johdosta.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta aiheutuvien tilastointimuutosten mahdollistamiseksi ehdotetaan 430 000 euron lisäystä Tilastokeskuksen toimintamenoihin.

Väestörekisterikeskukselle ehdotetaan 215 000 euron lisäystä äitiyslain voimaantulosta johtuvien tietojärjestelmäkustannusten kattamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 350 000 euron lisäystä. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa laitoksen henkilöstön osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon arviointitoiminnassa tulevan maakuntamallin tukena.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenomäärärahaa ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 1,5 milj. eurolla, josta 1 milj. euroa on siirtoa momentilta 33.70.20. Määrärahatarpeen lisäys aiheutuu ulkopuolisten terveyspalvelujen, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden arvioitua korkeammista kustannuksista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintamenoihin ehdotetaan 0,8 milj. euron määrärahaa. Uuden lupaviranomaisen perustaminen liittyy eduskunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin ehdotetaan 140 000 euron korotusta Valtti-päätepalvelujen käyttöönotosta aiheutuviin kustannuksiin.

Suomen ympäristökeskuksen toiminnot siirtyvät Viikin kampusalueelle kolmessa vaiheessa. Muutosta aiheutuvia kustannuksia varten ehdotetaan 0,5 milj. euron lisämäärärahaa.

Muita tarkistuksia

Valtioneuvoston kanslialle ehdotetaan ulkoministeriön viestityskeskuksen siirrosta aiheutuviin menoihin 0,7 milj. euroa.

Valtioneuvoston hybridianalyysitoiminnon perustamisen menoihin ehdotetaan 120 000 euroa.

Presidentti Koiviston muistomerkin toteutukseen ehdotetaan varattavaksi 130 000 euroa.

Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 274 000 euron lisäystä valtioneuvoston linnan pohjoisosan peruskorjauksen viivästymisen johdosta tyhjiksi jäävien väistötilojen vuokramenoihin.

Terveet tilat 2028 -hankkeen menoihin ehdotetaan 0,5 milj. euroa.

Ulkoasiainhallinnon talonrakennuksiin ehdotetaan yhteensä 5,1 milj. euron lisäystä, josta kohdennetaan mm. Suomen YK-edustuston ja New Yorkin pääkonsulaatin kanslian vaihdosta aiheutuviin kustannuksiin 1,19 milj. euroa, Suomen suurlähetystön Tokiossa lähetystökiinteistön peruskorjauksen jatkamiseen 2,2 milj. euroa sekä Suomen Teheranin suurlähetystön kanslian vaihdokseen 0,75 milj. euroa.

Varsinaisen kehitysyhteistyön valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 14,4 milj. eurolla aiheutuen Suomen kansallisesta osuudesta Turkille annettavan pakolaisavun koordinointivälineen (Refugee Facility for Turkey) toiseen rahoitusosuuteen. Turkin pakolaisavun koordinaatioväline on osa EU-Turkki -yhteistyötä muuttoliikevirtojen hillitsemiseksi Turkista Eurooppaan ja pakolaisten elinolosuhteiden parantamiseksi Turkissa. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin ehdotetaan 7,7 milj. euron lisäystä, joka kohdennetaan Irakin ja Syyrian tukemiseen.

Suomen vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuskauteen liittyen ehdotetaan 2,719 milj. euron lisämäärärahaa poliisin välttämättömiin kalusto- ja välinehankintoihin.

Jyväskylän poliisivankilan väistöstä alkuvuonna 2018 aiheutuneisiin menoihin ehdotetaan 0,569 milj. euroa. Laivaliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ehdotetaan 300 000 euron lisämäärärahaa satamien valvontakamerajärjestelmien parantamiseen.

Suojelupoliisille ehdotetaan tietoliikennetiedustelun infrastruktuurin perustan rakentamiseen 1,32 milj. euroa kuluvan vuoden menoihin.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan sotilastiedustelulaista aiheutuviin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin 3,4 milj. euron lisäystä sekä laista aiheutuviin henkilöstömenoihin 90 000 euron lisäystä puolustusministeriön toimintamenoihin.

Jurmo-veneluokan korjaamiseen ehdotetaan 6 milj. euron suuruista lisäystä tilausvaltuuteen ja 2 milj. euron lisämäärärahaa.

Puolustusministeriön hallinnonalan menoja ehdotetaan lisättäväksi 12,6 milj. eurolla puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä aiheutuneiden valuuttakurssitappioiden korvaamiseksi. Lisäksi puolustusministeriön hallinnonalan momenteilta ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 12,2 milj. euroa vuoden 2017 toteutuneen indeksikehityksen mukaisena tarkistuksena.

Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja ehdotetaan lisättäväksi 1,641 milj. eurolla johtuen Irakin OIR-operaation toimintaympäristön muutoksista.

Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikalle ehdotetaan lisäystä 16,08 milj. euroa. Lisäys on Suomen osuus v. 2017 saaduista tuotoista euroalueen jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien tekemistä sijoituksista Kreikan valtionvelkakirjoihin. Sijoitukset tehtiin osana Euroopan keskuspankkijärjestelmän arvopaperimarkkinaohjelmaa.

Ehdotetaan, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Helsingissä Meilahden kaupunginosassa sijaitsevan kiinteistön rakennuksineen 15 milj. euron kauppahinnalla.

Ahvenanmaan tasoitusmaksuun ehdotetaan 7,764 milj. euron lisäystä johtuen valtion arvioitujen tulojen määrän muutoksesta.

Suomen ja Kiinan välisen talviurheilun teemavuoden 2019 toteuttamisesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan 300 000 euroa.

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiölle ehdotetaan 0,6 milj. euron valtionavustusta alkupääomaa varten.

Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä, jolloin Suomen valtion osuus pääomasta nousee 7 milj. euroon.

Ammatillisen yleisilmailun toimintaedellytysten tukemiseen ehdotetaan 2 milj. euron lisämäärärahaa.

Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi VR-Yhtymä Oy:ltä ehdotetaan ostettavaksi junaliikenteen lisävuoroja 2 milj. eurolla.

Suomen Tietotoimistolle (STT) ehdotetaan kertaluonteista 1,5 milj. euron lisämäärärahaa uutistoimintojen turvaamiseen murrosvaiheessa.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin avustusten maksatuksiin ehdotetaan 30 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu hankkeiden maksatusarvioiden muutoksesta.

Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin ehdotetaan 26,6 milj. euron vähennystä tappiokorvaustason pienentämisen sekä parantuneen suhdannetilanteen vuoksi.

Ehdotetaan valtuutta tehdä tarjouskilpailun perusteella sitoumuksia tuen myöntämisestä voimalaitoksille keskimäärin 1,4 terawattitunnin sähkön vuosituotannon perusteella uudessa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön preemiojärjestelmässä. Tarkoituksena on järjestää v. 2018 tarjouskilpailu, jonka voittaneet uusiutuvan sähkön hankkeet tulisivat tuotantoon aikaisintaan arviolta v. 2020.

Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ehdotetaan avustuksena 0,5 milj. euron lisämäärärahaa uuden huoltoaluksen hankintaa varten.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan perusnäyttelyn uudistukseen ehdotetaan 300 000 euroa.

Eduskunnan vuodelle 2018 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 124 743 000 - 124 743 000
22. Tasavallan presidentti 19 030 000 45 000 19 075 000
23. Valtioneuvoston kanslia 210 341 000 4 688 000 215 029 000
24. Ulkoministeriön hallinnonala 1 103 091 000 15 797 000 1 118 888 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 941 091 000 -4 575 000 936 516 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 476 190 000 9 795 000 1 485 985 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 871 971 000 18 027 000 2 889 998 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 219 649 000 69 024 000 17 288 673 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 605 494 000 40 892 000 6 646 386 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 606 429 000 13 560 000 2 619 989 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 388 195 000 57 471 000 3 445 666 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 822 226 000 146 805 000 2 969 031 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 009 185 000 7 467 000 15 016 652 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 184 304 000 1 836 000 186 140 000
36. Valtionvelan korot 1 231 910 000 - 1 231 910 000
Yhteensä 55 813 849 000 380 832 000 56 194 681 000

Eduskunnan vuodelle 2018 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 44 011 981 000 172 294 000 44 184 275 000
12. Sekalaiset tulot 5 539 528 000 96 143 000 5 635 671 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 769 190 000 21 000 000 2 790 190 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 413 218 000 1 436 000 000 1 849 218 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 52 733 917 000 1 725 437 000 54 459 354 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 3 079 932 000 -1 344 605 000 1 735 327 000
Yhteensä 55 813 849 000 380 832 000 56 194 681 000