Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2002 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     23. Valtioneuvosto
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Sosiaali- ja terveysministeriö
       02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
       03. Työttömyysturvalautakunta
       04. Tarkastuslautakunta
          05. Vakuutusvalvontavirasto
       06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
       07. Työterveyslaitos
       08. Kansanterveyslaitos
       09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
       10. Säteilyturvakeskus
       11. Lääkelaitos
       12. Valtion koulukodit
       13. Työsuojelun piirihallinto
       14. Valtion mielisairaalat
       15. Perhekustannusten tasaus
       16. Yleinen perhe-eläke
       17. Työttömyysturva
       18. Sairausvakuutus
       19. Eläkevakuutus
       20. Tapaturmavakuutus
       21. Rintamaveteraanieläkkeet
       22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot
       23. Muu sodista kärsineiden turva
       28. Muu toimeentuloturva
       32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
            30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin
            31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin
            32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan
            33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
            34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
            35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin
            36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
            37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin
            38. Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon
            39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
       33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot
       53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta
       57. Lomatoiminta
       92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
     34. Työministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot
     37. Valtionvelan vähentäminen

Statsbudgeten 2017

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Selvitysosa: Luvun momentit 30 ja 31 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentit 35 ja 39 rahoitetaan STVOL:ssa säädettävällä tavalla. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten vuodesta 2002 lukien arvonlisäveroa ei enää sisällytetä kuntien valtionosuuteen oikeuttaviin laskennallisiin kustannuksiin. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmän tarkistamista kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta uudistetaan vuoden 2002 alusta, johon liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuosina 2002—2004. Vuonna 2002 valtionosuuksien lisäys on 79 312 000 euroa, josta 34 558 000 euroa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden korottamiseen ja 38 983 000 euroa vanhustenhuollon ja omaishoidon kehittämiseen sekä mielenterveyslain pakkotoimia koskevien säädösten tarkistamisesta aiheutuviin menoihin. Koska ennen vuotta 2002 vahvistettujen perustamishankkeiden valtionosuudet on tarkoituksenmukaisinta maksaa hankkeen valmistumiseen saakka arvonlisäverollisiin kustannuksiin, käytetään valtionosuuksien lisäyksestä 3 871 000 euroa kyseisten perustamishankkeiden vuoden 2002 valtionosuuksiin sisältyvien arvonlisäverojen kuittaamiseen. Lisäyksestä 1 900 000 euroa sisältyy momentille 33.01.63 käytettäväksi seutukunnallisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

Edellä todetun lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 74 000 000 eurolla vuonna 2002 suuntaamalla lisävoimavarat hyvinvointipalvelujen parantamiseen, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Käynnistetään toimet sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja auditointijärjestelmän kehittämiseksi.

Ehkäisevä toiminta

Tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi.

Erityisesti sosiaalityössä ja neuvola- ja kouluterveydenhuollossa vahvistetaan vanhemmuuden ja perheiden tukemista, mielenterveyden edistämistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä.

Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi laaditaan hyvinvointipoliittinen ohjelma yhteistyössä eri hallintokuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Huumausaineiden käytön ehkäisytoimia tehostetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Samoin vahvistetaan päihdepolitiikan rakenteita ja vastuuta erityisesti paikallisella tasolla.

Paikallisten ympäristöohjelmien valmistelua jatketaan ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Asuntojen kosteus- ja mikrobihaittojen tutkimiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon alueellista yhteistyötä lisätään tavoitteena toimivat palveluketjut, kansallisiin hoitosuosituksiin perustuvat alueelliset hoito-ohjelmat ja kattavat alueelliset tietojärjestelmät.

Sosiaalihuollon alueellista yhteistyötä edistetään kehittämällä alueellisia osaamiskeskuksia ja rakentamalla erilaisia verkostorakenteita yhdessä kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, mielenterveystyöhön, huumeiden käyttäjien hoitoon, lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja sosiaalityöhön sekä yleensä avopalvelujen parantamiseen.

Palvelujen ja toimintojen laadun hallintaa kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000—2003 toimenpidesuosituksen mukaisesti jatketaan laatusuositusten valmistelua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
 20012002
 arvioarvio
   
Kunnallinen toimeentuloturva   
Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana260 000260 000
Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana438 000438 000
Ehkäisevä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana30 00030 000
Elatustuki, saajia 31.12.109 000109 000
   
Sosiaalipalvelut  
Lasten päivähoito, paikkojen määrä 31.12.210 000210 000
Lasten kotihoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa70 00070 000
Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa10 00010 000
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana124 000125 000
Tukipalvelut, saajia vuoden aikana124 000125 000
Vanhainkodit, paikkojen määrä 31.12.22 00023 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana22 00023 000
Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 31.12.21 00022 000
Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin5 7006 000
Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 31.12.2 7002 700
   
Kansanterveystyö  
Sairaansijat (laskennalliset)21 50021 800
Hoitopäivät (milj.)7,88,0
Avohoitokäynnit (milj.)   
 — Lääkärin luona10,610,7
 — Muun ammattihenkilön luona14,714,8
 — Hammashuollon käynnit5,35,3
 — Kotisairaanhoidon käynnit3,83,8
   
Erikoissairaanhoito  
Sairaansijat (laskennalliset)17 50017 400
Hoitopäivät (milj.) 6,46,3
Päättyneet hoitojaksot902 000880 000
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 7,17,1
Avohoitokäynnit (milj.) 6,36,4

Valtiovarainvaliokunta:

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin esitetään tehtäväksi vain puolet kustannustason edellyttämästä indeksitarkistuksesta. Jotta kunnat pystyvät huolehtimaan lakisääteisistä peruspalveluista, tulisi valiokunnan mielestä vuotta 2003 koskevissa kehysneuvotteluissa olla lähtökohtana se, että kustannusten nousu korvataan täysimääräisesti. Valiokunta toteaa, että erityisesti terveydenhuollossa kehittämistarpeet samoin kuin kustannuspaineet lähivuosina lisääntyvät. Myös lisääntyvä terveyspalveluiden kysyntä väestön ikääntyessä vaatii huomattavia lisäresursseja terveydenhuoltoon tulevina vuosina.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 514 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen.

Selvitysosa: Luvun perusteluihin viitaten vuodesta 2002 lukien arvonlisäveroa ei enää sisällytetä kuntien valtionosuuteen oikeuttaviin laskennallisiin kustannuksiin, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 61 052 000 euroa.

Luvun perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 1,1 prosenttiyksiköllä nykyisestä 24,2 prosentista 25,3 prosenttiin. Korotuksesta 0,35 prosenttiyksikköä liittyy kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen. Hyvinvointipalvelujen parantamiseksi valtionosuutta korotetaan 0,75 prosenttiyksiköllä. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, kouluterveydenhuoltoon ja koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseen. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 108 558 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtion ja kuntien välisen lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeinen erä aikaistetaan vuodelta 2003 maksettavaksi vuonna 2002. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 80 989 000 euroa kustannustenjaon tarkistamisen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 022 000 euroa 1.4.2001 toteutetun ehkäisevän toimeentulotuen käytön lisäämisestä ja tarveharkinnan käytön tehostamisesta toimeentulotukea myönnettäessä koskevan uudistuksen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 503 000 euroa kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lainsäädännön 1.9.2001 voimaantulon johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 4 820 000 euroa hammashuollon järjestämiseen liittyvän ikärajoituksen 1.12.2002 mennessä asteittaisen poistamisen johdosta.

Luvun perusteluihin viitaten vanhustenhuollossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi sekä vanhustenhuollon kehittämiseksi ikääntyvän väestön määrän kasvu huomioon ottaen määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 32 712 000 euroa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta 1.1.2002 lukien niin että omaishoitajan asemaa parannetaan muun muassa siten, että omaishoitajan lakisääteistä oikeutta pitää vapaata lisätään nykyisestä yhdestä vuorokaudesta kahteen vuorokauteen sekä siten, että lakisääteinen vapaa laajennetaan koskemaan myös niitä omaishoitajia, joiden hoidettavat ovat päivisin kodin ulkopuolisten palveluiden piirissä mutta vaativat muuna aikana jatkuvaa huolenpitoa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 5 633 000 euroa lain muutosten johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi mielenterveyslain (1116/1990) muuttamisesta 1.1.2002 lukien siten, että mielenterveyslain nojalla tarkkailuun otetun tai hoitoon määrätyn henkilön itsemääräämisoikeuden rajoituksia täsmennetään ja täydennetään. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 638 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 8 410 000 euroa mielenterveystyön ja -palvelujen lisäämiseksi sekä päihdeäitien hoidon tehostamiseksi.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain (1412/1977) määräaikaisesta muuttamisesta 1.4.2002 lukien siten, että 20 prosenttia tuen hakijan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Tämän niin sanotun etuoikeutetun tulon määrä voi olla kuitenkin enintään 100 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohti. Uudistus toteutetaan tässä vaiheessa kolmivuotisena kokeiluna. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 874 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja koskevasta tarkistuksesta sekä työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisesta aiheutuva toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus otetaan vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,65 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 330 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 458 000 euroa siirtona momentille 33.32.35, siten että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,67 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan maksettava valtionavustus otetaan vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 000 000 euroa siirtona momentille 33.32.39 siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,58 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 1,5 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 39 572 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoteen 2001 verrattuna verotuloihin perustuvien tasausten muutoksen johdosta vähennyksenä 35 150 000 euroa ja siirtymätasausten päättymisen johdosta vähennyksenä 4 583 000 euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2002 seuraavat:

 
  
0—6-vuotiaat 4 157,74
7—64-vuotiaat 296,82
65—74-vuotiaat 555,54
75— 84-vuotiaat 3 252,42
85 vuotta täyttäneet 9 186,42

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 380,18 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 34,71 euroa vuonna 2002.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2002 seuraavat:

 
  
0—6-vuotiaat 518,29
7—64-vuotiaat 589,63
65—74-vuotiaat 1 379,82
75—84-vuotiaat 2 658,50
85 vuotta täyttäneet 4 593,43

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 257,29 euroa vuonna 2002.

Lisäksi kunnan laskennallisiin kustannuksiin voi vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 557,88 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2002. Kunnan omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 24,44 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta sekä vuonna 2002 toteutettavien asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta ja sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan rahoittamisesta.

Valtiovarainvaliokunta:

Edellä momentin 33.14.21 kohdalla todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa.

Kouluterveydenhuolto. Valiokunta on useampaan kertaan kiinnittänyt huomiota kouluterveydenhuoltoon ja sen epäkohtiin. Kouluterveydenhuollon taso eri kunnissa vaihtelee huomattavasti. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää koululaisten terveyttä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lasten psyykkisten häiriöiden ja tupakan ja päihteiden käytön ehkäisyyn, mutta nykyisillä mahdollisuuksilla ja voimavaroilla kouluterveydenhuolto ei pysty reagoimaan ongelmiin riittävän nopeasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kouluterveydenhuollon asemaa vahvistetaan ja sen toimintaedellytyksiä parannetaan. Valiokunta pitää laatusuositusten laatimista myönteisenä. Niiden avulla voidaan ainakin päästä alkuun kuntien välisten merkittävimpien erojen vähentämisessä.

Kunnallisen hammashuollon kustannukset. Hammashuollon kokonaisuudistus on toteutunut vaiheittain ja koko väestö on sen piirissä 1.12.2002 lukien. Eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan kunnallisen hammashuollon kustannukset edellyttäisivät valtiolta suurempaa lisäpanostusta valtionosuuteen kuin mitä vuoden 2002 talousarvioesityksessä on ehdotettu. Hammashuollon kokonaiskustannukset ovat käytännössä nähtävissä vuonna 2003, jolloin koko väestö on kunnallisen hammashuollon piirissä. Valiokunta katsoo, että hammashuollon laajenemisesta aiheutuvia kustannuksia, henkilöstön määrää sekä eri väestöryhmien saaman hoidon riittävyyttä tulee seurata ja mahdolliset lisäpanostukset valtionosuuteen tulee ottaa huomioon vuoden 2003 talousarviota laadittaessa.

Vanhustenhuolto. Kuntien valtionosuuksiin ehdotetaan 32,7 milj. euron lisäystä mm. vanhustenhuollossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi. Valiokunta viittaa vanhustenhuollon laatusuosituksiin ja pitää tärkeänä, että vanhustenhuollon palvelurakennetta kehitetään edelleen ja että suositusten noudattamista seurataan tarkoin.


2002 talousarvio2 514 830 000
2001 talousarvio2 332 430 164
2001 I lisätalousarvio19 677 987
2000 tilinpäätös2 192 605 042

31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.

Vuonna 2002 saadaan vahvistaa kokonaiskustannuksiltaan vähintään 270 000 euron määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 16 600 000 euroa.

Selvitysosa: Kunnille ja kuntayhtymille suoritetaan perustamishankkeiden kustannuksiin valtionosuutta 25 % vahvistetuista kustannuksista. Ennen vuotta 2002 vahvistettujen hankkeiden sekä vuosina 2002 ja 2003 vahvistettavien pienten hankkeiden valtionosuus on kuitenkin 25—50 % vahvistetuista kustannuksista. Vuonna 2002 ja sen jälkeen vahvistettavien hankkeiden valtionosuus suoritetaan arvonlisäverottomiin kustannuksiin.

Vuonna 2002 perustamishankkeena vahvistetaan toteutettavaksi vain pieniä hankkeita. Pieniä hankkeita ovat kokonaiskustannuksiltaan 270 000—3 450 000 euron määräiset perustamishankkeet.

Vuonna 2002 vahvistettavista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 5 000 000 euroa vuonna 2002, 2 300 000 euroa vuonna 2003 ja 400 000 euroa vuonna 2004. Vuosina 2000—2001 vahvistetuista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 21 600 000 euroa vuonna 2002 ja 5 300 000 euroa vuonna 2003.


2002 talousarvio26 600 000
2001 talousarvio37 001 344
2001 III lisätalousarvio4 204 698
2000 tilinpäätös37 846 187

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 56 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa: Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.


2002 talousarvio56 747 000
2001 talousarvio56 746 606
2000 tilinpäätös59 379 349

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 74 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47—47 b §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 52 600 000 euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuskorvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

Selvitysosa: Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, perusterveydenhuollon lisäkoulutusta tai laillistetun hammaslääkärin käytännön palvelua, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b §:n muuttamisesta siten, että sairaanhoitopiiriä tai terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan suorittaa korvausta myös kustannuksiin, jotka aiheutuvat ulkomailla lääkärin tai hammaslääkärin perustutkinnon suorittaneiden Euroopan talousalueeseen kuulumattomien valtioiden kansalaisten sairaalassa tai terveyskeskuksessa suorittamasta palvelusta. Lainmuutoksen vaikutukset on otettu määrärahan mitoituksessa huomioon.


2002 talousarvio74 170 000
2001 talousarvio74 170 876
2000 tilinpäätös73 665 176

34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 17 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 2 140 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 230 000 euroa, josta 68 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.


2002 talousarvio2 370 000
2001 talousarvio2 186 443
2000 tilinpäätös2 131 505

35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 31 209 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) perusteella lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseksi suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa: Tasausjärjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2002 olevan noin 5 000 lastensuojeluperhettä. Valtio suorittaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjestelmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidusta kokonaismäärästä.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 3 458 000 euroa siirtona momentilta 33.32.30 vuonna 2000 toteutuneiden kustannusten mukaisten valtion korvausten maksamiseksi.


2002 talousarvio31 209 000
2001 talousarvio27 751 008
2000 tilinpäätös27 751 008

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.


2002 talousarvio200 000

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalvelujen turvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein.


2002 talousarvio3 160 000

38. Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa: Avustus on tarkoitettu myönnettäväksi hoitoon hakeutuneiden huumeiden käyttäjien palveluohjauksen järjestämiseen, hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseen sekä opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon lisäämiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määräämin perustein.

Valtiovarainvaliokunta:

Talousarvioehdotuksen mukaan kunnille myönnetään ensi vuonna valtionavustuksena n. 7,5 milj. euroa huumeiden käyttäjien hoitopalveluiden lisäämiseen. Kyseessä on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka myöntämisperusteista säädetään myöhemmin asetuksella. Avustus on tarkoitus jakaa lääninhallitusten käyttöön siten, että huomioon otettaisiin nuorten lukumäärä sekä kovien huumausaineiden käyttäjien lukumäärä.

Valiokunta korostaa edelleen ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka perustana ovat toimivat peruspalvelut, kuten kouluterveydenhuolto, neuvolatoiminta, työterveyshuolto, nuorisotyö ja opetuspalvelut. Kokonaisuuden hallinnan kannalta eri viranomaistahojen yhteistyön tulisi olla saumatonta. Valiokunnan mielestä alueellisten hoitomallien kehittäminen on keskeistä, jolloin on tärkeää sopia hoidon porrastuksesta ja hoitoketjuista. Käytännössä hoitopalvelujen hajanaisuus saattaa haitata hoito- ja kuntoutusprosessia. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että matalan kynnyksen palveluja lisätään ja että samalla huolehditaan henkilökunnan riittävästä koulutuksesta. Opioidiriippuvaisten lääkehoidosta on valmistunut hiljattain työryhmän mietintö. Myös siinä todetaan, että hoidon tehostuminen edellyttää mm. sitä, että valtaosa hoidosta annetaan perustasolla lähellä potilaan kotipaikkaa. Lainsäädäntöä ollaan työryhmän ehdotuksen mukaisesti muuttamassa siten, että tietynlainen lääkehoito voidaan aloittaa esim. sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Huumeongelmat näkyvät useiden eri toimijoiden vastuualueilla ja myös useat eri hallinnonalat huolehtivat huumausainepolitiikan toteuttamisesta. On siksi tärkeää, että toimintaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti kokonaisvaltaisesti ja että samalla huolehditaan toiminnan riittävästä koordinoinnista.


2002 talousarvio7 570 000

39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein.

Selvitysosa: Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta siten, että sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan voidaan myöntää valtionavustusta. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyy pysyväisluonteisena toimintana vuoden 2002 alusta vuonna 2001 toteutetun suunnittelu- ja valmistelutyön pohjalta. Koko maan alueellisesti kattavat osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Hämeen ja Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi on erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen suuruus määräytyy muun muassa osaamiskeskuksen alueen väestömäärän ja pinta-alan mukaan, minkä lisäksi avustuksen suuruuteen vaikuttavana tekijänä voidaan ottaa huomioon valtakunnalliset tehtävät, joista osaamiskeskus huolehtii. Momentin määräraha on siirtoa momentilta 33.32.30.


2002 talousarvio3 000 000