Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 REGERINGENS PROPOSITION TILL RIKSDAGEN OM STATSBUDGETEN FÖR 2017
   Allmän motivering
   Siffertabell
   Detaljmotivering
     Allmänt
     Inkomstposter
     Anslag
       21. Riksdagen
       22. Republikens president
       23. Statsrådets kansli
       24. Utrikesministeriets förvaltningsområde
       25. Justitieministeriets förvaltningsområde
       26. Inrikesministeriets förvaltningsområde
       27. Försvarsministeriets förvaltningsområde
       28. Finansministeriets förvaltningsområde
       29. Undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde
       30. Jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde
         01. Förvaltning och forskning
         10. Utveckling av landsbygden
         20. Jordbruk och livsmedelsekonomi
              02. Livsmedelssäkerhetsverkets omkostnader
              03. Landsbygdsverkets omkostnader
              20. Veterinärvård och bekämpning av växtskadegörare
              40. Nationellt stöd för jordbruket och trädgårdsodlingen
              41. EU-inkomststöd och EU-marknadsstöd
              (42.) Vissa ersättningar
              43. Miljöersättningar, ekologisk produktion, rådgivning och icke-produktiva investeringar
              44. Kompensationsersättningar
              46. Av EU delfinansierat utvecklande av livsmedelskedjan
              47. Nationellt utvecklande av livsmedelskedjan
              60. Överföring till interventionsfonden
              61. Överföring till Gårdsbrukets utvecklingsfond
              62. Vissa statsunderstöd och statsbidrag
         40. Naturresursekonomi
            (63.) Forststyrelsen
         64. Forststyrelsen
         70. Lantmäteri och datalager
       31. Kommunikationsministeriets förvaltningsområde
       32. Arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde
       33. Social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde
       35. Miljöministeriets förvaltningsområde
       36. Räntor på statsskulden

Statsbudgeten 2017

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 371 246 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin ja vuoden 2003 kuluessa sovittavien maksujärjestelyjen aiheuttamiin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta. Humanitaariseen apuun tarkoitettuja määrärahoja saa käyttää myös muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen. Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

 Käyttösuunnitelma:
   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö104 534 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitys-
yhteistyö
112 098 000
3.Euroopan kehitysrahasto35 000 000
4.Maittain kohdentamaton
kehitysyhteistyö
22 114 000
5.Humanitaarinen apu38 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitys-
yhteistyöosaston tiedotus
4 800 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja
sisäinen tarkastus
700 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja
kehitysyhteistyötiedotukselle
38 000 000
9.Korkotuki16 000 000
 Yhteensä371 246 000

Vuoden 2003 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2003 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 314 362 000 euron arvosta.

Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa käyttää seuraavasti:
 Valtuus:
   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö96 042 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitys-
yhteistyö
132 100 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton
kehitysyhteistyö
20 000 000  
5.Humanitaarinen apu-
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitys-
yhteistyöosaston tiedotus
3 220 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja
sisäinen tarkastus
-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja
kehitysyhteistyötiedotukselle
35 000 000
9.Korkotuki28 000 000
 Yhteensä314 362 000

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kehitysyhteistyön hallintoresurssien lisääminen samassa suhteessa kuin kehitysyhteistyön kokonaismäärärahat kasvavat. Kehitysyhteistyön hallinnon ja operatiivisten määrärahojen suhde pysyy samana kuin aikaisempina vuosina sillä operatiivisten määrärahojen lisäyksestä 5 % on ohjattu toimintamenomäärärahoihin.

Käyttösuunnitelman kohtaan 3. Euroopan kehitysrahasto siirretään käyttösuunnitelman kohdasta 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö ennen vuotta 2002 myönnettyjen valtuuksien perusteella ministeriössä tehdyt varainmyöntöpäätökset. Näistä arvioidaan aiheutuvan menoja vuodelle 2003 ja sen jälkeisille vuosille yhteensä 361 478 000 euroa.

Määrärahat Länsi-Balkanin yhteistyöhön siirretään käyttösuunnitelman kohdasta 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö käyttösuunnitelman kohtaan 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö. Käyttösuunnitelman kohtaan 2 siirretään myös ennen vuotta 2002 myönnettyjen valtuuksien perusteella ministeriössä tehdyt varainmyöntöpäätökset, joista arvioidaan aiheutuvan menoja vuodelle 2003 ja sen jälkeisille vuosille yhteensä 5 496 000 euroa. Lisäksi käyttösuunnitelman kohtaan 2 siirretään vuoden 2002 aikana Länsi-Balkanille käyttösuunnitelman kohdasta 4 myöntö- ja sopimusvaltuuksista tehtävät päätökset. Valtuuksia on arvioitu käytettävän Länsi-Balkanin tukemiseen 10 582 152 euroa.

Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvioidaan aiheutuvan
menoja seuraavasti (milj. euroa):
 2003200420052006Myöhemmille vuosille
yhteensä
      
Ennen vuotta 2002 myönnetyt valtuudet1)209,9123,7117,3116,5148,7
Vuonna 2002 myönnetyt valtuudet110,092,876,585,845,4
Vuonna 2003 myönnetyt valtuudet-93,670,050,8100,0
Yhteensä319,9310,1263,8253,1294,1

1) luvussa mukana v. 2000 lisätalousarvion EKR-valtuus

1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 104 534 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2003 jälkeisille vuosille yhteensä 96 042 000 euroa.

YK:n operatiivisista kehitysjärjestöistä Suomi tukee YK:n kehitysohjelmaa (UNDP), YK:n lastenrahastoa (UNICEF), YK:n väestörahastoa (UNFPA) ja Maailman elintarvikeohjelmaa (WFP) sekä UNDP:n alaisia YK:n naisten kehitysrahastoa (UNIFEM) ja YK:n kuivuus- ja aavikoitumistoimiston ohjelmaa (UNSO). Järjestöjen toiminta perustuu jäsenmaiden vapaaehtoisiin avustuksiin.

Lisäksi tuetaan kansainvälisiä tutkimuslaitoksia ja ohjelmia, jotka vastaavat Suomen kehitysyhteistyön painotuksia. Tukea saavat mm. kansainvälisten maataloustutkimuslaitosten konsultatiiviryhmään (CGIAR) kuuluvat eräät tutkimuslaitokset, Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimusohjelmat, YK-järjestöjen AIDS-ohjelma (UNAIDS) sekä YK:n sosiaalisen kehityksen tutkimusohjelma (UNRISD).

Suomen hallituksen ja YK-yliopiston 4.2.1984 allekirjoittaman WIDER-instituutin isäntämaasopimuksen mukaan Suomen pysyviin velvoitteisiin kuuluu antaa instituutin käyttöön toimitilat ja johtajan asunto.

Operatiivisten järjestöjen   ja erityisjärjestöjen perusrahoitukseen sekä tutkimuslaitosten ja -ohjelmien tukemiseen arvioidaan tarvittavan määrärahaa vuonna 2003 yhteensä 52 196 046 euroa.

Suomen tukemat kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ovat Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, alueelliset kehitysrahoituslaitokset Aasian kehityspankkiryhmä, Afrikan kehityspankkiryhmä ja Latinalaisen Amerikan kehityspankki, YK:n alainen Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD sekä pohjoismaiset kehitysrahastot (Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF ja NORSAD).

Pääoma- ja rahastomaksujen lisäksi Suomi tukee myös sellaisia kehitysrahoituslaitosten erityisohjelmia, jotka tukevat Suomen kehitysmaapolitiikan keskeisiä strategisia päämääriä. Suomi tukee myös kansainvälistä Maailmanpankin koordinoimaa velkahelpotusohjelmaa, joka on tarkoitettu raskaimmin velkaantuneille köyhille kehitysmaille (HIPC). Vuoden 2003 maksatusten määräksi arvioidaan 52 337 954 euroa.

2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 112 098 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2003 jälkeisille vuosille yhteensä 132 100 000 euroa.

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön yhteistyömaat luokitellaan pitkäaikaisiin ja muihin yhteistyömaihin. Kahden pääryhmän sisällä osa yhteistyömaista voi olla siirtymävaiheessa luokasta toiseen. Kriteerit pitkäaikaisille yhteistyömaille ovat maan tarve avulle, kehitystahto, Suomen kyky antaa apua sekä muut tuloksellisuuden edellytykset.

Yksittäisistä hankkeista siirrytään asteittain kohti muiden avunantajien kanssa yhdessä tuettavia laajempia sektoriohjelmia. Hallitusten välinen hanke- ja ohjelmamuotoinen yhteistyö pyritään jatkossa kohdistamaan kussakin pitkäaikaisessa yhteistyömaassa korkeintaan kolmelle sektorille tai kolmeen kehitysohjelmaan.

Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat ovat Vietnam, Mosambik, Nepal, Etiopia, Tansania, Nicaragua, Kenia ja Sambia. Mosambikissa ja Vietnamissa yhteistyöohjelmaa voidaan merkittävästi kasvattaa. Yhteistyö jatkuu normaalisti Tansaniassa, Etiopiassa ja Nepalissa. Kenian, Nicaraguan ja Sambian kohdalla yhteistyön kriteereiden täyttymistä seurataan aktiivisesti. Keskitulotasomaihin kuuluvissa Egyptissä, Namibiassa ja Perussa luovutaan pitkäaikaisesta kahdenvälisestä lahjamuotoisesta hankeyhteistyöstä 2—6 vuoden aikana ja siirrytään käyttämään pääosin muita yhteistyöinstrumentteja. Mahdollisesti pitkäaikaiseen yhteistyöhön johtavaa koeluonteista toimintaa käynnistetään Hondurasissa ja Burkina Fasossa.

Kaikkien pitkäaikaisten yhteistyömaiden osalta ohjelmia arvioidaan jatkuvan poliittisen vuoropuhelun kautta sekä yhteistyöneuvotteluissa. Kontaktipintaa pyritään kehittämään myös hallituksen ulkopuolelle. Maavalintoja seurataan jatkuvasti ja systemaattisesti luotujen kriteerien perusteella ja ohjelmien kokoa koskevat johtopäätökset tehdään resurssikysymykset huomioonottaen. Uusien yhteistyöinstrumenttien tarve selvitetään.

Muiden yhteistyömaiden kanssa toimitaan määräaikaisesti tai keskitytään temaattisiin ohjelmiin pääsääntöisesti muilla yhteistyöinstrumenteilla kuin hallitusten välisillä yhteistyöhankkeilla ja -ohjelmilla. Osallistumisen tavoitteet, sisältö ja kesto määritellään kussakin maassa tapauskohtaisesti. Menettelytavat mahdollistavat mukanaolon Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden kannalta keskeisissä prosesseissa. Etelä-Afrikassa, Palestiinan itsehallintoalueilla, Länsi-Balkanilla ja Itä-Timorilla on määräaikaista yhteistyötä. Alueellisella yhteistyöllä tuetaan kehitysprosesseja, joihin useat yhteistyömaat osallistuvat samanaikaisesti. Erityisesti tuetaan alueellista integraatiota ja turvallisuutta. Suomi tukee alueellista yhteistyötä SADC-alueella, Itä-Afrikassa, Keski-Amerikassa, Mekong-alueella, Välimeren alueella ja Keski-Aasiassa.

Määrärahaa voidaan käyttää myös Suomen suurlähetystöjen tai kiertävien suurlähettiläiden hallinnoimaan paikalliseen yhteistyöhön, ensisijaisesti paikallisten kansalaisjärjestöjen toteuttamiin hankkeisiin.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 35 000 000 euroa.

Suomi osallistuu Euroopan unionin jäsenenä Lomén sopimuksen rahoittamiseen maksamalla osuutensa 8. Euroopan kehitysrahastoon (EKR) sekä varautumalla Cotonoun sopimuksen aiheuttamiin maksatuksiin. Vuoden 2003 maksatusten on arvioitu olevan 35 000 000 euroa. Suomi toimii Lomén sopimukseen liittyvän EU:n jäsenvaltioiden sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti takaajana Euroopan investointipankin (EIP) AKT-maille myöntämissä lainoissa. Lainojen takausvastuu jakaantuu EU:n jäsenvaltioiden kesken niiden EIP:iin tekemien pääomasijoitusten suhteessa. Määrärahaa voidaan käyttää myös tähän tarkoitukseen. Jäsenmaat eivät kuitenkaan toistaiseksi ole joutuneet maksamaan takuita.

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 22 114 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2003 jälkeisille vuosille yhteensä 20 000 000 euroa.

Määrärahoja käytetään konfliktien ehkäisyyn, hallintaan ja jälleenrakennukseen. Lisäksi osa määrärahasta varataan varainhoitovuoden aikana ilmeneviin ennakoimattomiin tarpeisiin, kuten siviilikriisinhallintaan kehitysmaissa. Suomi myös jatkaa osallistumistaan humanitaariseen miinanraivaukseen.

Määrärahoja käytetään rahoittamaan suomalaisten asiantuntijoiden työskentelyä kansainvälisissä järjestöissä. Määrärahoja voidaan myös ohjata kansainvälisten ja kehitysmaiden järjestöjen ja laitosten, erityisesti kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja YK:n erityisjärjestöjen kautta temaattisesti Suomen kehitysmaapolitiikan linjauksen kannalta tärkeisiin toimintoihin. Tukea annetaan myös ohjelmille ja järjestöille, jotka antavat teknistä apua kehitysmaille niiden integroimiseksi maailmantalouteen ja kansainväliseen kauppajärjestelmään keinona edistää omia kehityspyrkimyksiään. Määrärahaa käytetään myös joustavasti kohteisiin, jotka tukevat Suomen kehitysmaapolitiikan eri osa-alueiden päämääriä.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 38 000 000 euroa.

Humanitaarisen avun tarkoituksena on avustaa ihmisiä, jotka erilaisten luonnonkatastrofien, kriisien tai aseellisten konfliktien johdosta ovat humanitaarisen avun tarpeessa. Avun perustavoite on ihmishenkien pelastaminen, inhimillisen hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten avustaminen.

Humanitaarista apua varten varatuilla määrärahoilla pyritään myös ehkäisemään hätätilanteiden syntyä. Niinikään pyritään tukemaan kriisialueiden väestöä välittömässä jälleenrakennustyössä ja katastrofivalmiuksien parantamisessa. Apua annetaan puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Avustustoiminta tapahtuu pääsääntöisesti vastaanottavan maan viranomaisten suostumuksella, maan kulttuuriperinteitä ja tapoja kunnioittaen.

Suomi kanavoi humanitaarista apua kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta. Apua voidaan tarvittaessa kanavoida myös suomalaisten viranomaisten kautta. Suurin osa avusta annetaan ns. kohdennettuina avustuksina tietyille kriisialueille ja kohderyhmille. Humanitaarisen avun määrärahoista maksetaan lisäksi yleisavustukset YK:n pakolaisjärjestölle (UNHCR), palestiinalaisia pakolaisia avustavalle UNRWA:lle ja Punaisen Ristin Kansainväliselle Komitealle (ICRC).

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 800 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2003 jälkeisille vuosille yhteensä 3 220 000 euroa.

Määrärahalla teetetään tutkimuksia kehitysyhteistyön yleissuunnittelun tueksi sekä rahoitetaan kehitysmaatutkimusta yhteistyössä Suomen Akatemian sekä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Muita rahoitettavia toimintoja ovat kehitysyhteistyön valmennus ja henkilökuntakoulutus, kehitysyhteistyötä tukeva tietohallinto sekä toimialakohtainen kehittämistyö. Määrärahaa käytetään myös kehitysyhteistyöosaston tiedotukseen.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 700 000 euroa.

Evaluoinnin ja sisäisen tarkastuksen tavoitteena on kehitysyhteistyön laadun parantaminen ja menettelytapojen kehittäminen. Ne ovat keskeisiä hallinnon ja päätöksenteon välineitä niin nykyisen toiminnan ohjaamisessa kuin uuden suunnittelussa. Evaluaatio ja sisäinen tarkastus antavat mahdollisuuden muodostaa käsityksen kehitysyhteistyön vaikutuksista, tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja kestävyydestä.

Evaluaatiot voivat kohdistua yksittäisiin hankkeisiin tai ohjelmiin, eri apumuotoihin, kokonaisiin maaohjelmiin tai toimintaan tietyllä sektorilla. Evaluoinnissa lähdetään Suomen kehitysyhteistyön keskeisistä tavoitteista arvioiden toiminnan vaikuttavuus ympäristön tilaan, tasa-arvokehitykseen, ihmisoikeuksiin ja hyvään hallintoon sekä köyhyyden lieventymiseen. Kaikki evaluaatiot teetetään ulkopuolisilla, riippumattomilla asiantuntijoilla tai konsulttiyrityksillä. Vuonna 2003 on tarkoitus suorittaa 6—8 evaluaatiota.

Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on puolestaan tuottaa tietoa taloudenhoidon ja muun toiminnan taloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja laillisuudesta. Sen tehtävänä on arvioida hallintojärjestelmään, toimintaan ja tietojärjestelmiin liittyviä riskejä, jotka saattavat liittyä mm. taloudellisen ja operatiivisen tiedon luotettavuuteen, toiminnan taloudellisuuteen ja tehokkuuteen, varojen turvaamiseen sekä lakien, normien ja sopimusten noudattamiseen. Vuonna 2003 jatketaan systemaattista hankkeiden ja ohjelmien tarkastamista sekä pyritään tukemaan kehitysmaiden omaa toimintaa kehitysavun tarkastettavuuden kehittämisessä.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 38 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2003 jälkeisille vuosille yhteensä 35 000 000 euroa.

Määrärahalla tuetaan pääasiassa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita, joiden avulla pyritään edistämään yhteisön omaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen perustuvaa kansalaistoimintaa kestävien kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi sekä luomaan ja vahvistamaan kansanvallan perusrakenteita. Samalla tarjotaan mahdollisuus omakohtaisen, kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä koskevan tiedon ja kokemuksen saamiseen. Toiminta edistää myös kansalaiskeskustelua kehitysyhteistyöstä.

Myönnettäessä määrärahaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen hanketukeen omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 20 % hankkeen kokonaiskustannuksista, josta korkeintaan puolet voi olla erikseen hyväksyttävällä tavalla laskettua vapaaehtoistyötä. Vammaishankkeissa, tiedotushankkeissa sekä järjestöjen yhteenliittymien toteuttamissa hankkeissa omarahoitusosuus voi olla vähäisempi.

Määrärahaa käytetään myös Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KePa) tukemiseen. Kehityshankkeiden ja tiedotustoiminnan ohella KePa:n toiminta keskittyy suomalaisten ja kehitysmaiden omien kansalaisjärjestöjen yhteistyön kehittämiseen sekä yleensä kansalaisjärjestöjen neuvonta- ja palvelutoimintaan. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää kansalaisjärjestöjen yhteenliittymien, kuten säätiöiden, toimintaan, jonka tarkoituksena on kehitysmaiden kansalaistoiminnan tukeminen.

Avustuksia myönnetään vuosittain myös kansalaisjärjestöjen kotimaassa harjoittamaan tiedotustoimintaan.

9. Korkotuki

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 16 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2003 myöntää niin, että korkotuki on enintään 28 000 000 euroa.

Kehitysyhteistyön yleisten tavoitteiden mukaisesti korkotukiluotoilla tuetaan kehitysmaiden pyrkimyksiä taloudelliseen kasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen. Edellytys korkotukiluottojen myöntämiselle on hankkeiden myönteiset kehitysvaikutukset. Suomen kehitysyhteistyötä koskevien periaatepäätösten ja linjausten mukaisesti korkotukihankkeet rajataan pääosin ympäristöteknologian siirtoon sekä sosiaali- ja terveyssektorille. Tämän lisäksi korkotukihankkeiden valinnassa otetaan huomioon OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskeva ns. konsensussopimus, jonka tavoitteena on rajoittaa rahoitusehdoilla tapahtuvaa epätervettä kilpailua ja kehitysyhteistyövarojen käyttöä tähän tarkoitukseen.

Määrärahaa käytetään korkotuen maksamiseen ja sen lisäksi myös jo myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-ehdotusten arviointiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös erityisissä tapauksissa luottoon liittyvän takuumaksun tukemiseen. Jotta kehitysyhteistyön linjauksia sektorikohdentamisen osalta voidaan tehokkaasti toteuttaa, määrärahaa käytetään myös hanke-, sektori- ja maatason suunnitteluun ja valmisteluun.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa: Käyttöperusteiden muutoksen johdosta kehitysyhteistyöhallintomenoina voidaan momentilta maksaa kehitysyhteistyöhankkeiden ja -hallinnon asiantuntijoiden palkkioita ennakkoperintälain edellyttämällä tavalla.


2003 talousarvio371 246 000
2002 talousarvio366 739 000
2001 tilinpäätös338 394 108