Talousarvioesitys 2017
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Selvitysosa:Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä.
Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja sen säännöllinen seuranta ja arviointi antavat puitteet kaikkien maiden toiminnalle kestävän kehityksen aikaansaamiseksi seuraavan 15 vuoden aikana. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat Agenda 2030 toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Tämä tapahtuu tukemalla kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistämällä globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.
Kehitysyhteistyössä panostetaan valtioneuvoston selonteossa (VNS 1/2016 vp) valittuihin painopistealueisiin, jotka edistävät useita Agenda 2030:n tavoitteita:
- — naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistuminen
- — kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
- — yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyvyn vahvistuminen, ml. verotuskyky
- — ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.
Vuoden 2017 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi arvioidaan tässä talousarvioesityksessä noin 0,40 % bruttokansantulosta. Määrärahojen aleneminen hallitusohjelman päätösten mukaisesti edellyttää toiminnan voimakasta sopeuttamista. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Näitä varoja käytetään myös ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Kehitysyhteistyön ja -politiikan toimeenpano kohdentuu Suomen kehityspolitiikan arvojen ja periaatteiden sekä painopistealueiden edistämiseen. Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Suomi edistää kehityspolitiikkaansa entistä tavoitteellisemmin sekä kahdenvälisten että monenkeskisten kumppaniensa kanssa. Suomen rahallista panostusta keskitetään erityisesti niiden toimijoiden tueksi, jotka parhaiten edistävät Suomen painopisteitä.
Suomi edistää kehitysmaiden oman taloudellisen perustan vahvistumista ja tukee kehitysmaiden mahdollisuuksia saada rahoitusta investointeihin, jotka luovat edellytyksiä kestävälle kehitykselle ja erityisesti Suomen painopisteiden toteutumiselle.
Hallituskauden aikana tehtävät uudet rahoituspäätökset ja kansainvälinen vaikuttamistyö kohdistetaan valtioneuvoston selonteon antamien suuntaviivojen mukaisesti. Suomen maa- ja aluekohtaisessa toiminnassa otetaan myös huomioon maiden omat kehitysponnistelut ja -tavoitteet, tuen tarve sekä Suomen vahvuusalueet.
Humanitaarisiin tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja rahoitus kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. Humanitaarisen avun kokonaistaso säilyy merkittävänä. Pakolaisten lähtö- ja kauttakulkumaille osoitetaan myös lisää kehitysyhteistyörahoitusta.
Vahvistetaan yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumentteja ja kehitysmaihin kohdistuvaa investointirahoitusta. Tuetaan suomalaisten yritysten osallistumismahdollisuuksia tukemalla niiden kestävää kehitystä edistävää kaupallista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa Team Finland -toiminnalla. Panostetaan yritysvastuun vahvistamiseen.
Kehitysyhteistyörahoituksella vastataan Suomen kansainvälisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Toiminnassa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen.
Vahvistetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia.
Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi suunnataan ensisijaisesti monivuotisiin ohjelmiin. Yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten korkeakoulujen, tutkimusyhteisöjen tai kuntien kanssa kehitetään ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä tuetaan.
Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut
| 2015 toteutuma |
2016 ennakoitu |
2017 tavoite |
|
| Suomen kehityspolitiikan painopisteiden osuus kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä ja vaikuttamissuunnitelmien tavoitteista (%) | - | 80 | 90 |
| Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä (%) | 10 | 10 | 10 |
| Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo (milj. euroa) | 245 | 165 | 170 |
| Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuus (%) | 37 | 37 | 40 |
| Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja kehitysyhteistyölainoihin kohdennettu osuus kehitysyhteistyöstä (milj. euroa) | - | 140 | 140 |
| Vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdennettujen maksatusten osuus BKTL:sta (%) | 0,17 | 0,14 | 0,15 |
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta
| 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | |
| Määrärahat yhteensä | 915,6 | 965,6 | 1 073,8 | 1 124,0 | 1 173,1 | 1 171,6 | 1 016,4 | 817,6 |
| Maksatukset | 926,5 | 1 006,4 | 1 013,3 | 1 026,7 | 1 081,1 | 1 232,0 | 1 164,3 | |
| %-osuus BKTL:sta | 0,51 | 0,53 | 0,51 | 0,51 | 0,53 | 0,59 | 0,56 |
Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2017 hallinnonaloittain (1 000 euroa)
| Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 | 528 195 |
| Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla | 197 953 |
| Sisäministeriön hallinnonalalla | 9 523 |
| Valtiovarainministeriön hallinnonalalla | 109 400 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla | 1 756 |
| Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla | 186 |
| Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla | 1 294 |
| Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla | 24 234 |
| Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla | 2 941 |
| Ympäristöministeriön hallinnonalalla | 693 |
| Yhteensä | 876 175 |
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
| 2017 talousarvio | — |
| 2016 talousarvio | — |
| 2015 tilinpäätös | — |
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 535 195 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen
3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää
4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen
5) ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen
6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta
7) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen.
Momentin määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena.
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntaa valtionavustusta.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 145 410 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 154 039 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 53 655 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 33 460 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 70 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 800 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 100 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 65 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 6 231 000 |
| Yhteensä | 535 195 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 7 000 000 euroa.
Vuoden 2017 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 365 756 000 euroa.
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 115 000 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 186 203 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 39 840 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 6 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | - |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 3 713 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 15 000 000 |
| Yhteensä | 365 756 000 | |
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021— | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien |
|
| Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset | 419 754 | 327 632 | 332 241 | 337 727 | 425 081 | 1 842 435 |
| Vuoden 2017 sitoumukset | - | 91 428 | 118 543 | 112 070 | 43 716 | 365 756 |
| Menot yhteensä | 419 754 | 419 060 | 450 784 | 449 797 | 468 797 | 2 208 191 |
Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 145 410 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 115 000 000 euroa.
Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.
Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).
Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 154 039 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 186 203 000 euroa.
Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Tärkeimmät kumppanit, joiden kanssa on laadittu maaohjelmat, ovat Tansania, Mosambik, Afganistan, Nepal, Sambia, Etiopia, Kenia, Palestiinalaisalueet, Myanmar ja Vietnam. Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan myös kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea ja yleistä budjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille.
Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 53 655 000 euroa.
Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 33 460 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 39 840 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.
Käyttösuunnitelmakohdasta myönnetään tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 70 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 6 000 000 euroa.
Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdasta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 800 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään muun muassa kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta, korruption vastaista työtä ja kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevien aloitteiden rahoittamiseen sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 100 000 euroa.
Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja evaluointitietokannan kehittämiseen.
Kehitysyhteistyön sisäinen tarkastus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan arvioinnista. Talousarviovuonna käyttösuunnitelmakohdan määrärahoilla suoritetaan maaohjelmatarkastus.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 65 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 3 713 000 euroa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten kumppanuusjärjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin kuntasektorin kehitysyhteistyöhön.
Käyttösuunnitelmakohdasta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan pääsääntöisesti vaatimus 15 % omarahoitusosuudesta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6 231 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 15 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen.
Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n Turkki-rahaston kansallinen osuus | 11 360 |
| Yhteistoimintahankkeiden menot | -6 500 |
| Tasomuutos | 32 242 |
| Yhteensä | 37 102 |
| 2017 talousarvio | 535 195 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 I lisätalousarvio | 8 250 000 |
| 2016 talousarvio | 498 093 000 |
| 2015 tilinpäätös | 802 582 000 |
80. Kehitysyhteistyölainat (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyölainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti lainoihin esimerkiksi kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tai YK:n kehitystoimijoiden pehmeäehtoisille rahastoille.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2017 talousarvio | 100 000 000 |
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentilta 24.30.89 | 10 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2017 talousarvio | 10 000 000 |
| 2015 tilinpäätös | 10 000 000 |
89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin osana Suomen kehitysyhteistyötä.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahaa käytetään sijoituksiin esimerkiksi kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tai muiden kehitystoimijoiden hallinnoimiin yksityistä sektoria tukeviin rahastoihin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentille 24.30.88 | -10 000 |
| Tasomuutos | -100 000 |
| Yhteensä | -110 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2017 talousarvio | 30 000 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 140 000 000 |