Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
          4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2017
          4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys
          4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu
          4.4. Verotuet
          4.5. Muiden tulojen arviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
     9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2017

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 mrd. euroa v. 2017. Tuloista 41,6 mrd. euroa (84 %) on veroja ja veronluonteisia tuloja. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjien kasvua edelleen v. 2017. Valtion verotulojen kasvuksi arvioidaan vajaa 2 % v. 2017, eli n. 0,6 mrd. euroa vuodelle 2016 budjetoituun verrattuna (talousarvio ml. lisätalousarviot).

Tuloarviot osastoittain vuosina 2015—20171)

  v. 2015
tilinpäätös
v. 2016
varsinainen
talousarvio
v. 2017
esitys
 
Muutos 2016—2017
TunnusOsastomilj. €milj. €milj. €milj. €%
       
11.Verot ja veronluonteiset tulot39 94140 77741 5647872
12.Sekalaiset tulot6 1475 3675 241-127-2
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset2 3622 4482 485372
15.Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta521467459-8-2
 Yhteensä48 97149 05949 7496901
 
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta4 4065 3325 4871563
 Yhteensä53 37754 39155 2368452

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 0,8 mrd. euroa ja budjettitalouden varsinaisten tulojen vastaavasti n. 0,7 mrd. euroa. Talousarvioesityksen mukainen nettolainanoton tarve on n. 5,5 mrd. euroa.

Vuoden 2016 ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa varsinaisten tulojen (tuloarviot pl. nettolainanotto ja velanhallinta) arvioita korotettiin nettomääräisesti yhteensä n. 250 milj. euroa. Euromääräisesti merkittävin muutos oli yhteisöveroarvion korotus.

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2002—2017 (milj. euroa)

Kuviossa 3 on esitetty valtion verotulojen kehitys verolajeittain v. 2002—2017. Vuoteen 2008 saakka talouskasvu oli kohtuullisen nopeaa, mikä laajensi veropohjia ja kasvatti verotuloja. Vuosina 2008—2009 koettu finanssikriisi aiheutti merkittävän kokonaistuotannon pienenemisen (reaalisesti n. 8 % v. 2009). Tämän jälkeen kokonaistuotannon kasvu on jäänyt vaatimattomaksi, eikä finanssikriisiä edeltänyttä reaalista bruttokansantuotteen tasoa ole vieläkään saavutettu. Verokertymien kasvu finanssikriisin jälkeen onkin seurausta suureksi osaksi verotuksen kiristämisestä. Veronkiristykset on kohdistettu pääasiassa välilliseen verotukseen, tärkeimpänä arvonlisäveroon sekä energiaveroon. Arvonlisäveron suhteellinen osuus verojen kokonaiskertymästä on kasvanut johtuen veropohjan kasvusta sekä ALV-kannan korotuksesta v. 2013. Ansio- ja pääomatuloveron tuotto ei ole juuri kasvanut, kun verotuotossa ei oteta huomioon v. 2013 käyttöön otettua yleisradioveroa. Yhteisöverotuoton pienenemiseen ovat vaikuttaneet yritysten heikon tuloskehityksen lisäksi yhteisöverokannan alentaminen vuosina 2012 ja 2014 sekä Suomen talouden tuotantorakenteen muutos.

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2017

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.

Muutokset vuonna 2017

Vuonna 2017 hallituksen finanssipolitiikan liikkumavaraa määrittää edelleen hidas talouskasvu ja julkisen talouden alijäämä. Vuonna 2017 toteutetaan kuitenkin useita hallitusohjelman mukaisia verotusta keventäviä muutoksia. Lisäksi kevennetään ansiotuloverotusta kilpailukykysopimuksen tukemiseksi.

Työn verotus kevenee 515 milj. euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja vuositasolla n. 135 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin nousua vastaava tarkistus. Hallitusohjelman mukaisesti v. 2017 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan.

Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2016—2019. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, 1.1.2017 ja 1.7.2017, ja sähkösavukkeille otetaan käyttöön vero. Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, koska Euroopan komissio on epäillyt veroon liittyvän kiellettyä valtiontukea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia. Lisäksi liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Ajoneuvoveroa korotetaan v. 2017. Lisäksi vuoden 2017 alkupuolella on tarkoitus ottaa käyttöön vene- ja kevyiden moottoriajoneuvojen vero. Autoverotuksen asteittaista keventämistä jatketaan.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1980—2017 (kokonaisveroaste)

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten ohella veropohjan kehitys, joka on puolestaan riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu valtiovarainministeriön syyskuun ennusteista ja arvioista.

Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

  2014201520162017
   
 vuosimuutos, % 
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 3,12,02,11,5
— palkkatulot 0,80,81,70,8
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 6,63,22,52,3
— pääomatulot 12,67,82,93,1
Ansiotasoindeksi 1,41,31,20,8
Toimintaylijäämä 3,36,11,18,1
Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja 0,6-0,31,21,4
Arvonlisäveron pohja 0,40,12,01,6
Bensiinin kulutus -2,5-1,40-2½
Dieselöljyn kulutus -1,21,63½
Sähkön kulutus  -1,3-0,931
Verollisen alkoholin kulutus -11,31,7-4½-4½
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl) 101 100105 700112 000116 000
Kuluttajahintaindeksi 1,0-0,20,41,1

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu valtiovarainministeriön talousennusteeseen ja sen mukaiseen arvioon veropohjien kehitykseen. Peruslaskelmasta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset kokonaisverokertymään riippuvat siitä, minkä talouden kysyntäerien ja tekijöiden osalta talousennuste poikkeaa aiemmin arvioidusta. Esimerkiksi muutokset kotimaisessa kysynnässä vaikuttavat verotulokertymään voimakkaammin kuin ulkoisen kysynnän kautta tulleet muutokset. Historiatietojen perusteella talouden kasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisi keskimäärin valtion rahoitusasemaa 0,2—0,3 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden 2017 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa heijastuisi valtion rahoitusasemaan 0,5 mrd. euron vaikutuksena.

Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin.

Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon

VerolajiVeropohja / kysyntäeräMuutosVerotuoton muutos, milj. euroa
    
AnsiotuloverotPalkkatulot1%-yks.384 (ml. maksut), josta valtio 125
 Eläketulot1%-yks.121, josta valtio 30
PääomatuloveroPääomatulot1%-yks.35
YhteisöveroToimintaylijäämä1%-yks.47, josta valtio 33
ALVYksityisen kulutuksen arvo1%-yks.121
AutoveroUusien henkilöautojen myynti, kpl1 000 kpl6
EnergiaveroSähkön I kulutus 1 %9
 Bensiinin kulutus1 %13
 Dieselin kulutus1 %14
AlkoholijuomaveroAlkoholin kulutus1 %14
TupakkaveroSavukkeiden kulutus1 %9

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Verotukia on tutkimuksissa tunnistettu vajaat 190 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei ole kuitenkaan mahdollista arvioida. Verotukien arvioidaan alentavan verotuottoja n. 25,3 mrd. eurolla v. 2017. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu n. 16,5 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarviomomenttien selvitysosassa.

Vuonna 2017 verotukia kasvattaa kilpailukykysopimukseen liittyvään tuloverokevennykseen sisältyvä työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä muodostuu uusi verotuki. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista aiheutuva verotuki puolestaan poistuu tukiohjelman päättyessä vuoden 2016 lopussa.

4.5. Muiden tulojen arviot

 2015 tilinpäätös2016 arvio2017
esitys
2016—2017 muutos, %
     
Sekalaiset tulot, milj. euroa6 1475 4345 241-4
— siirto valtion eläkerahastosta2 2631 7851 8272
— EU-tulot1 1151 1421 061-7
— valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista5425375462
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto4264274495
— siirto valtion asuntorahastosta664727-44
— muut1 7341 4961 330-11
 2015 tilinpäätös2016
arvio
2017 esitys2016—2017 muutos, %
     
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa2 3622 4582 4851
— korkotulot14113196-27
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot1 6031 9672 1107
— osuus Suomen Pankin voitosta13813098-25
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset480230181-21

Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2017 arvioidaan 5 241 milj. euroa eli n. 193 milj. euroa vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2016. EU:lta saatavien tulojen arvioidaan alenevan n. 100 milj. euroa vuoteen 2016 nähden. Euroopan unionilta saatavista tuloista merkittävimmät erät koostuvat maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuista sekä rakennepoliittisesta tuesta. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan valtion budjettitalouteen arvion mukaan 1 827 milj. euroa.

Korkotuloja ja voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän 2 485 milj. euroa, mikä on n. 27 milj. euroa enemmän kuin vuodelle 2016 on budjetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan n. 96 milj. euroa, mihin vaikuttaa euroalueen poikkeuksellisen matala korkoympäristö. Valtion korkotulot kertyvät valtion myöntämistä pitkäaikaisten lainojen sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnan koroista. Valtion kassareservien arvioidaan olevan 6 mrd. euroa, mutta poikkeuksellisen korkomarkkinatilanteen johdosta sijoituksille ei ennakoida saatavan tuottoa.

Osinkotuloiksi ja osakkeiden myyntituloiksi arvioidaan 2 110 milj. euroa. Vuoteen 2016 nähden osinkoihin sekä myyntituloihin perustuvan tuloutuksen arvioidaan nousevan n. 140 milj. eurolla, johtuen hallituksen kärkihankkeiden rahoituksen osana päätetyistä kertaluonteisista tuloutusta kasvattavista toimista.

Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksestaan. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vuodelle 2017 on oletettu tuloutukseksi 98 milj. euroa, mikä on viime vuosina toteutunutta vähemmän johtuen niin ikään poikkeuksellisesta korkomarkkinatilanteesta, jossa korkotasot ovat painuneet hyvin mataliksi. Valtion liikelaitosten voitontuloutukseksi arvioidaan 181 milj. euroa, josta Metsähallituksen osuus on 86 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen 95 milj. euroa.