Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
          3.1. Finanssipolitiikan tavoitteet
          3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
     9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2017

3. Hallituksen finanssipolitiikkaPDF-versio

Hallituksen finanssipolitiikan linja

Pääministeri Sipilän hallitus on asettanut tavoitteeksi, että julkisen talouden velkaantuminen suhteessa BKT:hen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen loppuu v. 2021. Velkatavoitteen rinnalle ja konkretisoimiseksi hallitus on asettanut julkisen talouden rahoitusasemalle tavoitteet, jotka koskevat yhtäältä valtion, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemaa hallituskaudella ja toisaalta julkisyhteisöjen yhteenlaskettua rakenteellista rahoitusasemaa keskipitkällä aikavälillä. Jos tavoitteet saavutetaan, julkisyhteisöjen rahoitusaseman pitäisi lähes tasapainottua hallituskaudella.

Finanssipoliittiset tavoitteet ovat välietappeja matkalla kohti julkisen talouden kestävää rahoitusta. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat välittömät säästöt, julkisen hallinnon ja palvelutuotannon tehostaminen sekä toimet talouden kasvun edellytysten vahvistamiseksi.

Finanssipoliittisten tavoitteiden lisäksi hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja työllisten määrä kasvaa 110 000 hengellä hallituskaudella. Työllisyyden lisäämiseen ja työttömyyden vähentämiseen tähtäävät toimet edistävät kasvua ja vahvistavat julkista taloutta.

3.1. Finanssipolitiikan tavoitteet

Hallitus on päättänyt seuraavista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan:

  • —  valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen.
  • —  kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen.
  • —  työeläkerahastojen ylijäämä n. 1 % suhteessa BKT:seen.  
  • —  muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema n. 0 % suhteessa BKT:seen. 

EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle kolme finanssipoliittista sääntöä. Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoite (MTO).

Keväällä 2013 vakausohjelmassa asetettu ja keväällä 2016 vahvistettu keskipitkän aikavälin tavoite rakenteelliselle rahoitusasemalle, -0,5 % suhteessa BKT:seen, pidetään ennallaan. Hallitus tavoittelee MTO:n saavuttamista viimeistään v. 2019. Keskeisessä asemassa on kilpailukykysopimus ja kokonaisuutta tarvittaessa täydentävät toimet, joilla varmistetaan, että hallituksen toimien julkista taloutta kohentavat vaikutukset toteutuvat hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetussa mitassa. Lisäksi julkisen talouden hoitoon kohdistuvat uudistukset, erityisesti sote- ja aluehallintouudistus kohentavat julkisen talouden tilaa. Suomelta edellytetty rakenteellinen sopeutus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on 0,5 % v. 2016. Vuodesta 2017 eteenpäin sopeutusvaatimus kohoaa 0,6 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja pysyy siellä kunnes keskipitkän aikavälin tavoite on saavutettu.

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Ennusteen mukaan talouden orastava elpyminen perustuu kotimaiseen kysyntään. Viennin näkymät eivät ole vahvistumassa. Kilpailukykysopimus tukee vientiä, mutta ei yksin riitä viennin kääntämiseksi nousuun. Lisäksi teollisuuden rakennemuutos, pitkittyessään rakenteelliseksi muodostunut työttömyys ja väestön ikärakenteen muutos ovat heikentäneet talouden kasvun edellytyksiä. On varauduttava siihen, että Suomen talouskasvu ei palaudu finanssikriisiä edeltävien vuosien ja vuosikymmenten tasolle.

Talouden iso kuva on pysynyt ennallaan. Siksi hallitusohjelmassa päätetyn julkista taloutta vahvistavan toimenpidekokonaisuuden mittaluokasta, sisällöstä ja toimeenpanosta ei ole tarkoituksenmukaista tai syytä tinkiä.

Talouden matalasuhdanteen väistyessä julkisen talouden rahoitusasema kohenee vähitellen. Myös hallituksen toimet julkisen talouden vakauttamiseksi kohentavat rahoitusasemaa. Silti julkisen talouden rahoitusasema uhkaa lukkiutua rakenteelliseen epätasapainoon. Nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan julkisen talouden nykyisiä rakenteita ja lainsäädännön kansalaisille takaamia etuuksia ja julkisia palveluja pitkällä aikavälillä.

Hallitusohjelman mukaiset välittömät sopeuttamistoimet on kirjattu valtiontalouden kehyksiin ja ne sisältyvät vuoden 2017 osalta talousarvioesitykseen. Välittömien sopeutustoimien myötä 10 mrd. euron toimenpidekokonaisuudesta on koossa n. 4 mrd. Loput 6 mrd. euroa lepää julkisen taloutta vahvistavien ja työllisyyttä lisäävien rakenneuudistusten varassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu etenee suunnitellusti. Se sekä muut toimet julkisen hallinnon uudistamiseksi voivat onnistuessaan vahvistaa julkista taloutta 4 mrd. eurolla, mutta vasta pitkällä aikavälillä.

Maltilliset palkkaratkaisut, kilpailukykysopimus ja siihen kytkeytyvä verotuksen keveneminen tukevat työllisyyttä ja talouden kasvua. Valtio tukee kasvua myös investoinnein ja takauksin. Julkiset investoinnit ovat korkealla tasolla ja julkisen sektorin takaukset ovat kasvaneet erittäin nopeasti viime vuosina. Näyttää kuitenkin siltä, että ilman lisätoimia työllisyysasteelle ja työllisten määrälle asetettuja tavoitteita ei olla saavuttamassa eikä julkisen talouden rahoitusasema kohene tavoitellusti.

Korkea työllisyys ja tuottavuus ovat oleellisia talouden kasvun ja julkisen talouden vakauden kannalta. Monet kansainväliset järjestöt (mm. IMF ja OECD) korostavat talouden rakenteiden uudistamisen merkitystä uuden kasvun käynnistäjänä. Talousarvioesitykseen sisältyy uusia toimenpiteitä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi jo aiemmin päätettyjen lisäksi. Lisäksi hallitus käynnistää valmistelun kannustinloukkujen purkamiseksi ja työvoiman liikkumisen edistämiseksi sekä valmistelun työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi vuoropuhelussa työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Näkymät finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkisen talouden alijäämä oli 2,8 % BKT:sta v. 2015. Valtionvarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan alijäämä on v. 2016 2,4 % ja 2,6 % BKT:sta v. 2017. Näin ollen Suomi täyttää alijäämää koskevan kriteerin, kuten Euroopan komissio arvioi toukokuussa 2016.

Komissio totesi samassa yhteydessä Suomen täyttävän myös velkakriteerin, vaikka julkisen talouden velka ylitti 60 prosentin rajan v. 2015. Velkakriteerin täyttymistä perusteltiin yhtäältä ns. suhdannekorjatun velan jäämisellä edelleen 60 prosentin rajan alle ja toisaalta vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan noudattamisella. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velka-suhde nousee v. 2016 64,3 ja 65,8 prosenttiin v. 2017.

Suomi täytti vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimukset v. 2015.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan erityisesti vuoden 2017 osalta on riski, että Suomi ei noudata vakaus- ja kasvusopimusta. Asiaa käsitellään tarkemmin lokakuussa hyväksyttävässä EU:lle toimitettavassa vuoden 2017 alustavassa talousarviosuunnitelmassa.

Hallituksen julkiselle taloudelle vuoteen 2019 asettamien alasektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden osalta valtiovarainministeriön ennusteen perusteella valtiontalous ei tule saavuttamaan tavoitettaan. Sosiaaliturvarahastojen ja paikallishallinnon rahoitusasematavoitteet näyttäisivät toteutuvan.