Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
       11. Verot ja veronluonteiset tulot
         01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
         04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2017

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa: Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja n. 41,6 mrd. euroa vuonna 2017. Verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1,5 % vuodelle 2016 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2017 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.

Vuonna 2017 hallituksen veropolitiikan liikkumavaraa määrittää edelleen hidas talouskasvu ja julkisen talouden alijäämä. Vuonna 2017 toteutetaan kuitenkin useita hallitusohjelman mukaisia verotusta keventäviä muutoksia.

Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2017

Työn verotus kevenee 515 milj. euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja 136 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveron veroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön metsälahjavähennys. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Perintö- ja lahjaveroasteikkoja kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti.

Tupakkaveroa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Korotus toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019 käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, 1.1.2017 ja 1.7.2017 ja sähkösavukkeille otetaan käyttöön vero. Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, ja samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia. Lisäksi liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Kaivostoiminta palautetaan alemman sähköverokannan piiriin. Ajoneuvoveroa korotetaan vuonna 2017 ja autoverotusta kevennetään hallituskaudella asteittain, yhteensä n. 182 milj. euroa. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään vuonna 2017 voimaan tulevien keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus. Lisäksi vuoden 2017 alkupuolella annetaan hallituksen esitykset veneiden ja kevyiden moottoriajoneuvojen veroista, joiden arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla yhteensä n. 50 milj. eurolla. Tästä aiheutuvat tuloarvioiden muutostarpeet käsitellään vuoden 2017 lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2017 (milj. euroa)

 Vaikutus
vuonna 2017
Vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatulovero  
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti-101-110
— valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloverokevennyksestä-244-266
— yrittäjävähennyksen käyttöönotto-61-66
— kotitalousvähennyksen kasvattaminen-10-19
— metsälahjavähennyksen käyttöönotto--18
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen1)1617
Perintö- ja lahjavero  
— perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventäminen-25-40
Valmisteverot  
— tupakkaveron korotus2)1768
— sähkösavukkeiden veron käyttöönotto35
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotus3)4652
— liikennepolttoaineiden veron korotus90100
— kaivostoiminnan palauttaminen alemmalle sähköverokannalle2)-19-21
— makeisten ja jäätelön veron poisto -102-110
Ajoneuvovero  
— ajoneuvoveron korotus2)70100
Autovero  
— autoveron alennus2)-36-36
Yhteensä-356-344
— josta verotuottoa lisäävät242342
— josta verotuottoa vähentävät-598-686

1) Sisältäen edellisen eduskunnan hyväksymän päätöksen asuntolainakorkojen vähennyskelpoisuuden rajaamisesta.

2) Eduskunta päättänyt 2015. Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2017 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2016. Vuoden 2017 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2017 on 17 milj. euroa.

3) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset kasvavat 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat 45 milj. euroa vuositasolla. Samassa yhteydessä kaivostoiminta lisätään energiaveroleikkurin piiriin, mikä kasvattaa valtion menoja 6 milj. eurolla.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2014—2017 (milj. euroa)

 2014
tilinpäätös
2015
tilinpäätös
2016 TA+
I LTA+
II LTA
2017
esitys
     
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot12 32812 59713 04413 049
Liikevaihtoon perustuvat verot17 45917 57017 81518 111
Valmisteverot6 5636 8117 0597 190
Muut verot ja veronluonteiset tulot2 9212 9633 0153 214
Yhteensä39 27139 94140 93341 564

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin prosenttiyksikön vuoteen 2016 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

 201520162017
    
Sektoreittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä44,144,343,3
Valtio20,720,920,7
Kunnat10,510,310,0
Soturahastot12,913,112,5
    
Verolajeittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä44,144,343,3
Välittömät verot17,016,916,5
Tuotannon ja tuonnin verot14,214,314,2
Sosiaalivakuutusmaksut12,913,112,6
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2017 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan n. 25,3 mrd. euroa, josta 16,5 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2016 ja 2017. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2017 verotukien euromäärää kasvattaa kilpailukykysopimukseen liittyvään tuloverokevennykseen sisältyvä työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä muodostuu uusi verotuki. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista aiheutuva verotuki puolestaan poistuu tukiohjelman päättyessä vuoden 2016 lopussa.

Verotuet 2016 ja 2017

 2016, kpl2016, milj. euroa2017, kpl2017, milj. euroa
     
Henkilöverotus5115 5045316 107
Elinkeinoverotus2891327881
Maa- ja metsätalouden verotus2013620139
Varainsiirtoverotus122 099122 099
Kiinteistöverotus76157615
Perintö- ja lahjaverotus1524015240
Arvonlisäverotus203 003203 057
Valmisteverotus262 113262 165
Sosiaalivakuutusmaksut6ei voida laskea6ei voida laskea
Yhteensä18524 62318625 303

Osaston tuloarviot vuosina 2015—2017

  v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
  1000 €%
 
01.Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot12 596 90212 888 00013 049 000161 0001
01.Ansio- ja pääomatuloverot9 094 2929 210 0008 929 000-281 000-3
02.Yhteisövero2 761 2812 877 0003 567 000690 00024
03.Korkotulojen lähdevero110 41091 00043 000-48 000-53
04.Perintö- ja lahjavero630 919710 000510 000-200 000-28
04.Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut17 569 71817 815 10018 111 200296 1002
01.Arvonlisävero16 628 48816 868 00017 131 000263 0002
02.Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero776 813785 000812 00027 0003
03.Apteekkimaksut164 417162 100168 2006 1004
08.Valmisteverot6 810 7367 059 0007 190 000131 0002
01.Tupakkavero880 851929 000998 00069 0007
04.Alkoholijuomavero1 355 7441 340 0001 373 00033 0002
05.Virvoitusjuomavero249 897257 000158 000-99 000-39
07.Energiaverot4 309 1164 518 0004 647 000129 0003
08.Eräiden juomapakkausten valmistevero15 12815 00014 000-1 000-7
10.Muut verot2 851 1902 902 0003 077 000175 0006
03.Autovero884 127839 000853 00014 0002
05.Varainsiirtovero783 536698 000817 000119 00017
06.Arpajaisvero221 178225 000230 0005 0002
07.Ajoneuvovero929 9851 115 0001 155 00040 0004
08.Jätevero32 36325 00022 000-3 000-12
19.Muut veronluonteiset tulot112 403112 952136 98424 03221
03.Ratavero6 1705 3415 184-157-3
04.Eräät viestinnän maksut28 66528 57040 70412 13442
05.Eräät liikenteen maksut19 20218 75128 85110 10054
06.Väylämaksut45 38244 80046 2001 4003
08.Öljyjätemaksu3 7244 0004 0000
09.Muut verotulot3 3726 0006 0000
10.Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 8893 0903 59550516
11.Rahoitusvakausviraston hallintomaksut2 9982 4002 450502
Yhteensä39 940 94840 777 05241 564 184787 1322